Atuagagdliutit - 28.11.1984, Blaðsíða 31

Qasi;
gictnnguani inuusuttut:
Timmisartunik mitsit-
sisartuujumapput
huusuttut 21-it atuarnerminnut atatillugu
Su^gallarsimasut
^as'giannguani inuusuttut amerla-
ersaat timmisartunik mitsitsisar-
ai|jumaHutilluunniit timmisartu-
finermi sulisuujumapput. Ta-
a**na erserpoq 11. klassini atuar-
* atuarnerminnut atatillugu suli-
'p'arfissaminnik qinersilermata.
(.a,narsuarmilli illoqarfiup helipor-
nnguani sulisinnaannginnamik
t |®r'anerit pileriginerpaasamik
'''atut taasimasaminni sullipput.
sur ne ^ePPson tusagassiortutut
"'•gallarpoq aajunalu allaaserisaa:
I 11-klassini atuartut 21-it suligal-
n rtussaapput. Atuaqatima amerla-
rersaat oqaloqatigigakkit paasiva-
a aHanik periarfissaqannginnertik
'ssutigalugu tigusinnaasatik ti-
a°0rarsimagaat. Amerlanerit atu-
r[uuneq nuannaraat kisiannili
namma allanik misilittaqalaarneq
"annaralugu. Tamarmik assigiis-
„u >8aat 12. klassereerunik ilinnia-
aclassamaaramik.
^"ligallarneq
aJannguaq Sandgreen 16-inik
'"lik heliportimi sulivoq, oqar-
t- r*u suliaq nuannarissaguniuk
Q^.^isartunik mitsitsisartumut iki-
lil'*tUt ''*nniarn'assamaarlun'- Su-
' nalugallarpaa. — Timmisartu-
ri ff-^'^itsisartuussagaanni pikko-
I'''gisariaqarput matematik, tu-
'oorneq, qallunaatoorneq aam-
a fysik, oqarpoq.
^ajannguarlu oqarpoq timmi-
n rtunik mitsitsisartunngussan-
8'kkuni taava nujalerisunngornia-
ni^aarluni • napparsimasunilluun-
Paarsisunngorniarumaarluni.
"lit
lil/°^anne F'e‘scher 16-inik ukiu-
-j. allakkerivimmi suligallarpoq.
anattaaq timmisartunik mitsitsi-
u rfynngorusuppoq qarasaasiallu-
•j, n'it tungaasigut ilinniarusulluni.
^akkunurmgali tunngasumik
Ij 'Sallarfissaqannginnami allak-
rj r,sarfimmut pisimavoq. Allakke-
Wullu ilinniassagaanni ukiuni
rlunni niuernermik ilinniarfim-
u,. atuartariaqarpoq kingornalu
a. 1Uni marlunni ilinniarnermut
l'llugu suligallartariaqarluni.
^Ussi Magnussen 16-inik ukiulik
l^eeqqerivimmi ikiortitut suligal-
a Sunngorniassanerluni suli
n aiangersimanngilaa. Meeqqeri-
pfy"'' ikiortitut ilinniarneq ukiut
Sajuat qiteqqullugu sivisussuse-
| arpoq, atuarfik meeqqerivim-
tjk U sulineq paarlakaanneqartarlu-
Møller 16-inik ukiulik kigu-
j,j .r'v'nimi suligallarpoq. Atuarni-
'"eriuHiuk napparsimasunik iki-
:isanut,
n "eereersimasariaqarpoq qallu-
. aatn
^tutut ilinniarusuppoq. — Taa-
ilinniartunngussagaanni
too^Qrnermut, fysikimut tulut-
lu .rnerrnullu pikkorissuusariaqar-
Møller oqarpoq.
Siunissartik
nalorninartoqartippaat
Atuaqatima amerlanersaasa siunis-
sartik nalorninartoqartippaat. Ta-
marmillu oqartarput: imatut ima-
tullu ilinniagaqarsinnaaguma.
Nalunngilaammi ilinniarfissat
naammanngitsut, qinnutigisatillu
pisinnaanerlugit nalulluinnartar-
paat. Naak kikkut tamarmik oqar-
taraluartut kalaallit inuutissarsiuti-
nik qanorluunniit ittunik ilinniaga-
qarsimasut amigaatigineqartut.
Inuutissarsiutitigut siunnersui-
soq Karen Simonsen oqarpoq Qasi-
giannguani atuartut suligallarfis-
saannik pissarsiniarneq ajornan-
ngilluinnartuusoq, naak illoqarfik
mikigaluartoq inuit ikiuukkumaso-
rujussuusarmata. Suliassalli ilaat
suligallarfissarsivigiuminaatsoru-
jussuupput, pissutigalugu illoqar-
fimmi nujalerisoqaraniluunniit,
qarasaasialerisartoqaraniluunniit
eqqartuussissuserisoqanngimmat.
Ilinniartitsisuujumanngillat
Karen Simonsenip tupigusuutigaa
atuartut arlaannaalluunniit ilinni-
artitsisutut suligallarumasiman-
ngimmata naak ilinniartitsisut ka-
laallisut qallunaatullu oqalussin-
naasut amigaatigineqartorujussuu-
galuartut.
