Atuagagdliutit - 29.01.1981, Blaðsíða 15

AG
Salluliuutit naalakkersuisunut
ilaasortaq isertorluni
eqqussuisunngortikkaat
AG-p atuartartut arlallit noqqaassuteqarnerat
najoqqutaralugu naalakkersuisunut ilaasortap
arlaleriarluni imigassamik isertorluni
eqqussuiniartarneranik oqaatiginnittarneq
misissuiffigaa
Tusatsiakkat malillugit naa-
lakkersuisunut ilaasortat ilaat
arlaleriarluni pinerluttaalisit-
sisunit tigusarineqartarsima-
voq imigassamik isertortu-
mik eqqussuisutut ataasiarlu-
nilu ikiaroornartunik eqqussi-
simasutut.
AGimik atuartartut arlalissuit
qasseeriarlutik piffissami sivi-
suatsiaami tusatsiakkat imaaliin-
narlugit assortoruminaatsut sine-
rissamullu tamarmut siaruarsi-
malersut oqaatiginiartarpaat
naalakkersuisunut ilaasortaq
Lars Emil Johansen malittuin-
narnik isertorluni nioqqutissanik
eqqussuiniartartutut pasineqar-
luni tigusaasarsimasoq, arlaleria-
qalunilu Kangerlussuarmi aala-
koortunut sinitsitsivimmi sinitsi-
taasariaqartarsimasoq.
Tusatsiakkat ileqquusut malil-
lugit sumorsuaq killissaqarneq a-
jorput, naalakkersuinermik aal-
lussisoq inuinnaat qinigaat suku-
junnik tusatsiagaloorutigissallu-
gu ajornanngilluinnartarpoq.
Lars Emil Johansenimilli oqaa-
tiginninniartarnerit ima ingasat-
sigipput ilungersunartigalutillu
allaat AGimik atuartartut arlallit
saaffiginnissimallutik tamakku
misissoqqullugit ajortitsiniutillu
tunngaveqarnersut paasiniaqqul-
lugit.
Tunnga veqanngilluinnal pullu.
Inunguna pineqartoq ajortisar-
niaannarlugu saUuliuutinik siaru-
arterisoqalersimasoq. Pinerlussi-
hianermillu oqaatiginnittarnerit
naak sukumiigaluaqisut taamaat-
toq piviusunik tunngaveqanngil-
lat.
Tusatsiakkat
Tusatsiakkat arlallit AGimut
saqqummiunneqarsimapput.
Tamakku ilagaat Lars Emil Jo-
hansen ullormi aalajangersimasu-
011 Kangerlussuarmi tigusaasima-
®.°q aalakoortunullu sinitsitsisar-
1 bimut isertinneqarsimalluni imi-
gassamik isertorluni eqqusseria-
raluartutut pinerluttaalisitsisu-
nit tigusaareerluni.
Allakkut oqaatigineqarpoq
Qallunaat nunaanniinnermini imi-
gassanik namminerminut Kalaal-
lit Nunaannut nassiussigaluttu-
artutut tigusaasimasoq, taman-
nalu paasineqarsimasoq pinerlut-
taalisitsisut sivisuumik pasilliga-
risimammassuk allakkatigullu a-
tassuteqaatai tamarluinnaasa mi-
sissugarisimallugit.
Pingajussaanik oqaatigineqar-
poq Kalaallit Nunaanni ikiaroor-
nartumik eqqussigaluttuartut ti-
gusaasimasoq.
Kiisalu sisamassaanik oqaati-
giniarneqarpoq assorsuaq assor-
toruminaatsumik Lars Emil Jo-
hansen Qallunaat nunaanni aala-
koorluni aqqusinikkoorummik
(bil) ingerlatsisimasutut tigusaa-
simasoq ingerlatsisinnaanermi-
nullu allagartaanik arsaarneqar-
simalluni.
Tusatsiakkallu inerneritinniar-
paat Lars Emil Johansen imigas-
samik killilersuinermut naalak-
kersuinikkut aalajangeeqataasi-
masutut akisussaaqataagaluarlu-
ni aammalu naalakkersuisunut i-
laasortatut nalinginnaasutigut a-
kisussaassuseqaraluarluni taa-
maattoq pinerluttaalisitsisut al-
lattaaviini unioqqutitsinerpassu-
arnik allattuiffigineqarsimasoq.
Aterminnik
taasiumanngitsut
Tusatsiakkat tamakku pillugit
AGimit Lars Emil Johansen peri-
arfissinneqarsimavoq imminut il-
lersorluni qanoq tamakkununnga
qanoq oqarumanersoq, periarfis-
saq taamaattoq tusatsiakkani pe-
riarfissaliunneqarneq ajorpoq.
Lars Emil Johansenip nammi-
neq arlalissuit imminut tunnga-
tinneqartut tusarsimavai.
