Atuagagdliutit - 15.02.1984, Page 18

Igitat ulorianartut
Thulemi matuukkat
DAC-mi sulisuusimasut saqqummiuppaat igitassanik
pinngortitamut ulorianaateqartunik sakkutooqarfiup
eqqaavianut matoorisinneqartarsimallutik
Sakkutooqarfik pillugu isumaqati-
giissut unioqqutinneqartarsimagu-
navippoq. Amerikamiummi sakku-
tuut timmisartortartut qullersaqar-
fiata US Air Forcep siorna aasak-
kut Danish Arctic Contractors qin-
nuigisimavaa eqqagassat akooru-
tissanit kimittuunit sanaajusut al-
laliu pinngortitamut ulorianaate-
qartut, tamanna tikillugu Thulemi
sakkutooqarfiup saviminernut eq-
qaavianiitinneqarsimagaluartut
eqqaqqullugit.
Tamanna tunngavigalugu folke-
tingimi ilaasortap Preben Langep
illersornissamut ministeri Hans En-
geli imatut apeqquteqarfigisimavaa
allakkatigut akisassamik:
»Ministerip nassuiaatigisinnaa-
nerlugu Thulemi sakkutooqarfim-
mi eqqagassat toqunartulli allallu
pinngortitamut ajoqutaasinnaasut
pillugit qanoq ittunik malittarisas-
saqarnersoq aammalu tamakku qa-
noq nakkutigineqartarnersut?«
DAC-p qullersaanit peqqussut
Preben Langep apeqquteqaammi-
nut nassuiaatigaa Jord- og Beton-
arbejdernes fagforening-imit Kø-
benhavnimiittumit, DAC-lu aqqu-
tigalugu Thulemi sakkutooqarfim-
mi sulisooqataasimasumit ilisima-
tinneqarsimalluni 1982-imi aasaa-
nerani eqqagassat pinngortitamut
ulorianaatilippaalussuit taavani eq-
qaavimmut assaallugit matoorun-
neqarsimasut.
Tamannalu pisimavoq DAC-ip
siulersuisuisa US Air Forcemut isu-
maqatiginnissuteqarlutik sulisuu-
sut peqqusinerisigut sakkutooqar-
fiup saviminernut eqqaavitoqaa i-
maaruteqqullugu.
Eqqaavimmi tassani katersorne-
qarsimapput saviminerpaaluit
aammalu nappartat 50-iunngikku-
nik 100-it tamarmik immikkut to-
qunartunik 20 literikkuutaartunik
imallit allallu nappartat hundredit
arlallit suunersunik imallit (uulia-
kuugunartumik).
Sulisuusimasut oqaatigaat DAC-
ip suliassarisimagaa igitassat im-
mikkoortitissallugit tamatumalu
kingorna toqqorneqarfissaannut
allamut nuukkiartussallugit.
Suliassarlu naammassineqarsi-
mavoq saviminiinnaviit toqqorne-
qarfissaannut allamut ingerlallugit
allalli immikkut mianersuuttaria-
qartut immikkoortillugit napparta-
nullu suli imaqalaavissunut ilan-
ngullugit eqqaavimmut matoorlu-
git-
Nappartattaaq uuliamik imallit
siuliini taaneqartut matoorunne-
qarsimapput iluamik ilisimaneqan-
ngimmat sorpianik imaqarnersut.
Allattukkat
Jord- og Betonarbejdernes Fag-
forening-ip matoorussimasamik
suuneri allattorsimavai:
Ruujorit aalap sakkortuup aqqu-
tai asbestimik oqorsakkat minner-
paamik 400 meterinik takissusillit.
Savimerngit assigiinngitsut minner-
paamik 1.000 kubikmeter, soorlu
aluminium, aqerloq, kanngussak,
messing, konstantan, savimineq,
sisak manngertorninaveersagaq
kviksølvilu.
Imiisivissuit ikinnerpaamik 30-it
200 galloniniit (900 liter) 10.000 gal-
lon-inut (45.000 liter) angissusillit
dieseluuliamik, benzinamik,
jet-fuelimik all an il I u qaluniusarte-
rutinik ulikkaartut.
Innaallagissiuutit polyvinylklo-
rid-iusut qassiuneri ilisimaneqan-
ngitsut.
