Atuagagdliutit - 21.08.1985, Síða 4

4
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 34 1985
Uagutsinnit
atugarliornerupput
Jette Larsen Jakob Lyberth-ilu Canada-
meeqqammerput nunat inutoqaasa inuusuttaasa
kattuffiliornissaq siunertaralugu
ataatsimeersuarneranni peqataallutik
Métis-ikkut, qallunaanik indiaanernillu siuaasallit, tupersuarmi qittattut.
(Ass.: Jette Larsen)
Ataatsimeersuarneq nunanit assi-
giinngitsunit 20-it missaanniittunit
peqataaffigineqarpoq. Peqataasut
katillugit 60-it missaanniittut oqa-
luuseraat soorlu nunat inuiisa pi-
sinnaatitaaffii, namminersorneru-
lernissaat, tamakkulu tunngaviga-
lugit nunaqaqqaartut qangarsuaa-
niilli qanoq eqqisinermik paasinnit-
tarnerat.
Hawai-minngaanniit, tassa Ma-
nerassuarmiit, Amerikap Avan-
naaniit, tassunga nunarput atatillu-
gu peqataatitaqarpoq, Amerika Qi-
terlermiit, Amerika Kujallermiit
Saamit Nunaanniillu peqataaso-
qarpoq. Nunat assigiinngitsut inu-
toqaasa inuusuttortaat ukunannga
soorlu aggerput: Kalaallit Nunaat,
Alaska, Canada, Mexico, Guate-
mala, Nicaragua, Costa Riga, Pa-
nama, Ecuador, Hawai, Belice, Pe-
ru, Chile, Brasilia, Bolivia, Argen-
tina Saamit Nunaanniillu. Kiisalu
inuiaat Metis-ikkut aamma peqa-
taatitaqarlutik, taakku Canada-
meersuupput.
Jatsi aamma Jaaku oqaluttuar-
put namminneq annertuallaanngit-
sumik nunarput ilisaritissimallugu,
Indiaanerit toqqat (teepee) ataatsi-
meersuaqataasut inaasa ilaat.
(Ass.: Jette Larsen)
tassa nunat inuii atugarliuuteqar-
nerusut annertunerusumik ataatsi-
meersuarnermi sammineqarsi-
mammata.
— Pissutsit nunap inuiisa nam-
minneq eqqartuleraangatigik soo-
runami misigeqatiginartarput.
Sooruna taama atugarliortigisut.
Malersorneqarput, toqorarneqar-
put, nungusarniarneqarput, nu-
naat nunasianngortinniarneqar-
poq, siulittaasui malersorneqartar-
put, parnaarussaallutik, allaat im-
maqa sunnguamik patsisissaqarpi-
anngitsumik pissuteqaraluartu-
mik. Amerika Qiterlermi Kujaller-
milu sorsunneq sakkugisorujussuu-
gamikku, sakkortuuliortarneq, i-
ngammik makku inuttuut, tassa
sakkutuunik naalakkersuisullit,
Jaaku oqarpoq.
Paasisatik ingerlateqqissagaat
— Nunat aporaaffiunerusut, Ame-
rika Kujallermi nunat, soorlu Peru,
Guatemala, Brasilia-lu, taavalu
Manerassuarmi Hawai-p kujataa-
niittut atomip nukinganik qaartar-
tulianik qaartitsinermik misileraa-
viusartut tunngaviginerullugit oqa-
luuserineqartarput, aammalu naa-
lakkersuisuinut annguttussanik
oqaaseqaasiani annertunerusumik
taakkua atugaat aallaavigineqar-
tarput. Taamaalilluni nunamik pi-
ginnittussaaneq, eqqissineq, nam-
minersornissaq, nunasiaajunnaar-
nermik suliniutissat tunngavigine-
rullugit erseqqissumik oqaatigine-
qartarpoq nunat sorliit naalakker-
suisui uparuartariaqartut. Taa-
maalilluta uagut soorlu tapersersui-
sussatut imaluunniit qaammarsaa-
niartussatut ikiuutilaarsinnaassaa-
gut.
Paasisat tamakku tamaasa siul-
lermik Sorlaap atuagassiaatigut
saqqummiunneqassapput. Soorlu
aamma radioaviisikkut eqqartor-
neqallatsiartut. Aamma inuusuttu-
nik katerisimaartitsilluni oqaluttu-
arineqarsinnaapput assinik isigin-
naajutigaluni.
