Atuagagdliutit - 08.06.1983, Qupperneq 19

Qipoqqanik misissuineq
naUliivigalugu
Ilimananngilluinnarpoq, qipoqqaat soorlu Kalaallit Nunaata
eqqaaniittut, qipoqqaat amavissat Kalaallit Nunaata
eqqaaniittut piaqqiarisartagaannit amerlanerusunik
amerliartuuteqamersut. Taama allappoq uumasunik
Hisimatuunngomiaq Morten Lindhard Schultz
Hinniarnertuut ilinniarfissuanni Århusimiittumi
Hinniartuusoq. REGINA MARIS-ip 1982-imi Kalaallit
Nunaata eqqaani qipoqqanik misissuinerani
qallunaartatuaasimavoq tamatumalu kingorna
Qipoqqaat Atlantikup avannaani kitaaniittut pillugit
Rostonimi ilisimatuutut oqallinnermut peqataasimalluni
Uumasunik nujuartanik sunil-
•uunniit soorlu timmissanik, aali-
sakkanik, puisinik arfernillu naa-
lunaaqutsersuillunilu pisareqqii-
sarneq uumasut angalaartarneri-
sa, utoqqaassusiisa, amerlassusii-
s», piaqqisarnerisa akulikissusiisa
assigisaasalu paasiniarneqarne-
ranni periaasiuvoq nalinginnaa-
soq, soorlu assersuutigalugu pisa-
rineqarsinnaatitaasut qassiunis-
saannuf pingaaruteqartoq.
Arferaik nalunaaqutsersuisarneq
manna tikillugu taamaallaat pisarsi-
mavcxj saviminermik sullulimmik
aalunaaqutserneqarsimasumik ige-
riussivigisamerisigut. Periaatsilli a-
jornartorsiutitaa tassa, nalunaaqut-
siussaq aatsaat nassaareqqinneqar-
sinnaammat arfeq toqukkaannik.
Periaaseq taamattoq iluaqutaanias-
sappat arferit sapinngisamik amerla-
suut toquttariaqassapput, immaqalu
taamaaliornikkut misissuiffiginiak-
kat iluarseqqinneqarsinnaanngitsu-
mik ikilisillugit. Qipoqqaalli eqqar-
saatigalugit taamanngilaq. Taakku
erniusarput nalunaaqutaqareerlutik,
sarpiisalu ataatungaat assiliinna-
raanni naammappoq, tassalu nalu-
naaqutsersimasunilluunniit immik-
koortikkuminarnerulersarput.
Atlantikup avannaani kitaani qi-
poqqarnik assiliilluni nalunaarsuisar-
neq 1968-imi aallartippoq. Taama-
nikkulli ilimatsaanneqareersimavoq,
arferit ukiuunerani Caraibienimi er-
nisartut tassaasut aasaanerani New
Englandip, New Foundlandip Ka-
laallit Nunaatalu sineriaani uuma-
suararniarlutillu aalisagaararniartuu-
sartut, tamannali taamanikkut suli
eqqoriaanerinnaagallarpoq.
Taamanemiit inuit 146-init amer-
lanerusut (misissuisut sisamat Regi-
na Marisimiittut tassani ilanngullu-
git naatsorsuutigineqarput) arferit
assigiinngitsut 1800-it missaat imma-
ni tamakkunani misissuiffigalugillu
assiliortorsimavaat, taamaalillutillu
Atlantikup avannaata kitaata arfer-
nit qipoqqarnit tamaarmiittunit mi-
sissuiffigineqarsimanerpaanut ilaa-
lerput. Kisitsisit kinguliini ilanngun-
neqarput iluaqutigalugit arferit i-
ngerlartarnerat takuneqarsinnaavoq.
Arferit takoqqinneqarsimasut ukiua-
luit ingerlaneranni marloriarlugit ar-
laleriarlugilluunniit takuneqarsima-
sarput.
Ilisareqqititat ukunani
Caraibien Kai.nun. N.Foundl N. Engl.
aasaanerani New England 14 0 0 108
Heriniar- New Foundland 73 0 123
tarfii Kai.Nun. kitaa 4 19
.
ukiumi piaq- Caraibien + 20
qisarfii Bermuda
■ „
Kisitsisini malugisariaqartoq tassa
•tr ferit ukiorpassuarni emisarfim-
minniit neriniartarfimminnut uti-
mullu angalaartuartartut takunéqar-
tuartaraluartillugilluunniit, arfermik
ataasinnguamilluunnit allamut anga-
laartumik takusoqarsimanngimmat.
New Englandillu eqqaani qipoqqar-
aik misissuinikkut ilimagineqalerpoq
aalajangersimasunik ingerlaartarfi-
l'nnut agguataarsimasuusut.
Taamaattumik ilimanarpoq qi-
Poqqaat Kalaallit Nunaata eqqaa-
aiittut qipoqqaat arnavissat Kalaallit
Nunaata eqqaaniittartut erniarisarta-
fiaat kisiisa amerlissutigisaraat, taak-
kulu Caraibienimut aallartartupput.
