Atuagagdliutit - 20.01.1982, Side 7

misiligtagarissatik
kalåtdlinut piukukait
lslandimiut inussutigssarsiorrukut
lngerdlatsiveKarfé nunavtinut tikerårtitaKartut
•slandimiut inussutigssarsiorni-
kut ingerdlatsissue soKUtiging-
n|gput nunavtine suliagssineKar-
nigssamingnut. autdlarKåumut-
dle kigsautiginartipåt måne pi-
ssortanik inussutigssarsiornikut-
dlo ingerdlatsiveKarfingnik Ka-
n>fignerussumik åtavenarsinau-
lernigssartik.
kigsautigissan tamåna tusar-
dliunenarpoK Islandime sulivfe-
Karfit angisut ilaisa igpagssiga-
nae nunavtinut tikerårtitanarne-
ratigut. tåuko tåssåuput Islandi-
rae aulisagkanik niorKutigssiorfit
katuvfiat Iceland Waters Corpo-
ration, nålagauvfiup nukigssa-
Karniarnikut ingerdlatsivia
Landsvirkj un, ingeniørit sujuner-
suissartoKarfiat nangminerssor-
toK Virkir kisalo tingmissartor-
LtseKatigigfik Arnarflug Eagle
Air.
tingmissartortitseKatigigfiup
tåussuma tingmissartutaisa ilå-
aik angatdlatenardlutik tikeråt
N ungmut piput, tåssanilo inger-
dlatsivenarfingne åssigingitsune
°KaloKatigingnigdlutik påsissag-
Ssarsiordlutik — Nungme auli-
sagkanik sulivfigssuarme, GTO-
me, Grønlandsflyme takornariar-
titseKatigigfingmilo. kisalo inu-
ssutigssarsiornerme nålagkersui-
ssok Lars Emil Johansen OKalo-
natigåt. tåunalo ikiusimavoK is-
landimiut ivko tikerårnialernerå-
ne.
ilisimassatik atomuvait
tikeråt islandimiut onarput kalåt-
dlinit suleKatiserinenåsagunik ta-
måna inugsiarnersumik pisagalu-
ardlugo, erssemigsarpåtdle tike-
rårneK tamåna påsissagssarsior-
nerinauvdlunilo oKaloKatiging-
nigkiartornerinaungmat.
nukigssaKarniarneK (ikumatig-
ssaKarniarneK) ernarsautigalugo
ukiut ingerdlaneråne islandimiut
misiligtaganardlualersimåput
ervngup nukinganik puilassunig-
dlo kissartunik iluaKutigingning-
niarnerup tungåtigut, uvdlumilo
Islandime kiagsarnerup 70 pro-
centia puilassunit kissartunit pi-
ssåvoK. ingeniørit sujunersui-
ssartonarfiat nangminerssorton
Virkir Islandime nukiliutinik sa-
naortornermut ingmikut ilisima-
ssaKartuvoK, åmale nunane av-
dlane suliagssineKartarsimavdlu-
Akitsuutinut
ministerimut
apeqqutit
Lolketingimut ilaasortap Preben
Langep, Siumumeersup, sapaatip
akunnerani kingullermi akileraa-
rUtinut akitsuutinullu ministeri
'jinnuvigaa apeqqutit pingasut,
Kalaallit Nunaata EF-imi ilaasor-
taanerannut attuumassuteqar-
tut, akissuteqarfigeqqullugit.
Apeqquteqaatimini Preben La-
ngep akissuteqarfigeqquvaa ani-
ågaasat qanoq amerlatigisut si-
Paarneqarsimassagaluarnersut
Lalaallit Nunaat EF-imi ilaasor-
taasimanngitsuuppat.
Apeqqut siulleq imatut oqaa-
sertaqarpoq:
»Kalaallit Nunaanni pisisartut
åioqqutissat kinguliini taagorne-
Oartussat EF-imit pisiarinagit al-
lanit pisiarisarsimasuugunikkik
åiaanna tikillugu aningaasat qa-
n°q amerlatigisut sipaarsimassa-
galuarpaat: Iffiat, punneq, mar-
garine, manniit, qaqorteqqasut,
suaasallu, kaffit, tiit, sukkut ta-
aiuasarissallu. Nersussuit puulu-
Ljllu neqat, kukkukuuaqqat, ame-
rikarmiut aallaasiliaat taakkualu
Pequtissaat, canadamiut snescoo-
teriliaat, japanimiut aquuteralali-
aat, biililiaat, assiliiviliaat, immi-
ussissutiliaat tusarnaarutiliaal-
lu«?
Preben Langillu ilanngullugu
paasiumavaa:
»Kalaallit Nunaanni pisisartut
1980-imi aningaasat qanoq amer-
latigisut sipaarsimassagaluar-
paat naatitat silarsuarmi akiusu-
tut akilerdlugit pisiarisarsima-
suugunikkit, akit EF-imi atugaa-
sut malinnagit«?
