Atuagagdliutit - 23.05.1984, Blaðsíða 17

Aasianni kinguppale-
nffissaq aalajangiif-
figineqamera isornar-
torsiomeqartoq
Hulissat isumaqarput Qeqertarsuup Tunuani
ataatsimiinnissaq sioqqullugu Aasianni
kinguppaleriffissaq sanaartornissap tungaatigut
aa lajangi iffigisariaqan ngi tso q
Hulissani kommunalbestyrelsep
majimi ataatsimiinnermini isuma-
qatigiissutigisimavaa »kommunal-
nestyrelsep isumaqataaffigisin-
"aanngikkaa Inuutissarsiornermi
“isortaqarfiup telexerutaani allan-
neQarsimasutut Aasianni kingup-
Paleriffiljortoqarnissaa. Ilulissani
"Ommunalbestyrelsep aalajangius-
s'niavaa suliassami tassani sanaar-
t(,rnissap tungaatigut aalajangiiso-
qassanngitsoq ataatsimiinnissaq
•aaneqareersoq naammassineqar-
bnnagu«.
Kommunalbestyrelsemi ataatsi-
fbiinneq naammassineqarpoq maj-
'P aqqarnanni, marlunngornermili
rtlajip 15-iani Lars Emil Johansen
^asiaat kommunalbestyrelseanut
nalunaaruteqarpoq, Namminer-
sornerullutik Oqartussat kinguppa-
leriffiliornissaq.
Siusinnerusukkut
akuersaarneqarsimavoq
^Peqqutip kommunalbestyrelsemi
°qaluuserineqarneranut peqqutaa-
VoQ Inuutissarsiornermi Pisorta-
Parfimmiit telexi ilaatigut imatut i-
^aqartoq: »Aasianni kinguppale-
r>ffiliornissaq suisinnerusukkut
tunngaviatigut Ilulissaniit akuer-
saarneqarsimasoq, aamma Qeqer-
tarsuarmi suliffissuup naammassi-
Saqarsinnaassusiata annertusine-
^arnissaa ilanngullugu« (tassa ja-
nuar 1983-imi).
Nangilluni telexi taaneqartoq
na8gasiivoq: »Aallamik tusaga-
qanngikkumi naatsorsuutigissava-
ra suliassamut attuumassuteqartut
'sumaqatigiissutigigaat pilersaaru-
llP qulaani allaaserineqarnermitut
nanginneqarnissaa, aamma peqqu-
llt akineqanngitsut qinersineqa-
reerPat akineqarnissaat«.
Ilulissalli taamaaliorumasiman-
ngillat, akissuteqaalli kingusinaar-
*uni takkussimavoq. Ataatsimiin-
nerit Lars Emil Johansen-ip Aa-
S|aallu akornanni ingerlanneqar-
tarsimasut imaqarnersiorneqarne-
rat iluumuussappata, taava Aa-
s'anni kinguppaleriffiliortoqassa-
S°Q kommunet fabrikkillu allat isu-
maat apeqqutaatinnagit.
So°Q aperineqanngilagut?
Kulissani Suliffissuarmi pisortap,
^ndrei Fenckerip tupigusuutigaa
Aasianni kinguppaleriffiliornissaq
aalajangiiffigineqarsimammat
kommunet allat ataatsimeeqatigi-
lleqarnissaannut pilersaarut pitin-
nagu. Oqaaseqarnermini maj
16-iani innersuussutigaa majip
15-iani Jens Geislerip radioaviisi-
mut oqaaseqaatigisimasaa oqarlu-
ni, Aasianni kinguppaleriffiliornis-
saq inaarutaasumik aalajangiiffigi-
neqarsimasoq.
Andrei Fencker isumaqarpoq al-
lat isumaannik ataqqinninneq nali-
nginnaasoq sumiginnarneqarsima-
soq. Qeqertarsuup Tunuani kom-
munalbestyrelset suliffissuarnilu
pioreersuni pisortat suliassamut i-
sumaat tusarniarneqarsimanngil-
lat.
— Isumaqaraluarpunga sulias-
saq taanna pillugu ataatsimiitto-
qartussaq, aamma Ilulissani Qasi-
giannguanilu oqartussaasut isum-
matik pillugit naqitertissimasaat i-
sumasioqatigiissutitut tunngaviga-
lugit oqallittoqartussaq. Tassa
massakkut ataatsimiittoqanngit-
sorluunniit Namminersornerullu-
tik Oqartussat kinguppaleriffilior-
toqarnissaanut aalajangeereersi-
mapput.
Kinguppaqassusianik
nalornisoorneq
— Aasiaat kinguppaleriffittaarnis-
saat nuannaarutigaara, kisianni na-
lornissutaajuartoq taamaattumik
kinguppaleriffiliornissami kingup-
paqassuasianik tunngavissaqarneq
eqqarsaatigalugu aammaaqqillugu
isummerfigisariaqaraluarpoq a-
taatsimeereernissarluunniit utaq-
qeqqaartariaqaraluarluni aalaja-
ngiivittoqartinnagu.
Taamaaliornikkut suliassamut
attuumassuteqartut eqqornerusu-
mik iliuuseqarfigineqarsimassaga-
luarput. Uanga akornutissaqartin-
ngilara Kalaallit Nunaanni 100-nik
kinguppaleriffiliortoqassappat tu-
nisassiassatigut tunngavissat ta-
manna ajornartinngippassuk. Kisi-
anni taannarpiaq tassuunatigut
taama nalornisartoqartigitillugu,
suliffissuit pioreersut ukiut tamaa-
sa allajangersimasunik tonsinik tu-
laassivigineqartarnissaat qular-
naarneqartariaqarpoq.
