Atuagagdliutit - 27.06.1984, Side 21

Aaqqissuussineq
pitsaasuunngila
- Pitsaanerussagaluarpoq kalaallit
nunaminniiginnartartuugunik, Herstedvesterimi
parnaarussiviup pisortaa oqarpoq
takuniaissut ilagåtfolketingimut ilaussortaKBernhardt Tastesen. tduna ta-
lepigdliuvdlune erssipoK akunermigdlugit Pooq-ime sujuligtaissoK Es-
trella Hovmand åma Pooq-ime ingerdlatsissoK Inger Bruun.
Blandt deltagerne i besøget var også folketingsmedlem Bernhardt Tastesen
(S). Han ses som nr. 2 fra højre mellem formanden for Pooq Estrella Hov-
mand, og Pooq’s leder Inger Bruun.
Kalaallit Herstedvesterimi parnaa-
russaasut atugaasa misissorneqar-
nissaat pillugu POOQ-p sulqatigiis-
sitaliaa qanittukkut parnaarussi-
vimmut pulaarpoq, parnaarussivil-
lu tamarluinnaat takuniarlugu.
Tassa suleqatigiissitap parnaarus-
siviup immikkoortortai tamarluin-
naasa pulaarfigisimavai.
Pulaarnerminni qullersaasut ka-
laallillu parnaarussat oqaaseqartit-
tagaat oqaloqatigisinnaasimavaat
angalaarnerminninilu parnaarus-
sat tamaasa oqaloqatigisinnaasi-
mallugit.
Kalaallinut immikkoortortaq
Pulaarnermi oqaluuserineqartut
ilagaat kalaallinuinnaq atortussa-
mik immikkoortortaliortoqartaria-
qarnersoq, kalaallillu panaarussat
oqaaseqartittagaata Andrearsip er-
seqqissarpaa taamaattoqalernissaa
mikinngitsumik kissaatigineqar-
toq.
Andrearsilli aamma aapaatigut
paasilluarsimanerarpaa kalaallit
tamarmik immikkoortortamut taa-
maattumut katersorneqarsinnaas-
sanngitsut. - Ilaammi katsorsartit-
Kalaallit folketingimi ilaasortaati-
taat marluk, Preben Lange (Siu-
mut) Otto Steenholdtilu (Atassut)
Siumup Oanmarkimi immikkoor-
tortaanit isornartorsiorneqarput
kalaallit Herstedvesterimi parnaa-
russat atugaasa pitsanngorsaavigi-
neqarnissaat pillugu suliniuteqar-
nermi sumiginnaalluinnarsimane-
rarlugit.
Kalaallit siunnersuisoqarfiat PO-
OQ siorna suleqatigiissitaliorpoq
kalaallit Danmarkimi parnaarus-
saasimasut atugaasa pitsanngor-
saavigineqarnissaat aammalu Ka-
laallit Nunaanni matoqqasumik
parnaarussiviliortoqarsinnaanera
pillugu paasiniaasussamik. Suleqa-
tigiissitaliaq ilaatigut parnaarussi-
vimmeersunik ilaasortaqarpoq, su-
leqataasullu ilagaat Siumup Dan-
markimi immikkoortoqarfianeer-
sut.
— Tassunga tunngatillugu ajuu-
tarfimmiittariaqartuusarput allallu
ima nakortereersimatigisarlutik al-
laat immikkoortortami sulisoqan-
ngitsumi inissinneqarsinnaalersi-
masarlutik.
Uagutsinnilli iluaqutaassagalua-
qaaq immikkoortortamik ataatsi-
moorluta nukittorseqatigiiffigisin-
naasatsinnik pilersitsisoqartuuga-
luaruni, Andrearsi oqarpoq.
Parnaarussivimmi angallassisigi-
sartaa pigaartartuunerup Wulffip
takusinnaalluarpaa kalaallit par-
naarussaasut immikkut immik-
koortortaliuunneqassagaluarpata
tamanna pitsaaquteqarlunilu ajo-
quteqarumaartoq. Ilumoortuun-
nginnerarpaali parnaarussivimmi
sulisuusut taamaattuliortoqarnis-
saanut akerliuneragaasimammata
annilaanngateqarnertinngooq pil-
lugu. - Ilumoorporli artornartoqar-
tarumaarmat suliffeqartuassa-
gaanni oqaatsit pissutigalugit suti-
gut tamatigut malinnaaffigisin-
naanngisami, taama oqarpoq.
Pigaartartuunerup kissaatigiga-
luaqaa siornatigut pisarnertut par-
naarussivik kalaallinik politiinik
atorfinitsitseqqissinnaalissasoq. -
saarnartuuvoq kalaallit folketingi-
mi ilaasortaatitaasa marluusut a-
jornartorsiut attuumassuteqarfigi-
naveersaarluinnarsimammassuk,
suleqatigiissitamilu suleqataanissa-
minnik neriorsuisimagaluarlutil-
luunniit peqataanngisaannarsi-
mammata, Siumup siulersuisui Siu-
mup inatsisartuni ilaasortaatitaasa
ataatsimiinneranni oqarput.
Siumup Danmarkimi immik-
koortortaata neriuutigaa inatsisar-
tuni ilaasortat ajornartorsiut anne-
rusumik soqutigilerumaaraat.