Makkuattaaq paasiumavai:
»Nioqqutissat Kalaallit Nu-
naannukaanneqartartut qanoq
atsigisumik akikilleriassagaluar-
pat Kalaallit Nunaat EF-imiit a-
nisuuppat taamalu akinik aaqqis-
suusseriaatsit akileraaruseriaat-
sillu assigiinngitsut EF-imi atu-
gaasut avataanniilerluni«?
Preben Lange AG-mut oqarpoq
EF-imi ilaasortaanerup qanoq na-
leqartigissusia tunngavissalim-
mik qularineqalersimasoq, ilaati-
gut eqqarsaatigalugu inuussutis-
sanik nioqqutissanillu allanik a-
peqquteqaatini taaneqartunik pi-
siniartarneq. »Taamaattumik ta-
makkua paasilluarnissaat soquti-
ginartorujussuuvoq«, Preben
Lange naggasiilluni oqarpoq. -rg
ne. ingerdlatseKatigigfiup direk-
tøria Andres Svanbjornsson
OKarpoK Islandime Kalåtdlit-nu-
nane pingortitap ajornartorsiu-
tigssartarititai amerdlasorpag-
ssuartigut åssiglssuteKarmata
isumaKardlune ardlåtigut ikiusi-
nauvdluardlutik, tamåna kigsau-
tiginenarpat.
aulisarneK
takornariarnerdlo
islandimiut aulisagkanik sulivfig-
ssuinérsoK Rafn Sigurdsson OKar-
poK Nungme sulivfigssup pissor-
tainik OKaloKatigingningnine ag-
sut pigssarsiaKarfigisimavdlugit.
aulisagkat suliaremigsårdlugit
niorKUtigssiarineKartarnerånik
islandimiut ingmikut itumik ilisi-
mårilersimassait Kalåtdlit-nunå-
ta iluaKUtiginiarsinauvai. imaKa-
lo åma Islandimiut kalåtdlit rå-
j artåinik pisiortortarsinaugaluar-
tut sikut pissutigalugit islandimi-
ut råjarniarungnaertarneråne? ki-
siånile kalåtdlit islandimiutdlo
åtaveKatigingnerat sule ima suju-
artigingilan aulajangersimassu-
mik isumaKatigissuteKarnialer-
nigssaK måna pisinaunane.
tingmissartortitseKatigigfik
Arnarflug Eagle Air sonutiging-
nigpoK nunavtinut tingmissartor-
titsissalersinaunigssaminut, ilåti-
gut pissutigalugo tusarneKarsi-
mangmat SAS Islandimut akuni-
tarungnaerniartoK Kalåtdlit-nu-
nånut tingmissartussissarnermi-
ne. ajornångigpat tingmissartor-
titseKatigigfik takornarianik
Nungmukåussissalersinaunerar-
poK. — nunanit avdlanit takorna-
riat Islandimut pissartut soKuti-
gingnigput Kalåtdlit-nunånut ta-
kusainigssamingnut, tingmissar-
tortitseKatigigfingmérsoK Mag-
nus Oddsson OKarpoK.
ukiune kingugdlerne islandimi-
ut kalåtdlitdlo pissortait åtave-
KarfigeKatigigtalersimåput, ta-
matumalo maligtigissånik igpag-
ssigame tikerårneK pivoK. naut-
sorssutigineKarpoK Islandime
inussutigssarsiornikut ingerdlat-
sivenarfingnit pissortatigortu-
mik tikerårtonarumårtoK kingu-
singnerussukut. amåtaon piler-
ssårutigineKarpoK nunavtine au-
lisarnikut ingerdlatsivenarfit
nangminerssortut ilåt Kanigtu-
kut Islandimut tikerårtitaKåsa-
SSOK. S.
Dorap pisiniarfini Qeqertarsuarmiittoq allisimavaa. Pisiniarfik
Angutinnguaq Petersenimit nulianillu Doramit siulersorneqar-
lunilu aqunneqartoq qanittukkut 100 kvadratmeterinik allivoq.
Allissutaaniipput pisiniarfiup allissutaa 50 kvadratmeter nioq-
qutissaasivillu 50 kvadratmeter. Aappariit ukiut 19-it matuma
siorna aallartipput ulluinnarni atortussanik nioqquteqartumik
kioskinnguaateqarlutik. Taamanernit pisiniarfik alliartortuarsi-
mavoq ullumikkullu pisiniarfittaa 196 kvadratmeterinik angis-
suseqarpoq assigiinngitsorpassuarnillu nioqqutissaateqarluni.
Doras butik i Qeqertarsuaq er blevet udvidet. Forretningen,
der ledes og bestyres af Angutinnguaq Petersen og hans kone
Dora, blev for nylig 100 kvadratmeter storre. Udvidelsen om-
fatter 50 kvadratmeter butikslokale og 50 kvadratmeter lager-
plads. Parret startede for 19 år siden en lille kiosk med daglig-
varer. Siden er forretningen vokset stot og omfatter i dag et
forretningslokale på 196 kvadratmeter med et omfattende vare-
sortiment. (Foto: Morten Helmo)
A. E. SØRENSEN
REDERI
, Svendborg
Atuagagdliotit
Atuagagdliutii
7