Atuagagdliutit - 13.02.1985, Síða 15

Aalisarnermik
nakkutiiliineq pillugu
isumaliutissiissutissaq
Vmiar sut aalisarnermik nakkutilliissutit
Pisoqaanerusut taarserneqarnissaat ukiorpassuarni
°qaluuserineqareersorlu kiisami tamanna pillugu
lsumaliutissiissuteqartussanngorunarpoq
~~ Kalaallit Nunaata Savalimmiul-
lu eqqaanni nakkutilliisoqarnissaa-
n*k pisariaqartitsinerup qanoq atsi-
ginera pillugu ataatsimiititaliap
Qaammat ataaseq missiliorlugu
Qaangiuppat isumaiiutissiissute-
qarnissaa ilimagaara, illersornissa-
•»ut ministeri Hans Engeli qanit-
tukkut AG-mut taanta oqarpoq.
Ataatsimiititaliaq taanna iller-
sornissamut ministerip pilersippaa
(983-imi februarimi. Naallu ataat-
S'miititaliami ilaasortat 11-iusut
aatsaat 1983-imi julimi akuersissu-
bgineqarsimagaluartut taamaattoq
ministerip naatsorsuutigisimagalu-
arpaa siorna ukiakkullu isumaliu-
bssiissummik saqqummiussaqassa-
sut. Sunaaffali taamaassanngitsoq.
Haasortassanik 11-inik tikkuaa-
suupput ministeriuneqarfik, nuna-
nut allanut ministereqarfik, ani-
ngaasartuutissanut pilersaarusior-
iarnermi qullersaqarfik, aalisarner-
mut ministereqarfik, Kalaallit Nu-
naannut ministereqarfik, Kalaallit
Nunaanni Namminersornerullutik
Oqartussat, illersornissamut mini-
stereqarfik illersornissamullu oqar-
tussaasoqarfik. Ataatsimiititaliami
siulittaasuuvoq Illersornissamut
ministereqarfimrni kommandøriu-
soq E.H. Sørensen.
Pisariaqartitsissutsimik
aaliliiniarneq
Ataatsimiititaliap suliåssaraa nali-
lerniassallugu umiarsuit nakutilliis-
sutit tallimaasut »Hvidbjørnen«,
»Vædderen«, »Ingolf« »Fylla«-lu
taarserneqartariaqassanersut, paa-
siniassallugulu nakkutiiliineq qa-
noq atsigisoq Kalaallit Nunaata Sa-
valimmiullu eqqaanni siunissami
Pisariaqartinneqassanersoq taak-
kulu tunngavigalugit makku sulia-
rissallugit:
— Nakkutilliinissaq, oqartus-
saassutsimik erseqqissaanissaq, aa-
•isarnermik nakkutilliinissaq an-
naassiniartarnissallu suliassallu
taakkununnga atasariaqavissut
(soorlu: uuliasiorfissaatitaasut eq-
qortinneqarnerinik nakkutiiliineq,
Politiinut ikiuunneq, immamik
ntingutsitsinaveersaartitsineq, im-
mamik uuttortaaneq, ulloriarsior-
neq, pisariaqalersillugu assartuus-
sineq sikunillu nakkutilliinermi pe-
Qataaneq) umiarsuarnik Kalaallit
Nunaata Savalimmiullu eqqaannii-
titsinissaq qanoq pisariaqartiginer-
soq.
— sullissinerit taamaattut ani-
ngaasatigut killissarisassaat naliler-
niassallugit ukiumoortumik ta-
ntakkununnga aningaasaliissutaa-
sartussat killilerneqarnissaat eq-
Qarsaatigalugu.
— ullumikkut ingerlatseriaatsip
allanngortinneqarnissaa pisaria-
qarnersoq nalilerniassallugu.
Suliassiissutigineqartutigut er-
serpoq ataatsimiititaliaq pisinnaa-
tinneqarsimasoq immikkuualuttut
tamakku pillugu paasissutissiisus-
sanik suleqatigiissitaaraliortiternis-
samut, aammattaaq erserpoq
ataatsimiititaliaq piaarnerpaamik
naliliiniartariaqartoq taannalu siu-
nissami pisaartugassat nalilerniar-
neqartarnerini tunngavigineqartas-
sasoq.
Nukinginnarpoq
Aralinnit erseqqissarneqartareer-
poq umiarsuit nakkutilliissutit
»Hvidbjørnen«-itut ittut taarserne-
qarnissaat nukinginnarsilluinnarsi-
masoq. Umiarsuarnullu nakkutil-
liissutinut oqartussaanerpaasoq
kommandør I. Michelsen siorna
imatut apeqquteqarpoq: Ajunaar-
toqareerpat aatsaat umiarsuarnik
nakkutilliissutinik sanasoqarnissaa
naalakkersuinikkut aalajangiunne-
qassanerani?
Nakkutilliissutinulli pisortap ki-
simi taarsiinissaq isumaliutigisi-
manngilaa. Imarsiornermut sakku-
tooqarfimmiut tamanngajammik
tamanna nillerratigisarnikuuaat.
