Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 06.07.1978, Blaðsíða 27

Atuagagdliutit - 06.07.1978, Blaðsíða 27
Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Meeqqanut . Mee Timmiaaraq piaraalu Normumit kingullermit nangitaq. Oqaluttualiaq 1960- ■meersoq Jeremias Poulsenimit. »Aalipak-aa, uanga qupaloraar- suup manninngui tiguniarpakka, najaaqqap putusattigissammagit. akusarpakkami timmiaaqqat J^annii sapangaaqqanik akunni- ersorlugit nuisimassut qanoq ku- sanartigisut", Juuntaaq malarti- tassaanngilaq. „Taamaaliussaguit ilinniartitsi- sutsinnut oqaatigiartussavakkit, 'knniartitsisuttami atuarfimmi o- qarfigisannginnerpaatigut tim- ^laqqat piaraalu piniartassan- agikkivut. Tamakkumi nunatta alianaaqutinngui nerisassaanatillu Piniagassaanngillat,“ Aalipak ma- tertitassaanngilaq. „Qunutukaseqaatit! Qaa, maan- aakkut qimanniartigik", Juuntaaq kusakkisaarani oqarpoq tim- faiaaqqallu ininngua arrinani qi- ^aatsilerlugu. Sapaatip akunnera ataaseq sin- ailaaraa Aalipak nukappiaqqamik allamik i'kinngutigilluakkaminik aappaqarluni timmiaaqqap inin- ngua taanna takuniarpaa mannin- ngui Utoqqatserpugut Utoqqatsissutigaarput oqa- luttuaq „TimmiaaraK pia- raalu“ normumi kinguller- mi allagartalerneqarsiman- ngimmat kia oqaluttualia- rineraanik. Naqinneqaler- nerani ikkutinngitsoorne- qarsimagami. artorluaqaat angajorqaaminnit nerisilluarneqartuaramik. Kiisa iniminnit anisalerput timminiar- talerlutillu. Inuilaamiikkamik su- mik navianartorsiortitaanatik ul- lut silamiilerfitik atorpaat. Ullut ilaanni arnaata oqaluffi- gilerpai: „Maani nukappiaqqanit malersorneqarfigisinnaanngisas- sinni akeqqatta navianarnersaraat timmiaqaterput kissaviarsummik taasagaat. Taassuma timmissat suulluunniit pisarisinnaasani pi- niartarpai neriumallugit. Taanna takkukkaangat toqqortertassaasi nerineqarumanngikkussi, taanna- mi uagut akiorneq saperparput uatsinnit anneroqimmat nukittu- neroqalunilu". „Aa, sunaaffa timmiaqativut aamma uatsinnut akeraapput, taanna qanoq ittuua?“, piaqqat ilannguat apeqqarissaalerpoq. „Suut-uku aamma taakku nu- kappiaqqat oqaatigisatit?", alla aperivoq. Tamarmillu uninngal- luarlutik arnartik kisiat isikkuti- lerpaat. „Piarannguakka", arnaat ap- pippoq. „Tusaaniaritsi! Uagut utoqqaat misilittakkavut ilinniar- figeqaavut. Silarsuaq manna uumassuseqartunut sunulluunniit navianartorpassuaqarpoq. Uagulli timmiaaqqat akeqqatta navianar- nersaat aatsaannguaq oqatigaara. Kissaviarsuk timmiaavoq sukka- qisoq aalassareqisorlu. Taassuma- lu timmissat toqussinnaasani pi- niartarpai neriumallugit. Qassee- riarlungami isiginnaartarsimavu- nga kissaviarsummik piniarsaa- rinnittumik. timmiaqativut tim- misut qatimminik aportarpai, a- ngalaasiallu nukillaaraangat isi- gassuarminik tigusarpai akiuun- neq sapilersillugit". „Taava timmiaq tcqusaraaq ne- rineqarlunilu", piaqqani oqarto- qanngitsut arnaat nangippoq: „Taakkuli nukappiaqqat oqaa- tigisakka taakkuninnga allaane- rulluinnartumik uagut tungitsin- pmnguarmeqarsimanngin- nersut takuniarlugit. Ininnguaq tikileramikku nipi- numik kalerrisaaripput. Kisianni immiaaqqamik anisoqanngilaq. Assatik pattallugit kalerrisaaqqik- kaluarpaat, takkuttoqanngilarli. Taava marluullutik tuaviinnaq Jninnguaq paangerpaat. Ila tupin- nassusia, naak ullunnguit? tassa sniarluinnarmik peqanngillat. Aserorterneqarsimavoq. ”Illooraq-aa, uanerpiaq ineqa- a uarpoq", Aalipak tikkuartuuti- aJnni ajuummisimarpaluttumik 