Qalipaat epoxy minnerpaamik
1.000 liter. Qalipaatit allat sorpiaa-
neri ilisimaneqanngitsut minner-
paamik 2.000 liter. Nappartarsuit
100-200 literinik imaqarsinnaasut
50-it toqunartunik suuneri ilisima-
neqanngitsunik imallit nappartallu
allat 200 literinik imaqarsinnaasut
ikinnerpaamik 200-it uuliamik igi-
tassamik toqunartunillu akuleriis-
Aviisip ullormut saqqummersartup
Politikenip allaaseraa Thulemi sak-
kutooqarfimmi pinngortitamik mi-
ngutsisimaneraaneq qallunaat naa-
lakkersuisuisa qaangiinnagassaan-
ngitsutut isigigaat, tassami Danish
Arctic Contractorsip eqqagassat
pinngortitamut ulorianartut sakku-
sitanik imallit.
Ukiut qulit ingerlaneranni
»Taakku assersuutissaannaapput^
Eqqaavilli ukiuni qulini atornedar
tarsimavoq — aamma DAC-ip IU
ngaaniit — eqqagassanut pinngm
titamut uloranaateqartunut ma*1
tarisassallu malillugit iginneqassa
gunik akusuallaassasorineqartunjJ
matoorivigisarlugu« DAC-mi suli
suusimasut siorna novemberip Qu
linganni allakkiarisaanni ilaatigu
taama allassimasoqarpoq.
— Taamatut pisoqartuaannas
sappat issittut nunataat miane
suuttariaqaqisut aaqqeqqinneqar'
sinnaanngitsumik ajoquserneqar
sinnaapput tamaanilu piniarneq a
joquserluinnarneqarsinnaallum.
folketingimi ilaasortaq Prebe
Lange oqarpoq. Pinngortitamu
soqqusaalliornermut akisussaasofl
kinaanersoq paasiumavaa oqartu5
saasullu piumasaqarfigalugit
ngiinnarluinnaq akuleruteqqu'lu'
git.
tooqarfiup eqqaavianut matooru
tarsimammagit.
DAC oqaloqatigeqqaarallassa^
varput, naalakkersuisullu siulittaa
suat Jonathan Motzfeldt tamann
pillugu oqaloqatigisimavara. Ta5
sumanngalu paasivara pisimasn
Kalaallit Nunaanni iluarineqannge
qisut, Kalaallit Nunaannut ministe.
ri sapaatip akunnerani kingullernl
Politikenimut oqarpoq.
Aviisimilu ilaatigut atuarneqaf
sinnaavoq Tom Høyem »marts1
miussagunartoq« Thuleliarnia
toq.
Illersornissamuttaaq minister'
Hans Engeli pilersaaruteqarp0^
folketingip illersornissamut aI^f
simiititaliaa ilagalugu Kalaallit N
naaliarniarluni. Tamanna ilisrn1
titsissutigineqarpoq ataatsimiittt
liaq taanna sapaatip akunneram (
ngullermi taamatut nakkutiln'3
tornissaq pillugu ataatsimeeree
sorlu.
Ritzaus Bureaup oqaatigaa i|*e^
sornissamut ministeri junip 12-ra
ni aallassamaartoq sapaatillu akua
nerani ataatsimi taavaniissama3
toq. Taakku tikeraarnerminni da.
lunaat illersornissap tungaatigut
ngerlataat tikeraartussaavaat aam
malu amerikamiut Kangerlussua
mi Thulemi sakkutooqarfii taku
sartussaallugit.
GRØNLANDSPOSTEN
er bladet, som læses i
næsten alle
grønlandske hjem
Thulemi sakkutooqarfik. Tassani eqqaavik ukiuni qulini eqqagassanikpinngortitamut ulorianaatilinnik eqqaavi-
gineqartarsimavoq, tamakku pissusissaq eqqorlugu eqqarneqartarnissaat akisuallaarsorineqarmat, Danish Arc-
tic Contraktorsimi sulisuusimasut ilaat oqarput.
Thule-basen. Lossepladsen her har gennem ti år været brugt til at fjerne a! form for miljøskadeligt affald, da man
anså det for dyrt at gøre det på den forskriftsmæssige måde, siger tidligere ansatte i Danish Arctic Contraktors.
18 nr. 7 1984 ATUAGAGDLIUTIT
Tom Høyem Thulemi
sakutooqarfimmu-
kassaaq