Atuagagdliutit

Árgangur
Útgáva

Atuagagdliutit - 24.08.1983, Síða 37

Atuagagdliutit - 24.08.1983, Síða 37
Qgallinneq • Debat_______ Sakkutuut nerisaat sakkutuut nerisaraat akkutooqarfinni qularutigineqan- Sisaannarsimavoq sakkutooqarfinni Sasuusut pikkorilluinnartuummata uaminniHu paasisimannilluinnarlu- K ullut tamaasa suliniarluartarmata Akkutooqarfinni sulisut sapinngisa- ■k pitsaasunik nerisassiuussinnaaju- A'lugit nerisassiassat sakkutooqar- lnr>i pineqarsinnaasut atorlugi . Naak erniinnaq isumaqatigiissuti- =KSlnnaagaluaripput kialuunniit neri- ^san‘k narrutuallaanngitsup qaar- aatigisinnaasaminik nerisarfinni erisassiorsinnaanera, allanik peru- nngikkuni icecrememik, iffiaq-qa- corn-fiakesinik, kaaginik a,fimillu il.il., sakkutooqarfinnimi .ut tamaasa tamakkutortoqarta- ITlrnat> illuatungaatigut miserratigi- eciarsinnaagunanngilaq nerisassat — igasumit qanorluunniit suliarine- qartigisimagaluarunik — qanoq pit- saatiginerannul aalajangiisuusaqim- mat nutaanerminni, tassa igasunit ne- risassiarineqanngikkallarnerminni, qanoq pitsaatigisimanerat, tamanna- mi pitsaalluinnartumik nerisassior- niarnermut ajornartorsiutaasarunar- mat. Qaammatip ataatsip ingerlanerani nerisassiaasartut Thulemi igasup taa- gugai kakkaqisut tusarlugit isuma- qarnarsinnaagaluartoq ullut tamaasa tamakku nerisarineqartartut, taa- maattoq ilumoorluinnarpoq qasseer- parujussuit barakkit igaffiini immin- nut nerisassiuuttarmata namminneq akilikkaminnik. Sooq?? Taamaakka- luartorli nerisassat nerisarfinni nerisi- manngisatik akileraaruteqaatigisar- tussaavaat. Sakkutuut amerikamiut nerisas- saat assigeerluinnartumik suliarine- qartarput atuakkat nerisassiornermik ilitsersuutit taakkorpiaasut najoqqu- taralugit nunarsuup ilaani suniluun- niit amerikamiut sakkutooqarfigi- saanni, tamakkunanilu neqit aggua- garsiassat igasumit agguaanneqartar- put (tassalu nammincq tigusinissaq i- nerteqqutaavoq), — taamaattorli naatsiianik nammineq tigusisoqarsin- naasarluni, tamakku killilersugaaga- junngimmata (soorunami tamatsin- nut qujanartumikl). Isumaqanngilagut sakkutooqarfin- niittut kikkulluunniit Avva Mathia- ssenip sakkutooqarfinni sulisuusunut saassussissutaanut — sakkutuut neri- saat unnersuussissutigalugit — akis- suterput igaffimmi sulisuusunut saas- sussinertut isumaqartissagaat. Isumaqarpugut AG nr. 31-mi »igasoq Gerd Frank Pedersen«-imit — imaluunniit tunuliaqutaasumik ki- naagaluarnersumik — uagutsinnut saassussissut pissuteqarnerunngitsoq isuntakissusermik aammalu sakku- tooqarfinni sulisunik allanik taak- kualu akileraarutit pillugit suliassan- ngortitsinerannik tapersersuiuman- nginnermik (taamami isumakitsigiso- qarsinnaanngilaq), — pissuteqarne- rusorli politikkip tungaatigut angu- niagaqarnermik. Tassami igasup qu- laani taaneqartup naammagittaalliu- tiginnguatsiarmaguttaaq akileraarutit annikissusiat, allammammi: »Ila su- lisunit sakkutuujunngitsunit akiliu- taasartoq suunngikkaluassusia, 12.000 koruuninit ukiumut akileraa- rutaasartoq eqqarsaatigissagaanni. Tassa taanna angissuseqarpoq 2.160 koruunit ajunngitsorsiaassallutillu i- neqartinneqarneq aamma ullup un- nuallu ingerlanerani sisamariarluni nerisinnaaneq«. Taarna isumaqartut kikkuugalua- runilluunniit taamaattoq qularisaria- qanngilaq Kalaallit Nunaanni politi- kerit nuannaartissimassagaat (allallu sinerissamiittut — oqaatigineqartut malillugit — illarterujussuarsimassal- lugit). Ilimagisinnaanerparput matu- ma kingorna »Gerd Frank Peder- sen«-ip tungaanit tapersersorneqar- nerunissarput??? Fællestillidsmand Ole Thomsen, Kangerlussuarmi sakkutooqarfik, Fællestillidsmand A rne Olsen, Thulemi sakkutooqarfik. arsiorfiup avataani suliffissarsiso- jj.'smuaaimginnera, inuusuttullu i- „l]U!