Atuagagdliutit - 29.01.1981, Blaðsíða 19

Nunanfta/lanft/Fra udlandet
AG
»Kuuk kuuttuarniarli«
Norgemi pinerluttaalisitsisut 600-t saaminik
illuaatitsinerminni sapaatip akunnera ataaseq
manna tikillugu atorsimavaat. Akerliunerminnik
takutitsisut ilaat qaarsmut imminnut
pituttorsimapput.
Ass.: Sami Aigi
Norgep avannaani Alta-Kauto-
keinop kuuani sapusiarsualior-
neq aallartereerpoq. Saamit a-
kerliussutsimik takutitsisut pi-
nerluttaalisitsisunit iluaatiter-
neqarsimapput, imminnut
qaarsumut pituttorsimasunut
ilanngullugit. Taamaakkaluar-
toq saamit pilersaarummut a-
kerliunerat taamaaliinnarluni
taamaatinngilaq. AG-mullu na-
iunaarutigineqarpoq aasaru i-
nuit akerliusunut isumaqati-
ginnittut 20-30.000-it IMorgep a-
vannaarsuanut anngukku-
maartut saamit sapusiarsualia-
mik unitsitsiniarnerat ikiuute-
qataaffigiartorlugu. Saamit o-
qaaseqartitaat oqarpoq:
— Immaqa pilersaarut unitsis-
sinnaanngilarput, kisianni kingu-
arsarsinnaavarput. Naalakkersui-
nikkullu suliniarneq iluaqutigalu-
gu Norgemi naalakkersuisut pi-
lersaarummik naammassinninni-
arnerat periarfissaarutissinnaa-
varput, taamaaliornikkullu Nor-
gemi inuttut najugaqaqqaarsima-
sutut pisinnaatitaaffitta nalu-
naatsumik saqqummiunneqarnis-
saat angusinnaavarput.
Saamit hunnorujut arlallit
taakkuninngalu isumaqatiginnil-
lutik Norgep avannaarsuani aker-
liussutsiminnik takutiteqataasut
arlalissuit tigusaasimapput.
Maanna tamaani eqqartuussivik
immikkut atortuulersitaq sulivoq
inuit lOOOit missaanni averlatigi-
sut eqqartuunniarlugit. Akerlius-
sutsimik takutitsisut ataasiak-
kaarlugit eqqartuunneqartarput
3000 kruunillu missaanni akiliisi-
tassanngortitaasarlutik. Saami-
nik isumaqatiginnittut nunanit
allamiut Norgemit anisitaasar-
put. Tamakkununnga ilanngus-
sorlutik Norgemi eqqissineqarne-
rata nalaani pinerluttaalisitsisut
pissusilersornerisa annersaanni
tigusaasarsimapput.
Umiarsuatsialassuaq
pinerlutaalisitsisunut
Pinerluttaalisitsisut 600-it taa-
maalillutik Norgep avannaani ka-
tersuussimapput, umiarsuarsuar-
lu akimarnit ilaaffigisartagaat pi-
nerluttaalisistsisut inissaattut a-
torneqarsimavoq.
Sapaatit akunnerisa ikit-
tinnguit ingerlaneranni Norgemi
naalakkersuisut aningaasanik 10-
15 miliuuninik atuisariaqarsimap-
Put pinerluttaalisitsisuinnarnut,
saamillu akerliujuassappata ani-
ngaasartuutit amerlanerujus-
suussapput. Tamannami isuma-
qarsinnaavoq naalakkersuisut pi-
nerluttaalisitsisunik 200-inik ta-
maaniititsilernerannik. Aatsaat
tamakku tamaaniippata sapusi-
arsuaq suliarineqarsinnaavoq.
Irnminnut pituttorlutik
Januarip 14-ani pinerluttaalisitsi-
sut sulilermata akerliussutsimik
takutitsisut 800 missaanni amer-
jatigisut Altap eqqaaniillutillu il-
loqarfimmi Stillamiipput.
Akerliussutsimik takutitsisut
sermimik assersorfissaliorsimap-
Put. Sermip taassuma sinaanut
allanneqarsimavoq oqaasinnaaju-
jersimasoq: »Elven skal leve«
(Kuuk kuuttuarli). Tamannarpiaq
akerliussutsimik takutitsisut at-
sersimavaat »Nulpunktet« (Aal-
arteqqaarfik). Akerliussutsimik
takutitsisut saniatigut saamit ar-
lallit isumaqatigisaallu qaarsu-
mut imminnut pittorsimapput.
Pituttorsimasunut ilaapput ilisi-
matuut pingasut Norgemi nalun-
ngisaasut. Ilaat saviminernik i-
laallu sisammik pitut tuuteqar-
put.
Saviminernik pituttuutillit er-
niinnaartumik peerneqarput. Pi-
nerluuttaalisitsisut pilattuutinik
kallerup inneranik ingerlatilinnik
saviminernillu nassataqarput a-
kerliussutsimik takutitsisut pi-
lattornerlukunut saviminaalun-
nut tammerartunut illersorniarlu-
git.