'ntaappoq Atlantikup avannaata ki-
laata arferisa amerliartuutat Kalaal-
lit Nunaanni pisarineqarsinnaassan-
ngillat.
Apeqqutaalerpoq qipoqqaat qa-
noq amerlatigisut Kalaallit Nunaata
sineriaaniittarnersut, qanorlu amer-
latigisunik ilanngartorneqarsinnaas-
sanersut.
Qeqertarsuatsiaat Maniitsullu a-
vataa Regina Marisimit Hal White-
headimilu misissuisunit sukumiisu-
mik misissorneqarsimapput. 1982-
imi misissuereernikkut arferit ta-
maaniittartut 200-it missaanniissori-
neqarput. Kisitsisit eqqortut naatsor-
sueqqissaarnikkut 95%-imik eqqor-
neqarsimassangatinneqarput taama-
lu 150-it 320-illu missaanniissallutik.
Arferilli Qeqertarsuatsiaat kujataan-
ni takuneqartartut immaqa arfeqati-
giiupput immikkoortut, taamaassi-
mappallu taakkua kisitsisaat 150-
320-inut taakkununnga ilanngunne-
qartiaqassaaq. Arferilli Qeqertar-
suatsiaat kujatanni takuneqarsinnaa-
sartut tassaasimassappata aamma
Qeqertarsuatsiaat avannaanni taku-
neqartartut, taava taakku naatsor-
suutinnut ilaareersimassapput.
Naatsorsuutigineqarpoq Qipoq-
qaat nerisassaqarluartut piniarne-
qanngitsullu ukiumut 1-4%-imik a-
merlisinnaasartut. Kisitsisilli atorlu-
git naatsorsueqqissaarnerup nalorni-
nartortarisinnaasai eqqarsaatigereer-
lugit oqarsinnaavugut, arferit ikin-
nerpaamik 150-iinnaasimassagunik,
taava ukiumut 1 %-iinnarmik ilan-
ngarneqarsinnaasassasut. Arferit pi-
sarineqartartut ukiumut quliuppata
taava qipoqqaat ukiut 15-16-it qaa-
ngiuppata nungussimassapput. Sor-
lerli ilimanarnerpaanersoq oqallisi-
gissallugulluunniit pingaaruteqanngi-
laq Qipoqqaat amerlassusii suli pit-
saanerusumik misissorneqareertinna-
git.
Pingaaruteqartorli nassuerutigisa-
riaqagarput tassa, pisaqartarnerup
amerlassusiat ajoqusersinnaasaa mi-
sissueqqissaarnissarlu pisariaqartoq.
Kalaallit qipoqqarniartartut Kalaallit
Nunaannilu aalisakkanik misissuiso-
qarfik misissuinemi peqataanerusa-
riaqarput, pingaartumik maannak-
kut atortuutit akisunngitsut atorlugit
atorneqarluarsinnaasunik paasisa-
qartoqarsinnaalermat. Tamanna
piaartumik pisariaqarpoq Kalaallit
Nunaat nunatut qipoqqarnik nu-
ngutsaaliuinissamik pimoorullugu
soqutiginnittutut isigineqartuassap-
pat.
Piniartarneq ingerlaannassaner-
soq, millisinneqassanersoq imaluun-
niit misissuinerit inereerserlugit unit-
sikkallameqassanersoq naalakkersui-
nikkut aalajangigassaavoq, pissutsil-
lu siuliini taaneqartut imariitigalugit
imarisariaqarpaa pisaqartarnerup ul-
lumikkut siunissamilu pisariaqassu-
sia.
Tassunga tunngatillugu paasisa-
riaqartut pingaartut ilagigunarpaat
arferit ikinnerujartortillugit amerleq-
qinnissamik tungaannut eqqissisima-
tittariaqarnerat sivitsoriartussam-
mat.
Sætternissen
på spil i AG
Der har været en hej del sætte- og
korrekturfejl i AG i den senere tid. I
artiklen om hotel Qooqqut stod der,
at det skal være åbent kun om nat-
ten. Der skal selvfølgelig stå: kun om
sommeren. I samme artikel stod der,
at »en mand« skal passe hotellet om
vinteren. Det rigtige er selvfølgelig et
par mand.
Vi beklager fejlene.
AG.
Se det nu
Video-fotografering
med Olympus
Lave omkost-
ninger for at »skyde«
dine egne video-
programmer-vis
dem omgående
på dit eget TV
Overraskende
letvægtsudstyr,
let at trans-
portere og
betjene.
OLYMPUS
- det transportable
videosystem VMS
★ Kan optage op til 4 timer på en videokassette.
★ Elektronisk søger viser det optagne billede mens du
skyder.
★ Automatisk skarphedsindstilling med 6Xmotorzoom.
★ Automatisk belysningsmåler for skønne farve-
optagelser.
- Er på lager nu
- lad os give dig et godt tilbud.
Chr. Richardt Vs
FOTOMAGASINET I CENTRUM
NØRREGADE 16.7800SKIVE . TLF. 07-524466
JYFO
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 23 1983 19