— Ikinngutit, ilisarisimasat su-
leqatillu ukiup affaani kinguller-
mi qasseeriarlutik tusatsiakkanik
tamakkuninnga tusarlertarsima-
vaannga paasiniarlugu tusakkat
tamakku ilumoornersut, Lars
Emil Johansen AGimut oqarpoq.
— Tusatsiakkani ataasiinnar-
luunniit eqqortuunngilaq. Piner-
luttaalisitsisut ataasiaannarlu-
ngåluunniit uannut tunngasunik
suliaqarsimanngillat. Paasisoor-
neqarsimanngisaannarpunga, ti-
gusaasimanngisaannarpunga, kii-
salu aalakoortunut sinitsitsivim-
mi sinitsitaasimanngisaannarpu-
nga maani Qallunaat nunaanni-
luunniit.
— Qallunaat nunaanni?
AG: — Aqqusinikkut aqqusinik-
koorutinik (bil) ingerlassisinnaa-
nermut allagartaajagaasimavit
— Aqqusinikkut angallannermi
allagartamik aqqusinikkooruti-
nik ingerlatsissutissamik peqarsi-
manngisaannarpunga aammalu
nammineerlunga taamaattumik i-
ngerlatsisimanngisaannarlunga.
Lars Emil Johansen aamma o-
qaluttuarpoq aterminnik taasiu-
manngitsunik sianerfigineqarluni
tusatsiakkanik imminut tunnga-
sunik nuanninngitsumik misigi-
saqartinneqartinneqarsimalluni.
— Soorlu Ukiortaap ullaani ka-
laaleq utoqqasaaq sianersimavoq
aperalunilu »isertorlutit eqqus-
suisartutinaa ornillutit kuffertit
imigassanik imaariartussavar-
put«. Atia apeqqutigigaluarpara,
kisianni oqaatigiumanngilaa. O-
qaloqatigiinnerit taamaattut
nuannersuunngillat — uannut i-
maluunniit ilaquttannut.
AG: — Sianertoq aalakoorpa?
— Naagga, qaatusimaartoru-
jussoorpaluppoq, tamatumalu
uannut uppernarsarsimavaa tu-
satsiakkat tamakku qanoq »quja-
masuutigineqartigisut«, tassami
amerlasuut isumaqarsimagunar-
put ilumoortuusut.
Lars Emil Johansen nangilluni
oqarpoq nalulluinnarluni tusat-
siakkat tamakku qanoq ilillutik
pinngorsimanersut.
— Kisianni ullumikkut oqarsin-
naavunga misigisimallunga sallu-
liuutigineqarlunga uannut ajorti-
saarutaasunik, tamakkulu nu-
ngutinnaveersaarneqartut.
Pinerluttaalisitsisut oqarput
AGip noqqaaneratigut Lars Emil
Johansen akuersisimavoq Kalaal-
lit Nunaanni Pinerluttaalisitsisut
qullersaat inuiaqatigiinnut ta-
manna pillugu inuk ataaseq pine-
qaraluartoq oqaaseqassappat.
Pinerluttaalisitsisut qullersaa-
ta J. R. Karlssonip tamakku tu-
nuliaqutaralugit pineqartoq mi-
sissorsimavaa suleqatinilu atta-
veqarfigisimallugit.
— Upernarsarsinnaavara tu-
satsiakkat ilaat ataasiinnarluun-
niit ilumuunngimmat. Tamarmik
salluliutaapput, assullu nanertisi-
manartarpoq inuit taama sualut-
sigisumik taamalu ilungersunar-
tigisumik unnerluutigineqarta-
raangata. Lars Emil Johansen pi-
nerluttaalisitsisunit suliassatut
pineqarsimanngisaannarpoq, imi-
gassamik nassataqarpallaatut
paasisoorneqanngisaannarsima-
voq, maani imaluunniit Kanger-
lussuarmi imaluunniit allami. Pi-
nerluttaalisitsisut allattuiviini
Lars Emil Johansen allassiman-
ngilluinnarpoq.
AG: — Paasisoortinngisaan-
narsimava, tigusaanngisaannar-
simava imaluunnit sinitsitsivim-
mut sinitsitassanngortinneqan-
ngisaannarsimava?
— Ataasiaannarluniluuniit
naamik.
AG: — Tusatsiakkat aallaavii-
nik pinerluttaalisitsisut ilisimasa-
qaraluanngillat?
— Ataasiinnarmilluunniit ilisi-
masaqanngilavut, asuli oqaasitsi-
aannaaqqaarsimagunarput.
AG: — Oqartussaasut allat,
soorlu ilanngaaserisoqarfik arlaa-
tigut akuliussimasinnaannginner-
luni?