Tamatumunnga pissutaavoq umi-
arsuit nakkutilliissutit ukiut 20-it
sinnerlugit pisoqaassuseqarnerat
aammalu sinerissap qanittuani
nakkutilliissutissatut sanaasimane-
rat. Naallu umiarsuit taakku sana-
neqarmata siunissaq ungasinneru-
soq allaat eqqarsaatigalugu sanaso-
qarsimagaluarpalluunniit taamaat-
toq ilisimareerneqarsinnaasiman-
ngilaq killeqarfik 200 sømilinut
avasillineqarumaartoq. Tamatu-
malu kinguneraa umiarsuit sivisu-
nerusumik avataaniittalernermik-
kut siullermernit suli annerusumik
nunguilarsartalernerat. Tamatu-
malu saniatigut aamma suii sivisu-
nerusumik sermertoorsimasalerne-
rat. Tamakku tamarmik umiarsu-
arnut pisoqqanut nungullarsaataa-
sorujussuusimanerat nakkutilliis-
sutit pisortaata tikkuarpaa.
Umiarsuillumi ukiunik 20-inik
pisoqaassusillit taakku taamaner-
niilli unginngisaannangajallutik
atugaasimapput, tamannalu sooru-
nalimi nungullariartulertorneran-
nik kinguneqarsimavoq. Taamaat-
tumik nutaatut atorluarsinnaatigi-
unnaarsimanerat tupigineqarsin-
naanngilaq.
Oqallinnermissaaq erserpoq
umiarsuit nakkutilliissutit sisamaa-
sut ukiumut aserfallajaallisartarne-
rat 50 mio. kr-it missaannik nale-
qartartoq. Allaallu imaattartoq
kingoraartissat ilaat immikkut sa-
nasariaqartarlutik — tassa ataasi-
akkaarlugit — pissutigalugu kingo-
raartissat taamaattut kingoraartis-
saasivinni pigineqarunnaareersi-
mammata.
Aningaasat sumit pineqassappat
Illersornissaq pillugu isumaqati-
giissut kingulleq 1984-imi isumaqa-
tigiissutigineqanngikkallarmalli al-
lakkiortoqareersimavoq umiarsuit
nakkutilliissutit sisamaasut taarser-
neqarnissaat pillugu naliliiniarnis-
samuttunngasumik. Isumaqatigiis-
summili taamatut sanaartornissami
aningaasaliissutissanut tunngasu-
nik immikkoortitsisoqarsimanngi-
laq. Naluneqanngiiarli siusinneru-
sukkut nakkutilliissutissatut umi-
arsualiaasarsimasut illersornissa-
mut isumaqatigiissutit avaqqutiin-
narlugit aningaasaliiffigineqartar-
simasut. Taamaaliortoqarsinnaa-
neralu folketingimi radikalinit
kommunistinillu akuersaarneqare-
eraluarpoq.
Ataatsimiititaliamut suliassiis-
summi allassimavoq umiarsuit nak-
kutilliissutit Kalaallit Nunaata Sa-
valimmiullu imartaanni atorneqar-
tussaassasut, suliassallu taakku
minnerulersimanngilatorneqartus-
saassasut, suliassallu taakku min-
nerulersimanngillat — pingaartu-
mik Kalaallit Nunaata eqqaani.
Aalisarfiusartormi annertusisima-
voq, eqqaamaneqassaarlu unioq-
qutitsilluni aalisartarneq — pi-
ngaartumik tyskit killiit aalisartui-
sa tungaanniit — ukiuni kingullerni
annertusiartuinnarsimasoq.
Taamatut »saarullinnik tillinni-
artarneq« ingerlaannarallassagu-
narpoq, maannami Kalaallit Nu-
naat EF-imiit anereersimaleraluar-
toq EF-ermiut aalisartui suli kitaa-
ni pisassinneqarsimanngimmata.
Kalaallit Nunaata eqqaani aalisar-
nerup peqqissaartumik nakkutigi-
neqartariaqarnera illersornissamut
ministerip ataatsimiititaliarisima-
saata tungaaniit uparuarneqarsin-
naanngippat namminersornerullu-
tik oqartussat tungaanniit taamaa-
liortoqartariaqarpoq.
Kender du
ilisimatut misiftssuincrinik
Det dobbeltsprogede, illustrerede tids-
skrift, der fortæller om igangværende og
planlagt grønlandsforskning.
Køb »forskning/tusaut« hos KGH eller i
boghandelen eller tegn abonnement ved
henvendelse til udgiveren:
Kommissionen for videnskabelige
Undersøgelser i Grønland,
Øster Voldgade 10,
1350 København K.
Tlf. (01) 11 36 66.
Pris for 1984 (3 numre): kr. 30,-.
Abonnement for 1985 (2—3 numre): kr. 40,-.
Nr. 3/84 er et temanummer om Nationalparken i
Nord- og Østgrønland.
Det indeholder 50 sider artikler om Nationalparkens
forhistorie og tilblivelse, fauna og flora, fortidsminder
og geologi, om administrationen af og adgangen til
Nationalparken og om kortlægningen af området.
Pris kr. 15,- incl. porto.
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 7 1985 15