Atuagagdliutit - 02.10.1985, Blaðsíða 2
2
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 40 1985
Direktør John Jensenipprinsessemut takutippai imertarfiusat qanga Rigsdagip A vannaata Kujataatalu landsråd-
iinut tunissutigisimasai.
Direktør John Jensen viser prinsessen pokalerne, som Rigsdagen i sin tid skænkede henholdsvis Nord- og Syd-
grønlands Landsråd. (Foto: Lil)
Palasip uliguaata allai
Dronningip julemærke-
liaanut eqqaanartut
Silarlunneranik peqquteqartumik prinsesse Benedikte Ammassalimmi oqaluffiup
atoqqaartinneqarnerani peqataasinnaajunnaarami pakatseqaluni inuttaasunut
inuulluaqqussuteqaannarpoq
— Ammassalimmiut pakatsissagu-
narput oqaluffiup atoqqaartinne-
qarnissaani najuussinnaannginna-
ma, uangami aamma taakkutuulli
pakatsitigaanga. Timmisartoq at-
tartugaq Nuummiit Kulusuliaassi-
sissartik arlaleriarluni kinguartin-
neqartareerluni taamaatinneqavis-
sormat prinsesse Benedikte taama
oqarpoq, timmisartumilu ilaaqati-
gisussaagaluarpai Kirkenævni-
meersut Namminersornerullutillu
Oqartussaneersut Ammassalimmi
oqaluffittaap atoqqaartinneqarne-
rani peqataasussat. Naalakkersui-
sut siulittaasuat Jonathan Motz-
feldt, piorsarsimassutsimut, ilagee-
qarnermut atuartitaanermullu naa-
____CH€MS€ARCH____________________________
SØGER
SÆLGER/AGENT
GRØNLAND
I forbindelse med forøget aktivitetsniveau søges sælger til ovennævnte
distrikt.
Du vil blive ansvarlig for salg og kundeservice overfor nuværende og ny
kunder i distriktet.
Vi tilbyder produkter af høj kvalitet samt god aflønning.
Skriftlig ansøgning bedes stilet til Jens Overby.
CH€MS€ARCH
Brogrenen 6.2635 Ishøj
Tlf. 02-54 50 40
NCH er en stor koncern med hovedkvarter i USA. Europa-kontoret ligger i England, og i Danmark finder du
osi København. Vi har siden 1967 markedsførten lang række veletablerede kemiske, petrokemiske og synte-
tiske vedligeholdelsesprodukter til industri, håndværk og offentlige institutioner. Koncernen omsatte i 1984
for ca. 4 milliarder med ca. 8.000 ansatte.
lakkersuisoq Stephen Heilmann,
vicebiskop Christian Mørch Gen-
toftellu borgmesteria oqaluffim-
mik atoqqaartitseqataasussanut
ataqqinartunut ilaagaluarput,
ataqqinaammilli tikeraartuugalu-
arpoq prinsesse Benedikte. Taassu-
mammi mersorsimavaa palasip
nerliiviliartitsisilluni uliguaa kusa-
nartoq, taannalu siunissami Am-
massallup oqaluffiani atorneqar-
tartussaavoq.
Prinsesse Benedikte Gentofte
Grønlandskomite-mi illersuisuu-
voq, taamaattuussutsilu tunngavi-
galugu palasip uliguaanik mersoq-
qullugu qinnuvigineqarsimavoq.
Gentofte Ammassalillu kommuni-
tut ikinngutigiipput.
Dronning Margrethep titartagaa
— Palasip uliguassaanik mersoq-
qullunga qinnuvigineqarama soo-
runalimi akuersisimavunga, prin-
sesse Benedikte Nuummiitilluni
AG-mit oqaloqatigineqarami taa-
ma oqarpoq. Nangipporlu:
— Akuersissalluni ajornanngit-
suararsuuvoq. Taavali eqqarsaati-
gilersariaqarpoq palasip uliguaa
qanoq isikkoqassanersoq. Taman-
nalu pillugu qatanngutiga, dron-
ningi, oqaloqatigisimavara, taan-
nami titartaallaqqissuullunilu ilusi-
lersuillaqqissuummat.
— Inerneranilu takuneqarsin-
naavoq allai dronningip kalaallit
julemærkiisa qulissaannik titartaa-
gami allaliussimasaanut eqqaanar-
torujussuusut. Tassanimi pappia-
rat qiortakkat atorlugit juullip na-
neruuteeraasa qaamarngat assiliar-
taliunneqarsimavoq. Qaamaner-
luuna taanna aamma palasip uligu-
aani ersersinniarneqarsimasoq.
Allat ammalortut — tassaasut
juullip naneruuteeraasa qaamarngi
— paatsuugassaanatik ersipput.
Saavaniipporli »qulliup iperaa«,
aammattaaaq sanningasulittut paa-
sineqarsinnaasoq. Uligussap tu-
nuatungaanissaaq ersippoq kristu-
miussutsimut ilisarnaatigitinne-
qartarsimasoq, aalisagaq. Tassani-
lu ammassattut ilusilerneqarsima-
voq.
Qalipaatit annoraamerngillu
Palasip uliguaata qalipaataa kaju-
artuuvoq, allai mersuunneqarsima-
sut sikup immallu qalipaataannut
eqqaanarlutik tungujuartuullutik.
Uliguaq thai-silke-mit issusuu-
mit sanaajuvoq, ikaartiterluagaru-
jussuulluni. Allaalu thai-silke-mit
saannerusumit mersugaapput.
Prinsesse Benedikte aperaarput
suliaq taama angitigisoq qanoq si-
visutigisumik suliarisimaneraa.
— Isumaqaqqaarsimagaluar-
punga sivisoorujussuarmik sulia-
riumaarlugu, titartakkalli tikiuteri-
armata, atortussanillu pissarsillu-
nga, taava sukkalaartorujussuar-
mik suliaraara.
Siorna ukiakkut, Europami tupi-
gineqartumik ukiorlooruttulerne-
rata nalaani, Dronning Margrethep
palasip uliguassaanut titartakkani
naammassivai, taamalu prinsesse
Benedikte Tysklandimi Killermi il-
lussaarsuarmi Berleburgimiilluni
mersugassani allartissinnaalerpai.
— Siorna Europami issingaar-
mat Tunumi qanoq issitsigisassusia
takorloorneq ajornartanngilaq,
taamaanneranilu uanga palasip uli-
guassaa mersorpara, prinsesse Be-
nedikte oqaluttuarpoq.
Sisamassaannik
Kalaallit Nunaanniittoq
Prinsesse Benedikte sisamassaan-
neerluni Kalaallit Nunaannut tike-
raarpoq. Marloriarluni Ammassa-
limmiittareersimavoq. Prinsesse
Benediktelu kingullermik nunatsin-
niippoq Nuup timersortarfissuata
1969-imi atoqqaartitaaneranut ata-
tillugu.
— Neriuppunga aamma talli-
massaanneerumaarlunga — soormi
taava aamma arfinilissaanniissan-
ngilanga, prinsesse sapaatiummat
ualikkut Inatsisartut Nuummi
ataatsimiittarfianniitilluni oqar-
poq.
Nummi borgmesteri Peter Th. Høegh tigummiarlugu Tasiilap oqaluffis-
saavanut tunissunni, angummi 1920-kut ingerlatiiaarneranni Tasiilami ni-
uertuusimasup pia biibili kingornutani.
Borgmester i Nuuk Peter Th. Høegh med sin gave til den nye kirke i Tasii-
laq, en bibel, han havde arvet efter sin far, der var handelsbestyfer i Tasii-
laq i begyndelsen af 1920-erne.