|lssarsiummik allamik toqqaassa- m ni*t Periarfissatuaraat illoqarfik qi- assallugu. Inuusuttuinnaalli taassu- lif'r nga e<3Qorneqanngillat. Arnat su- sio lpars's'nnaannS'l'at aamarsuar- tfirnmimi angutaannangajaat suli- t’neqarsinnaammata. 1972-imi aamarsuarsiorfik Qut- al!8Spat ,matuneQarPut> assut taanna i ^1‘ttffigineqaraltmrpoq narru- ^ tjmmissutigineqarluni, tassami i- ill U Qatc*ltgssani najugaqarsimasut oqarfinnut assigiinngitsunut nutse- „ rtJ,nneqarmata. Matusinermi naala- mafik illoqartunut taarsiuteqarsi- ssani Qularnanngilluinnarpoq Qutdlig- ajornartorsiutigineqarsimasut Sa rnrnaaqqinnerarumaartut aatsitas- lL|Islorfinnik allanik pilersitsisoqara- s rPal> taakku atasinnaanerat pi- ^.Ussutillu piiarneqartut killeqartillu- raiJa,neson Landimi uuliasiortoqale- uarpat misissuinermi pilersitsiler- suerni>lu sulisoriniarneqartut amerlas- p.^’at nikerartorujussuusussaavoq. le'r lssam> tassani illoqarfivimmik pi- v Slts>nissaq nangaanartorujussuu- r ^ Tunisassiornerullu aallarnerne- q a ^‘ngorna apeqqutaalissaaq illo- tiiliortoqassanersoq imaluunniit thrnaarsimaffiusamik aatsitassar- MOrfeqassanersoq. ^aarmorilimmitut tammaarsi- illo .am‘k Qutdligssanitulluunniit aj qar*'tnmik pilersitsisoqaraluarpat n rnartorsiutit pinngitsoorneqarsin- t ann8'*lat. llloqarfiliussagaanni niit niaarsimaf fiusaliussagaanniluun- n ‘nuiaqatigiit qinigassaraat ajor- n rt°rsiut qanoq ittoq siunissami ani- n Orniarneqassanersoq. Erseqqilluin- Porlii najugaqariaatsimik qinersi- Surmi assortuussutigineqarsinnaasoq fi,.lassaP annertussusia pikkorissar- „i n^alu kalaallit sulisut peqataaffi- sallugu kissaatigineraat. Illoqarfiliornissamut tammaarsi- maffiusaliornissamulluunniit oqallin- nermi pissutsit uuliasiornermut attuu- massuteqarluinnartut ilannguttaria- qarput. Qularnanngilluinnarpoq nu- nanit allaneersut Jameson Landimi uuliasiornermi sulisorineqarumaar- tut. Taamaattumik oqallisigisariaqar- poq qanoq taakku inuiaqatigiinnut kalaallinut attuumassuteqartigitinne- qarnissaat. Jens Lyberth, SIK-mi siu- littaasoq nalorninngilluinnarpoq: »Isumaqarpunga Jameson Landi- mi tammaarsimaffiusaq pilersit- tariaqartoq.. taanna qularnan- ngiluinnarpoq. Aatsitassarsior- fimmi taamaattumi ikinnerussu- teqartussaavugut, nunanit alla- neersut taamaattumik avataanii- tinneqartariaqarput (inuiaqatigiit kalaallinit)« (5). Assersuutigalugu nunanit allaneer- sorspassuit Norgimiilerneranni, uu- liasiornermut ilisarnaatalluinnartoq, sulisut sulisullu peqatigiiffiisa toqqis- sisimaj unnaarnerat, pilersinneqarsi- mammat. Taamaattumi aamma isu- maliutigisariaqarpoq taamatut aallar- nisannginnissap killilersimaarniarne- qarnissaa. Uuliasiornermut atatillugu illoqar- filiornissamut tammaarsiaffiusalior- nissamulluunniit atatillugu oqallin- nernii aamma ilannguttariaqarpoq il- loqarfiup tammaarsimaffiusalluun- niit sumut inissinneqarnissaa. Soorlu assersuutigalugu taanna Uloqqor- toormiunut atatinnaveersaarneqassa- va imaluunniit ineriartornermi illo- qarfik ilanngunneqassava? llloqqortoormiuni piniartut inuu- saasiannut taanna ajoqutaasinnaam- mat, tassa immakkut pilersuinermut kingusinnerusukkullu uuliamik as- sartuinermut atatillugu angallattoqa- rujussualernissaa eqqarsaatigalugu, najugaqarfissat