— Qallunaat folketingimi ilaa-
sortaatitaat arlaqartut suleqatigiis-
sitami suleqataalluartorujussuup-
put, tamannalu tunngavigalugu ne-
riuppugut Siumut siulersuisuuneri-
sa folketingimi ilaasortavut piu-
maffigiumaarai suliassaq taanna
sumiginnaannaqqunagu, Siumut
Danmarkip oqaaseqaataani ilaati-
gut taama allassimasoqarpoq.
Siornatigut taamaattarsimavugut
iluaqutigeqisatsinnik. Sulisulli
taakku aamma immikkoortortani
allani suliassanik allanittaaq suli-
sinneqartarsimapput. Tamatigulli
artornartuusarpoq - kalaallimut
qallunaamullu suleqataasumut ka-
laaleq allami suliassinneqartillugu
immikkoortortami kiserngorutta-
raangamik.
Aaqqiineq iluanngitsoq
Pigaartartuuneq isumaqarluinnar-
poq pitsaanerpaassagaluartoq ka-
laallit pinerluuteqarsimasut Kalaal-
lit Nunaanni parnaarussaasalertuu-
galuarpata.
Parnaarussiviulli pisortaa suli
sakkortunerusunik oqaaseqarpoq.
Parnaarussivimmimi angalaaree-
ratta pisortaasut inaanni isersimaa-
lerpugut, tassanilu Lars Nielsen
oqarpoq:
- Parnaarussanik Danmarkimu-
kartitsisarneq inuiaqatigiinni aaq-
qiineruvoq ajorluinnartoq. Pitsaa-
nerpaajussagaluarpoq kalaallit Ka-
laallit Nunaanniiginnartartuuppa-
ta. Inuiaqatigiinnimi unioqqutitsi-
simasut parnaarussaasimagaanga-
mik suli inuiaqatiminnit avissaar-
neruleriaannartarput. Sulilu nuna-
mit inunngorfiannit peersissagaan-
ni tassani peersitaaneq suli anneru-
lersarpoq.
Tamatumunnga amerlanerpaat
isumaqataapput - akerliusumik suli
tusarsimanngilanga - kalaallit pi-
nerluuteqarsimasut maannartinne-
qartartariaqanngikkaluarput.
Folketingimi ilaasortap Bern-
hardt Tastesenip aallartitsisarneq
assersuuppaa soorlu Danmarkimi
pinerluuteqarsimasut EF-imi nuna-
mut allamut soorlu Italiamut aal-
lartinneqartalersuugaluarpata.
Akineqarnissaq
kissaatigineqarpoq
Oqaloqatigiinnermi arlaleriarluni
eqqaaneqarpoq kalaallit naalak-
kersuinermik suliaqartut tungaan-
niit qisuariartoqarsimannginnera.
Suleqatigiissitamiit ilisimatitsissu-
tigineqarpoq kalaallit folketingimi
ilaasortaatitaat marluusut tamar-
mik peqataaqqullugit qinnuvigine-
qarsimagaluartut. Qallunaat folke-
tinngimi ilaasortaatitaat arfinillit
arfineq-marlulluunniit manna tikil-
lugu peqataasimapput kalaallilli
folketingimi ilaasortaatitaat soqu-
tiginnilersinneq aj ornarsimapput.
Naak Kalaallit Nunaanni naalak-
kersuinermik suliaqartut oqallin-
nermut peqataajumagunanngikka-
luartut taamaattoq kalaallit par-
naarussaasimasut Kalaallit Nu-
naanni naalakkersuinikkut pissut-
sinik soqutiginnilluinnarput. Junip
arfernanni inatsisartunut qinersi-
manermi parnaarusaasimasut 18-
iusut ilaat arfinillit taaseqataasi-
mapput. Assersuutitullu sanilliun-
neqarsinnaavoq EF-imut qinersi-
nermi parnaarussaasimasunit katil-
lugit 122-iusunit marlussuinnann-
guit taaseqataasimasut.
Periarfissakipput
AG-mi qanittukkut allaaserineqa-
reersutut inatsisinik atortitsiner-
mut ministerip Erik Ninn-Hansen-
ip kalaallit parnaarussivimmiittut
apeqqutaat akissuteqarfigisima-
vaa.
Akissummini inatsisinik atortit-
sinermut ministeri ilaatigut allap-
poq "kalaallit parnaarussaasima-
sut anisinnaanissaannut immikkut
sukanganngitsunik malittarisassa-
qarpoq”.
Tamannali eqqortuunngilaq.
Kalaallimmi parnaarussaasimasut
periarfissat sukanningitsut taakku
atornissaannut annikitsuinnarmik
periarfissaqarput. Pulaarsinnaasa-
minnimmi Danmarkimi atassute-
qartarfeqanngillat, anisinnaania-
raannilu taamaatoqarnissaq piu-
masarineqartarpoq. Taamaattu-
mik periarfissat sukanganngitsut
piviusuunngitsutulluunniit oqaati-
gineqartariaqarpoq.
Arbejdsgiverne i
Aasiaat
Arbejdgiverforeningen i Aasiaat
har holdt generalforsamling. Som
formand er valgt Lars Vinther og
som næstformand er valgt Ib Han-
sen. Øvrige medlemmer er Thomas
Darre, Poul Linneth og Andreas
Jensen.
Kalaallit folketing-
imi ilaasortat
isomartorsiomeqartut
Danmarkimi Siumut isumaqarpoq kalaallit
Herstedvesterimi parnaarussaasut kalaallit folketingimi
ilaasortaatitaannitsumiginnaagaavallaartut
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 26 1984 21