'Peqarluni oqaluppoq. Ulic,q Suli naarianngitsoq paasi- ratarpaat sunaaffa-una taamani untap ulloq taanna Aalipak qi- anniariaramiuk ininnguaq taan- a orneriarlugu manninnguit ar- nnlit tigoriarlugit aserortersi- naagaa. Ulloq taanna qupaloraarsun- guaq piiaaffigineqarluni ullun- nguaminillu aserorteriffigineqar- nermini aliasoqaluni inini qi- aannartariaqarlugu aallarfim- *ni angutiviannguani oqarfigaa: "Nukappiaqqat uatsinnit erqissi- S1niatitsineq sapersut qimallugit nunamut inunnit angallaviunngit- surnut inilioqqikkiartorniarta. ukappiaqqammi soqqusaatsut Paasineq saperpaat uagut tim- nj!aaqqat aamma imminermissulli anasuuteqartaratta!“ Inuilaami ullulioqqipput kingu- uUu arfinilinnguanik manneqa- eNutik. Tamatumuuna tukertit- 1 ^arput, timmiaararsuillu alli- 1 ej! Ateqarpunga Ludvikka. Al- nneq nuannaraara. 11-nik ukio- lnrP-nga’ allaffigisassarsiorpunga 13 tikillugit ukiulimmik. unga allasaatit: Ludvikka Olsen Akunnaaq 3950 Aasiaat. nut pissuseqarput. Ataguli tusar- naariassasusi! Upernaaq maanga Kalaallit Nu- naannut tikinnitta kingornatigut ullut manneqalerfissavut nalliuti- lermata illoqarfiup tikeqqaakkat- ta ungasinngisaatigut iniliorsima- vugut piaqqivissatsinnik. Anguti- viannguaralu suliaralugu inerat- sigu tassa manniliulerpunga, ilis- situlli amerlatigisunik manneqa- lerpunga, eqqissinartumillu ullut atulerpakka manninnguakka tu- kertinniarlugit. Sumik uannut eq- qissiviilliuutaasumik malunnar- tunnguaqanngilaq. Ullut assigii- ginnarmik ingerlapput. Eqqanar- li, ullut ilaanni aasiit eqqissivil- lunga ivaniarlunga ininnguara paangerneqarpoq, nukappiaqqanit paasisaqarnermikkut assigiinngil- luinnartunit. Takunneqqaartup manninngu- akka tigujumavai nalulluinnarlu- gu qanoq uannut anaanaasumut erlinnarluinnartigissusii. Taava eqqissilerpunga aappannguata inertilermagu. Inerterisorlu aju- gaavoq innnarlerneqarnangalu qi- manneqarpunga. Taanna uannik manninguannillu asattuussisoq Aalipammik ateqarnerarpaa. Qimagummata eqqissiallannera sivisunngilaq. Taanna nukappia- rarsuaq uannik manninnguannillu takunneqqaartoq kisimiilluni u- terpoq taavalu tiguai ineralu ase- rorterlugu. Uannut artornaqaaq najugarlu taanna najoqqissin- naannginnatsigu angutivianngua- ralu maanga eqqissinarnerusumut aallarpugut, tassanilu mannilioq- qillunga. Tassalu ilissinnguit tu- kerpusi, allat angajussaraluasi qa- noq pineqarnersut tusanngisaan- narpakka. Aamma allamik ilisimasaqarpu- nga. Timmiaaqqat ilissitut ittut nukappiaqqanit misigittaatsunit malersorneqartarput milloorne- qarlutillu, ilaanni qasusunnguit illartukasiullutik qunusiariuartar- paat — sapileraangatalu naakkit- taatsumik toqunneqartarlutik. Tassa tamakku mianersorfissasi maannamiit paasereertariaqarpa- si. Ataguli nunamut ukiiffissat- sinnut aallarnialerutta ataatsimut katersuutilerutta takujumaarpasi. Mianersorussili immissinnut na- vianartorsiortissanngilasi! Eqqarsaatiginiarsiuk timmiaaq- qat piaraallu eqqissisimatittassa- gassigik! LILLEGUT — IKIORSINGA, aqqarusuppu- — Naamik, naamik, tatsimukaqi- nga! nak! — Qanoq-una pisoqartoq, Piitaq! — Lillegut tatsimut nakkarpoq, tammavippoq! FORTSÆTTES — Lillegut annaattariaqarparput! — „Uanga suut tamaasa naam- — Nikkiaa suit-una? Sarfaq sak- — Lillegutinnguakkuluk Nikkin- massiniartariaqartarpakka!“ kortuallaaqaaq! nguakkulullu . . . Qorlortorsuakkut nakkalerput! 27

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.