sumut inissinneqar- nissaannik apeqqummi inuussutissar- siutaareersut puigorneqartariaqan- ngillat. Allaaserisani taakkunani marlunni isummat assigiinngitsut saqqum- miunneqarput, Jameson Landimi ka- laallit sulisorineqarsinnaanerannik a- jornartorsiutaasinnaasunillu sammi- saqartut. Pingaarnerutitavut erseqqissarsi- mavavut: Uuliasiorsinnaanermi a- kuerineqarnermi ilinniartitsinissamut sulisoqarnissamullu pisussaaffeqar- titsinissaq. Uuliasiornermi sulisussa- nik pisariaqartitsineq, Kalaallit Nu- naanni sulisoqarneq (sulisut pikkoris- sarfiusinnaasullu sananeqaataat) Ja- meson Landimi uuliasiornermut na- leqqiullugit taavalu qanoq ittumik najugaqartitsinissamut ajornartorsiu- tit. Imaanngilaq kalaallit Jameson Landimi sulisorineqarnissaannut a- peqqutit tamaasa attorsimagivut, as- sersuutigalugu kiffartuussinerup tu- ngaatigut sulisussanik pisariaqartitsi- neq suli qularnaarneqarsimanngilaq. Aamma suli isummerfigineqanngilaq uuliasiornermi kalaallit sulisorineqas- sanersut, kisiannili kalaallit Jameson Landimi sulisorrineqassappata ajor- nartorsiutit suut saqqummersinnaa- sut eqqartorneqarluni. Ataatsimoortillugu imatut nalilii- soqarsinnaavoq: — akuersissut inaarlugu suli oqallisi- gineqanngilaq, taamaattumillu ili- simaneqarani uuliasiorniartut ilin- niartitsinikkut sulisoqarnissakkul- lu qanoq pisussaaffilerneqassa- nersut. Taamaakkaluartoq pi- ngaaruteqarpoq pisussaaffiit taakku aallaavigissallugit, Kalaal- lit Nunaanni sulisoqarnerup aaq- qissugaanera pikkorissarfiuneralu eqqarsaatigalugu, — akuersissuteqarfigineqartussat sulliviillu sulisinneqartussat suli- sussanik assigiinngitsunik suia- qartunik pisariaqartitsisussaap- put. Uuliasiornermik misilittagal- lit ilinniagaqartut ilinniagaqan- ngitsullu uuliasiortunit sulisoriu- namaneqartut amerlanerussan- nguatsiarput. Misissuinermi, pi- lersitsiartornermi tunisassiulerner- milu sulisoriumaneqartut amer- lassusii assigiinngitsorujussuusus- saapput, sulisorineqartussat sulif- fissaallu sivisussusia eqqarsaatiga- lugu. Kalaallit qassit sulisorine- qarsinnaanerannut apeqqutaasus- saavoq akuersissuteqarnermi piu- masarineqartut. — uuliasiornermi sulisoqarniarneq kisiat eqqarsaatigineqarpallaarpat inuutissarsiutinut allanut taanna kinguneqapilussinnaavoq. Illua- tungiuliullugulu ilinniagaqanngit- sut akornanni suliffissaaleqineq a- jornartorsiutaavoq. Kalaallit qa- noq amerlatigisut sulisorineqaler- nissaasa tungaatigut aamma ajor- nartorsiutit saqqummersinnaap>- put, sulisussanik innersuussisar- neq massakkut atuuttoq atorne- qassappat, aamma aatsitassat Ka- laallit Nunaannit Danmarkimillu ataatsimoorullugit pigineqarnerat pissutigalugu. — illoqarfiliornissamut tammaarsi- maffiusaliornissamulluunniit ata- tillugu pisariaqassaaq isummerfi- gissallugu, tassami sulisussat sule- riaasissaat najugaqarfissaallu aalajangiisussaammata. Nalunaarsuutit: (1) SIK-mi siulittaasup Jens Ly- berthip apersorneqarnera ulloq 20. juni 1983. (2) Do. Do. (3) EF-ip ataatsimiititaata nunat a- kornanni ataatsimeersuarnermi »Uuliasiornermi Gassisiornermilu sillimaniarnermut peqqinnissam- mullu« tunngasumi qup. 148-158, april 1983. (4) Jens Dahl aamma Karl Johan Ly- berth »Maarmorilimmi kalaallit nuullutik sulisorineqartut 1973- 1978« København 1980. (5) SIK-mi siulittaasup Jens Lyber- thip apersorneqarnera ulloq 20. juni 1983. ATUAGAGDLIUT1T NR. 34 1983 37

x

Atuagagdliutit

Beinleiðis leinki

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.