Qasigiannguani atuartut suligal-
larfissaminnik qinersinialeraanga-
mik amerlanersaasa angalatitsiner-
mi sulisartuunissaq napparsimasu-
nilluunniit ikiuisartuunissaq qiner-
tarpaat.
Qasigiannguani atuartut ukiut
kingulliit pingasut ingerlaneranni
pingasoriarlutik suligallarsimap-
put. Suliffiillu misilereersimasatik
qineqqissinnaasanngilaat. Suliffiit
assigiinngitsut qinerniartassavaat
12. klassimiit anigunik sunngorni-
arnissartik paasilluarsinnaanias-
sangamikku.
Irene Jeppson
Naaqqiut
Narsap. kommunia nalunaarpoq
kommunemut ukiormanna akile-
raarut porcentinik marlunnik qaf-
fassasoq — 18-imiit 20-imut. AG
nr. 45-imi nalunaarutigineqaralu-
artut procentimik ataasiinnaann-
gitsumik. Kukkusumik naiunaaru-
teqarsimanerput utoqqatsissuti-
gaarput.
Berigtigelse
NarssaK kommune oplyser, at
kommuneskatten i år stiger med to
procent — fra 18 til 20 procent. Og
ikke, som oplyst i AG nr. 45 med en
procent. Vi beklager den forkerte
oplysning. red.
Najannguaq Sandgreen iluatsitsisimagami angallannermi ikiortitut suli-
gallarpoq. Qasigiannguani suligallartussat taanna pileriginerpasaraat.
Najannguaq Sandgreen var den heldige, der kom i praktik som trafikassi-
stent. Det er den mest eftertragtede praktik plads i Qasigiannguit.
(Foto: pk).
Atuartut
aallaarsimaamerannit
Atuartup AG-mi sulilluni misiliisup lejrskolerlutik
aallaarsimaartunut peqataanerminit misigisalersaarutaa
Allattoq: Erika Nielsen, 12 b, Qorsussuaq
Ullaakkut nalunaaqqutaq arfineq-
pingasut qaangeraa »Tikeraaq«-
mut ilaalluta Nuumminngaanniit
aallarpugut. Aqqarnup eqqaani
Narsaaqqamut tikippugut. Inissa-
gut iluarsaateriarlugit neriartorpu-
gut, nerereerattalu gruppeliorpu-
gut taamalu suna ullormut suliaris-
saneripput isumaqatigiissutigalu-
gu.
Ima suliassagut iluarsaappagut:
Igasut erruisullu, asaasut anartarfi-
lerisullu, imertartartut petroliuleri-
sullu.
Imertartuulluni nuannernerpaa-
sarpoq — ipiitsunerpaagami. A-
nartarfilerisuulluni nuannerpiar-
neq ajorpoq — aammami tipittaqi-
gami. Erruisuulluni errugassaqar-
nartarnermik qasunartarami.
Sunngiffik
Ualikkut sunngiffitsinni ilaat na-
lukkiartarput, ilaat aalisariartar-
put, ilaallu angalaartarput allanillu
sammisaqartarlutik.
Kisianni aalisakkat tipinnermik!
Taamaakkaluartoq panertillugit
ajunngillat. Taakkuli panertitagut
aallaleratta puigorsimavagut — illi-
geruttorlugit!
Paarmaliaraluaratta iluamik
paarmaqannginnami — ilaanni
naammattuuisaraluarpugut, er-
niinnarli nerisarpagut. Aamma
qaqqaq portusooq qaqivarput.
Qaavaninngaanniit Nuuk takuar-
put.
Aamma allanik sammisaqartar-
pugut:
Nuersaaneq aliortukkallu
Unnukkut nalunaaqqutaq arfineq-
pingasunut tamatta katersuuttar-
pugut. Taava unnussiuaartitsisus-
sat aaliangertarpaat sussanersugut.
Ilaanni tissisaarisaramik illarta-
qaagut. Allanittaaq nuannersunik
sammisaqartarpugut. Assassortar-
pugut, soorlu sapangaaqqerilluta,
nuersaalluta titartaallutaluunniit.
Tiitorujuutigaluta oqaluttuar-
taattarpugut. Aliortukkallu oqa-
luttuartaassutiginerusarpagut!
Taamaammat innariartuleraangat-
ta ersisarpugut, aammami ilakka
ersitusarnermik ersilertaratta.
Uanga ersineq ajoraluarpunga,
ilakkali ersisut malugigaangakkit
ersilertarpunga — aammami illumi
allami sinittaratta angerlamut aq-
qutaa taartarnermik.
Uternerput
Kisianni naggataatigut ilikkaakkat-
sigu unnuami aneertalerpugut —
ilinniartitsisut sinileraangata! Ul-
laakkut itersartikkaangatta artor-
sartaqaagut — kisianni paasitinneq
ajorpugut...
Ullut arfineq-marluk Narsaaq-
qamiippugut. Aallaleratta eqiana-
raluaqaaq. Taakaniinnerpummi
nuannersiseruttorlugu aallarpugut.
Nuummut tikikkatta silaannalu-
allak. Ilami Narsaaqqami silaanna-
rinnermik. Aamma Nuup imia ma-
manngiallak — imeq akuneqan-
ngitsoq mamaraluarnermik.
Kisianni atortorissaarutit uterfi-
gigatsigit pitsaajallaqaaq!
AJUAGAGtDUUTIT
NR. 48 1984 31