— Nunat taakkua assut pisaria-
qartippaat tapersersorneqarnissar-
tik. Aamma massakkut nunatsinni
inuusuttut suleqataalernissaat kis-
saatiginarpoq, ingammik qaam-
marsaaneq eqqarsaatigalugu, tassa
atuarfiit atorneqarluarsinnaapput,
Jatsi oqarpoq.
Atuarfinni fagini aalajangersi-
masuni atuartitsissutigineqarnis-
saat aamma piviusunngortinniar-
neqarsinnaavoq, taamatullu paasi-
sitsiniaaneq aamma ingerlanneqar-
sinnaalluni.
— Kissaatiginaraluaqaaq allaffe-
qarfeqarnissaq, nunat inutoqaasa
qanoq atugaqarnerannik paasisitsi-
niaanermik ingerlataqarsinnaasu-
mik. Kisianni tamanna naatsorsuu-
tigineqarsinnaanngilaq, taamaat-
tumik naatsorsuutigaara inuit mar-
luk-pingasut kisimik tamanna i-
ngerlassinnaagaat iluameerlutik,
Jaaku oqarpoq.
Nunarput siulersuisuni
sinniisoqartoq
Ataatsimeersuarnermi oqaaseqaa-
tit assigiinngitsut suliarineqarput.
Ilaat FN-imut, ilaat naalakkersui-
sunut ilaallu suliniaqatigiiffinnut
ingerlateqqinneqassapput. Inuu-
suttut nunamut piginnittussaaner-
mut paasinninnerat qanoq ittuu-
nersoq, saaffiginnissutissat, suli-
niutissat, siunnersuutillu taagor-
torneqarlutik.
Nunat inuiisa inuusuttortaasa
kattuffiata siulersuisuinut nunat-
sinniit ilaasortaaffigineqarpoq,
tassa Jaaku nunarput sinnerlugu
ilaasortaalermat. Siullermik kat-
tuffiup piorsaavigineqarnera sulis-
sutigeqqaassavaat. Kattuffik taa-
guuteqarpoq The International
Indigenous Youth Council, World
Council of Indiginous People-mut,
FN-ip ataaniittumut atasoq.
Nunarput soqutigeqaat
Taama ilaatigut oqarpoq Ole Heinrich Sorlak sinnerlugu Moskva-mi inuusuttut
nunanit 150-ineersut ataatsimeersuaqatigereerlugit
Ole Heinrich oqarpoq inuusuttut
ataatsimeersuaqataasut nunarput
assut soqutigisimagaat assuilu ilisi-
masaqarfigalugu. Ingammik soqu-
tigisimavaat nunatsinni amerikkar-
miut sakkutooqarfii kalaallillu eq-
qissinermut qanoq isumaqarnersut
paaserusussimallugu.
Oqalliserisanut immikkoortunut
pingasunut Ole ilaasimavoq. Eq-
qissinermut sakkussakillisaanissa-
mullu tunngasunik oqallinnermi,
pinngortitap minguitsuunissaanik
oqalinnermi kiisalu Europa-mi i-
nuusuttut kattuffiinik suleqatigiin-
niarnissamik oqallinnermi.
Eqqissinermut sakkussakillisaa-
nissamullu apeqqutit sammineqar-
neranni Ole-p eqqartorpai eqqissi-
nermik suliniaqatigiiffiup Sorsun-
nata-p suliniutai, amerikkarmiullu
nunatsinni sakkutooqarfiinut ata-
tillugu kalaallit qanoq taakku isu-
maqarfigineraat aperineqarami
akisimavoq kalaallit amerlanerit
kissaatiginngikkaat. Pinngortitap
minguitsuutinnissaanik apeqqutit
sammineqarmata Ole-p nunatsinni
puisinniartarnerup arfanniartarne-
rullu kalaallinut qanoq pingaarute-
qartiginersoq eqqartorpaa, kiisalu
pinngortitamik illersuiniaqatigiit
Greenpeace-p iliuuserisartagai nu-
natsinnut qanoq kinguneqarnersut
eqqartorlugit. Kisianni oqallinner-
mi tassani annertunerusumik eq-
qartorneqarput Europa-mi orpip-
passuit mingutsitsinerup kingune-
ranik nungukkiartornerat kiisalu
atomip nukinganik innaallagissior-
feqalernissamut akerliuneq akerli-
unnginnerlu.