Taarsinerani pinerluttaalisitsi-
sut qullersualerlutik akerliussut-
simik takutitsisunik illuartiterip-
put.
Taamanikkut akerliussutsimik
takutitsisut 400-it missaanni pe-
qataapput, taakkuninngalu paar-
laassisussat 400-it allat tamaani
illuni illusisimatinneqarallarsi-
mapput.
Kingulliit ulluni tulliuttuni a-
kerliussutsiminnik takutitsisar-
put. Sapaatip akunnera sinnerlu-
gu pinerluttaalisitsisut akerlius-
sutsimillu takutitsisut imminnut
aporaattarput.
Akerliussutsimik takutitsisut
nivaatarsuit aqqusinniorlutik aal-
lartinnissaat pitsaaliorpaat. Aq-
qusineq kilometerinik 30-inik ta-
kitigisussaq sapusiarsuassamut
atasussaavoq.
Ullut tamaasa pinerluttaalisit-
sisut akerliussutsimik takutitsi-
sumik kivillugit illuartiteripput,
ullulli tamaasa akerliussutsimik
takutitsisut nutaat takkuttarput.
Akerliussutsimik takutitsisut
peersikkaangamikkit pisataat
aamma ilanngullugit arsaarinnis-
sutigisarpaat iperagaareernermik
kingorna uterlutik akerliunermin-
nik takutitseqqinnginnissaat a-
nguniarlugu.
Pinerluttaalisitsisut suliner-
mik ilaanni »akersuuffik« qimmi-
nik ikiorserlutik ungalugaluar-
paat ungullugu. Taamaakkaluar-
toq saamit ungaloorutinik qaa-
ngiipput. Taamaalimmat piner-
luttaalisitsisut pingasunngorner-
mi januarip 20ani iliuuseqaqqip-
put.
Nunarsuarmut tamarmut
Nalinginnaasutigut saamit tusa-
gassiutaat Sami Aigi saamisuin-
naq saqqummertaraluarpoq. Al-
tami »akiuunnerit« tusagassior-
tunit hunnorujut sinnerlugit a-
merlassusilinnit nunarsuarmit ta-
marnit pisunit nakkutigineqarne-
rat iluatsillugu Sami Aigi pinga-
sunik oqaatsinik atuisillugu saq-
qummersinneqarpoq: saamitut,
norgemiutut tuluttullu.
Tusagassiummi saamit »aki-
uunnerinut<i tunuliaqutaasut
naatsumik paasisitsiniutigineqar-
put.
Tassani nalunaarutigineqarpoq
saamit peqatigiiffissuisa ukiut
marluk matuma siornali Norgemi
naalakkersuisut piumasaqaatinik
sisamanik piumaffigisimagaat.
Piumasarineqarpoq Norgemi
tunngaviusumik inatsisit saamit
nunami najugaqaqqaarsimasutut
saamit najugaanniittutut akue-
rissagaat. Saamit isumalioqati-
giiffissaannik kiffaanngissuse-
qarneq atorlugu pilersitsisoqas-
sasoq. Saamit nunamut imma-
mullu pisinnaatitaaffii nalilersor-
neqassasut kiisalu saamit oqaasii
piorsarsimassusiallu pisortatigut
atuuttutut akuerisaassasut.
Naalakkersuisut tamanna pil-
lugu marlunnik ataatsimiititalior-
simapput. Taakkua saamit pillu-
git ajornartorsiutinik eqqarsaati-
gisarialinnik misissuissapput. Ki-
sianni saamit akuerisinnaanngi-
laat isumaqatigiinniarnerit suli i-
ngerlatillugit naalakkersuisut
saamit nunaanni kallerup innilior-
fissarsuanik sanatitsillutik aallar-
titsinerat.
— Taamaattumik Alta tassaa-
lersimavoq naalakkersuisut inui-
annut ikinnerussuteqartunut
naalakkersuinikkut ingerlatsini-
arnerannut takussutissatut tik-
kuartuussisuuvoq, Sami Aigi al-
lappoq.
isummat assigiinngitsut
Saamit peqatigiiffissui Altami a-
kersuuttarnernut kaammattui-
suupput. Saamilli tamarluinnar-
mik isumaqataanngillat. Saamit
akunnerminni taamaalillutik isu-
maqatigiinngissuteqarput, taa-
matu'ttaarlu saamit peqatigiiffis-
sui Norgemiullu naalakkersuisui
isumaqatigiinngillat.
Februarip sisamaani saamit pe-
qatigiiffissuisa ataatsimiilerunik
qanoq pisoqarumaarnissaa aalia-
ngerniartussaavaat. Ilimanarner-
paavoq akerliuneq ingerlatiinnar-
niarneqassasoq, ilaatigut »paa-
maartumik« akerliuniarnikkut
suliap ingerlaneranik ersitsumik
naalakkersuinikkullu ingerlatsi-
nerup iluani akimmisaartitsisar-
nikkut.
Saamit nunaata avataani arla-
lissuarni piffissami qaninnerusu-
mi akerliusunut illersuilluni a-
taatsimiittoqarlunilu akerliussut-
simik takutitsineqartarsimavoq.