— Naalakkersuisut qanormi-taa-
va iliuuseqarniarpat Aasianni ki-
nguppaleriffeqalerneratigut asser-
suutigalugu Ilulissani Suliffissuup
ajornerusumik ingerlalinnginnis-
saa qularnaarniarlugu. Aalajanger-
simasumik ilisimatinneqariarta tu-
nisassiassanillu pilersorneqarnis-
sarsinnik qulernaveeqqusiiffigine-
qarluta, Andrei Fencker oqarpoq.
Naggasiutigalugu oqarpoq nuna
tammakkerlugu eqqarsaatigissa-
gutsigut suliffissuit arlaqaleraluttu-
innartut akiliisinnaajunnaarsimap-
put, ilaatigut tunisassiassanik qu-
larnaveeqqusiiffigineqarsinnaan-
nginnermik peqquteqartumik, eq-
qarsaatigineqanngitsoorsinnaan-
ngilaq maanni ingerlalluartumik
suliffissuaqaratta, piaaraluni unit-
tuunnginnissamut periarfissinner-
lugaavallaartumik.
— Ilulissani Qasigiannguanilu o-
qartussat isummatik pillugit naqi-
terisitsisimapput Aasianni kingup-
paleriffeqalernissap illoqarfinnut
taakkungunnga sunniutigisinnaa-
saannut tunngasunik, Qasigian-
nguillu naqiterisitsiniarnermini
qallunaat siunnersuisoqarfiutaan-
nut aningaasarpassuarnik pilliute-
qarsimallutik. Massakkut ajoralu-
artumik paasinarsivoq naqitertitat
taakku maangaannartussanngor-
tut, Andrei Fencker oqarpoq.
biskorpigssarsiorneK sule inerneKångilax. A tuagagdliutit år Kigsso r-
neKarnerata nåmagsilernerane sule nalunarpox Kalåtdlit-nunåne
kina vicebiskorpmgusanersoK. ilagit sivnissaisa palasitdlo Kinersi-
nerat sapåtip-akunerane Kångiutume mardlungornerme nåmagsi-
vok. kisiånile maligtarissagssat imåiput KinigagssdngortitoK taissi-
nerit agfait sivnerdlugit pigssarsiarisimangikunigit lorKdinartumik
Kinigausmaunane — taissineritdlo kisineKarmata påsinarsivox Kini-
gagssangortftut sisamaussut ardldinåtdlunlt taima amerdlatigissu-
nik laineKarsimangilsoK.
Magnus Larsen 30,4 procentinit taineKarpoK, Kristian Mørch
24,3 procent, ildnguaK Jensen 24,1 procent Richard Petersenilo 21,2
procent.
taimalo nålagkersuissut aulajangtssugssdngorput. tamdnapisaoK
Københavnip biskorpiata Ole Berthelsenip sujunersuteKarérnerati-
gut. kisidnile nålagkersuissunut ilaussortat uvdlune mdkunane a-
ngalagput KinerKusårdlutik. atausi'ngormatdlo kulturimut atuartit-
sinermutdlo pissortaKarfingmit oKautigineKarsi'nausimdngilaK Ka-
Kugo aulajangtssoKarumårnigsså. — åma imdisinauvoK aulajangi-
nigssaK utarKisineKartOKjunip arfernane inatsissartunut Kinersinig-
ssap kingorna nålagkersuissunik nutånik pilersitsissoKarnigssånut,
taima oKartoKarpoK.
dsseK matuma KulånttoK majip 15-iane Ilagit sujulerssuissoKar-
fidne taissinernik kisitsinermit pissuvoK. såmigdlermit: Ilagit suju-
lerssuissoKarfidne atorfilik Mette A belsen, ajosiuneK Bolethe Chri-
stiansen, vicebiskorpiugardlartoK Richard Petersen, erKartussissoK
Kunuk Lynge kisalo kulturimut, ilagéKarnermut atuartitsinermut-
dlo nålagkersuissoK Stephen Heilmann.
Bispevalget endnu ikke afgjort. Ved redaktionens afslutning var det
endnu uafklaret, hvem der bliver vicebiskop i Grønland. Valget, der
blev foretaget af menighedsrepræsentanter og præster, afsluttede
tirsdag sidste uge. Men ifølge valgreglerne skal en kandidat have fået
over halvdelen afstemmerne for at blive valgt direkte — og stemme-
optællingen viste, at ingen af de fire kandidater har fået et så stort
stemmetal.
Magnus Larsen har fået 30,4 procent af stemmerne, Kristian
Mørch 24,3 procent, IldnguaK Jensen 24,1 procent og Richard Pe-
tersen 21,2 procent.
Så nu ligger afgørelsen hos landsstyret. Det sker efter en indstil-
ling fra Københavns biskop Ole Berthelsen. Men medlemmer af
landsstyret er på valg-turné i disse dage. Og i mandags kunne man
fra kultur- og undervisningsdirektoratet ikke sige noget om, hvor-
når denne afgørelse falder. — Det kan godt være, at afgørelsen først
finder sted når et nyt landsstyre er blevet udpeget efter landstingsval-
get den 6. juni, oplyses det.
Vort billede stammer fra stemmeoptællingen i Kirkenævnets kon-
tor den 15. maj. Fra venstre ses Mette Abeisen, Kirkenævnet, over-
kateket Bolethe Christiansen, fungerende vicebiskop Richard Peter-
sen, kredsdommer Kunuk Lynge og landsstyremedlemmet for kul-
tur, kirke og undervisning, Stephen Heilmann. (Foto: L1L).
A.TUAGAGDLIUT1T
NR. 21 1984 17