— Naamerluinnaq, tamanna
uagutsinnut nalunaarutigineqar-
simassagaluarpoq.
AG: — Taakkuami allakkeri-
sarfikkut nassiunneqarsimasutut
oqaatigineqartut.
— Lars Emil Johansenip allak-
katigut atassuteqaateqartarnera
ataasiaannarluniluunniit misis-
suiffigineqarsimanngisaannar-
poq. Pasinerlugaasimanngisaan-
narpoq allakkatigullu atassute-
qaataani imigassamik nassaarto-
qarsimanngisaannarluni.
Pinerluttaalisitsisut qullersaat
taama oqarpoq. AGillu nalunaa-
rutigisinnaavaa Lars Emil Johan-
sen aqqusinikkut angallassissum-
mut aqqusinikkoorummik (bil) i-
ngerlatsinissamut allagartaqarsi-
manngisaannartoq, taamalu ta-
matuminnga arsaarneqarsinnaa-
nani.
Nuup allakkeriviani allakkeri-
suuneq aamma oqarpoq Lars E-
mil Johansen arlaannut sumul-
luunniit akuliussimanngisaan-
nartoq allakkat nassiussallu eq-
qarsaatigalugit. pasineqarsima-
neralu silaannarmit tigusaasima-
soq.
Taamaattumillu kinguleruttoq
tassaavoq tusatsiakkanik uppe-
rinnippallaat tusakkaminnik i-
sornartoqartitsinerullutik pisar-
nissaat, aammalu sallusumik a-
jortitsiniutaasumillu inuk alla
pillugu siaruarterisarneq eqqar-
tuussisulersuunneqarsinnaavoq.
-Up
Timersoqatigiiffik SAK januarip pingajuanni ukiuminik 30-inngortorsiorpoq.
Nalliussineq illorsuarmi timersortarfimmi nuannannersuarmik malunnartinne-
qarpoq. Inuit 200it sinnerlugit najuukkiartorput. Aallaqqaammut SAK timerso-
qatigiiffinnut pingasuisunut agguataarsimagaluarpoq, 1951imili peqatigiiffiit
taakku ataatsimut kattunneqarput tassaalerlutik SAK.
Peqatigiiffiit tassaagaluarput Sisimiut. AmerdloK aammalu Kunuk. Nalliussi-
nermi SAKp siulittaasua Peter Lennert tikilluaqqusivoq, SAKullu oqaluttuas-
sartaanik ineriartorneranillu 1951imit aallartittumik oqaluttuarpoq.
Peter Lennertip nuannersutut oqaluttuaraa AmerdloK-mi siullerpaamik nuan-
nannermi nerisinneqartut tassaasimammata paarnap issera (saft) mariakiksillu.
Tullianik nuannanneqarmat sassarneqartut tassaasimapput paarnarsuit qiller-
tuusarmiutferskenit, allamillu naamik...
Januarip pingajuanni unnunnerata ilaani qummoroortaarneqarpoq, kingunin-
ngualu qitik, nipilersoqatigiit atuarfimmit »atukkat« »Trouble Kids« nipilersor-
toralugit. Nipilersoqatigiit aatsaat saqqummernialersuupput.
Assimi qullermi takuneqarsinnaapput timersortarfissuarmi nuannateqataa-
sorpassuit ilaat. Borgmester David Jensen oqaluppoq, SAKmilu siulittaasup
Peter Lennertip tunissuterpassuit takutissorpai. (allattoq assiliisorlu Per Steen
Hansen).
Sporsforeningen SAK i Sisimiut har holdt 30 års jubilæum lørdag den 3. janu-
ar. Fødselsdagen blev markeret med en stor fest i idrætshallen, hvor over 200
mennesker var mødt op for at fejre jubilæet. SAK var oprindelig ikke kun een,
men tre foreninger, som i 1951 blev slået sammen til SAK. Det var foreninger-
ne Sisimiut, AmerdloK og Kunuk. Ved fødselsdagsfesten bød SAKs formand i
dag, Peter Lennert velkommen, og han fortalte om SAKs historie og udvikling
siden starten i 1951. Som et kuriosum kunne Peter Lennert fortælle, at bespis-
ningen ved AmerdloK 's aller første fest udelukkende stod på saftevand og Ma-
riekiks, mens menuen ved den anden fest stod på ferskner på dåse, og intet an-
det... Midt på aftnen lørdag den 3. januar var der fyrværkeri, og derefter blev
der spillet op til dans af det forholdsvise nye og unge orkester »Trouble Kids«
fra en af byens skoler. På det øverste billede ses et udsnit af de mange festdel-
tagere i den pyntede idrætshal. Borgmester David Jensen holdt tale, og SAKs
formand Peter Lennert viste stolt gaverne til den 30-årige frem. (Tekst og Fo-
tos: Per Steen Hansen).
15