Ilaatigut tamanna pillugu nunar-
suarmiut nunaminni najugaq-
qaartut suleqatigiisitaliaat IW-
GIA Københavnimi akerliuner-
mik takutitsiniarneq siunertara-
lugu ataatsimiititsisimavoq. A-
taatsimiinnermi aaliangiunneqar-
poq Norgemi naalakkersuisut al-
lakkamik nassinneqassasut, tas-
sanilu poumasarineqarpoq »Nor-
gep naalakkersuisuisa saamit nu-
nami tassani najugaqaqqaartutut
pisinnaatitaaffii qaangiinnarne-
qarsinnaanngitsut ataqqissagai
erniinnarluinnarlu pinerluttaali-
sulersorluni ataqqinaataanngit-
sumik Altap eqqaani iliuuseqar-
nequnitsissagaa«. — Up
Arnaq saamiusoq pinerluttaalisitsitsisunit akiarlugu peersinneqartoq.
En samisk kvinde bæres væk af politiet.
Saamit akerliussutsimik takutitsisut erfalasortik »Seqernup nuilernerata erfalasua« a-
torlugu.
Samiske demonstranter med det samiske flag, »Solopgangsflaget«, som det kaldes.
Pinerluttaalisitsisut iliuuseqarnissaat aallartilivissorlu saamit tusagassiortunik katersor-
titsisut. Saamit pisortatigoortumik Norgemi oqartussaasunik isumaqatiginninniarnerit
kipitinniarlugit isumaliutigisimavaat. Saamerlermit Liv Østmo Norske Samers Riksfor-
bundimi siulittaasumut tulliusoq, Nils Jernsletten saamit peqatigiiffissuisa isumaqati-
ginninniartitaasa siulittaasuat, Johan J. Eira Norske Reindriftssamers Landsforbund-
imi siulittaasoq, kiisalu Ole Henrik Magga Norske Samers Riksforbundimi siulittaasoq.
Samisk pressemøde umiddelbart før politiaktionen startede. Samerne overvejer at bry-
de alle officielle forhandlinger med de norske myndigheder. Fra venstre ses Liv Østmo,
næstformand i Norske Samers Riksforbund, Nils Jernsletten, leder af de samiske orga-
nisationernes forhandlingsudvalg, Johan J. Eira, formand for Norske Reindriftssamers
Landsforbund, og Ole Henrik Magga, formand for Norske Samers Riksforbund.
^w*C>Ar • ity.
fif SAAMIT PIUMASAAT
J AKUERISIGIK
Alta/Kautokeino-mi sapussuartalimmik innaallagissiorfilior-
neq SAAMIT inuiattut inuusaasiannut, inuussutissarsiorneran-
nut kulturiannullu navianarluinnarpoq. Taamaaliornikkut inu-
it piginnaatitaaffii SAAMINUT atorunnaarsinneqarput. Kalaal-
lit SAAMINIK tapersersuinerat takutiguk - ataani atsiornik-
kut. Kalaallit SAAMINIK tapersersuinerat Norgip naalakker-
suisuinut ingerlatinneqassaaq.
Inuit issittormiut Kattuffiat ICC qiteralugu atsiortitsineq
manna ingerlanneqarpoq.
Sulisartut Partiiat, Inuit Ataqatigiit, Siumut.
INDFRI SAMERNES KRAV
Protesten mod Alta/Kautokeino-daemningsprojektet er en kamp
f°r nienneskerettighederne - mod social, økonomisk og kultu-
rel undertrykkelse. Vis Grønlands solidaritet med det samis-
ke folk! Vær med til at protestere ved at skrive dit navn
på denne liste, som vil blive tilsendt den norske regering.
Denne underskriftindsamling koordineres af ICC.
Sulisartut Partiiat, Inuit Ataqatigiit, Siumut.
ATEQ NAJUGAQ ILLOQARFIK
NAVN ADRESSE BY
Naalakkersuinikkut isummersimaneq tunngavigalugu immikkuualuttunngorsi-
tersut Siumut, Inuit Ataqatigiit Sulisartut Partiallu ICCp siulittaasuata Hans Pa-
via Rosingip aallarnigaanik Saamit Norgemi najugallit tapersersorniarlugit atsi-
ornernik aningaasanillu katersuisitsinera tapersersulersimavaat.
Atsiorfissat naqeqqammerput, tunissutiginiakkallu Hans Pavia Rosingip nalu-
naarutaa naapertorlugu aningaasaateqarfinnut ukununnga nakkartinneqarsin-
naapput: Bikuben konto 0932-014673 Grønlandsbankenilu konto 127748.
De politiske partier og grupper Siumut, Inuit Ataqatigiit og Sulisartut Partiat
har stillet sig bag den penge- og underskriftsindsamling, som ICCs præsident,
Hans Pavia Rosing, har startet til fordel for de norske samer.
Underskriftslisterne er netop blevet trykt, og bidrag kan, oplyser Hans Pavia
Rosing, indbetales pS følgende konti i pengeinstituterne: Bikuben konto 0932-
014673 og Grønlandsbanken konto 127748.
19