Inissisimanerput pitsaanerpaavoq
Nunat inutoqaasa inuusuttortaasa
ilaat aamma ataatsimeersuarnermi
peqataapput, soorlu saamit, indi-
aanerit, inuiaat ikinnerussuteqar-
tut Sovjet-imeersut kiisalu kalaal-
lit. Suut ajornartorsiutigineraat eq-
qartorneqarmata Ole-p paasisima-
vaa uagut nunatsinni pitsaanerusu-
nik atugaqartugut, pitsaanerusoq
inissisimanerput.
—- Nunanut allanut naleqqiulluta
nunarput ineriartornermi siuarsi-
maneruvoq, Ole Heinrich oqarpoq.
Peqataasartut amerliartuinnartut
Ataatsimeersuarneq inunnit 15.-
20.000-illu akornanni peqataaffigi-
neqarpoq, katillugit nunanit assi-
giinngitsunit 150-ineersut. Inger-
lanneqarpoq Moskva-mi julip 27-a-
niit augustip 3-anut. ulluat tamaasa
sammisassaqartuaannarpoq. Soor-
lu ullup qeqqata siornagut politik-
kimut tunngasunik oqalinneqartar-
poq, ualikkut kulturimut tunnga-
sunik sammisassaqartarluni, soor-
lu takutitsinerit, saqqummersitsi-
nerit assigisaallu. Unnukkut ataat-
simiittoqartarpoq, naalagaaffiillu
assigiinngitsut nunaminnut tun-
ngatillugu aaqqissugaqartarlutik.
Nunarsuatsinni inuusuttut ilinni-
artullu taamatut ataatsimeersuar-
tinneqartarnerat 1947-imi aallar-
tippoq. Taamanikkut inuusuttut
nunanit killerneersut qaaqquneqar-
tarput, »sorsunneq nillertoq« aal-
lartimmat. Ukioq mannali inuusut-
tut konservativit qaaqquneqaralua-
ramik peqataarusussimanngillat.
Taamaattorli peqataasartut amerli-
artorput.
Nunarput Sorlaap pilersinneqar-
nerata kingorna aatsaat siullermik
peqataatitaqarpoq. Sorlaap siulit-
taasua Peter Gr. Samuelsen aamma
peqataasussaagaluarluni peqqute-
qarluni peqataasinnaasimanngi-
laq. Taamatut ataatsimeersuarneq
nunani socialistiskiusuni inuusut-
taannit aaqqissorneqartarpoq, pi-
sarluni nunani kangerlerni. Tullia-
ni 1991-imi taamatut ataatsimeer-
suartoqassaaq.
Ole Heinrich-ip angalanera aaq-
qissuisunit kiisalu Sorlammit aki-
lerneqarpoq.
DET GRØNLANDSKE kalåtdlit uUamik
OLIEAKTIESELSKAB pigingneKatigjgfiat
leverer olieprodukter fra centralanlægget POLAROIL i Færin- uliagssat POLAROIL-ime KangerdluarssorutsimTtumit agssar-
gehavn med tankskibet M/S »BETTY THERESA«, Itidl. M/S IR- tut M/S »BETTY THERESA«, (sion. M/S IRLAND) atordlugo ka-
LAND) til grønlandske byer, der har havnetankanlæg for for- låtdlit igdloKarfmukåussorneKartarpoK, sinerssortautinit fmi-
syning med kysttanksskib. gagssanik perKumausivilingnut.
— — HA XII BCEMHPHOM—-----------------------------------
bjihee y*e H3 FoTXo6a
OPVIHS -ffEAEVAT O AEAEFATE------..—
v- .j >;<»»!<•:.•■■«-41 > VpktMUXK* # w. pt.’fH'Kdtk % U*'
\ v< <••"> *>{'*•'%. MS. <■■;■*. f. X < »'>%«>$ '>»> v. SM»«. ^-.■ysx'xxi
'tw+'M >U‘ ■< H’Xav yo* * rvitmiKixH. KtxzA'i« <u3w»vn>
Ole Heinrich Moskva-miinnermini aviisini arlaiinni nunarput pillugu aper-
sorneqarpoq. Aajunaallassimavoq »Olefra Godthåb« aviisimi Sovjetska-
ya Rossia-mi 15 milliuuninngorlugit saqqummersartumi. (Ass.: LIL)