Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 02.10.1985, Blaðsíða 16

Atuagagdliutit - 02.10.1985, Blaðsíða 16
16 ATU AGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN NR. 40 1985 KNR kiffaanngissuseqarpoq Allattoq: Juaaka Lyberth KNR-ip siunissaa pillugu oqallin- neqarpoq KNR-imi »oqalliffimmi« marlunngorneqsept. 10-ani. Tassa- ni Atassutip siulittaasua Otto Steenholt arlaleriarluni naalakker- suisuvut pasillertarpai oqarluni naalakkersuisut KNR-imik aqut- sivallaartut, maannakkumut ta- manna ersinngikkaluartoq — siu- nissamili taamaalisinnaanera ulori- anarsinnaasoq. Otto-p pasilliinera KNR-ip pisortaanit Peter Fr. Ro- singimit KNR-imilu siulersuisuni siulittaasumit Agnethe Davidsen- imit ilumuunnginneqarneraraluar- toq Ottup naviasaarinini ingerlat- tuarsinnarpaa, imatullu nipeqarti- lerlugu: Ullumikkut pissutsit tassa taamaapput! Isumaqarpunga oqal- linneq taamaattoq tassaasoq pissu- siviusut i siginngiIsnusaarlugiI tu- sarnuartunik annilaangatitsiniar- neq — uppernarsaatitassaqanngit- sunik pasilliineq. Aappassaanik: Nutaarsiassaqar- titsinermut naalakkersuisut aqutsi- suunerarlugit Ottup pasilliinera ul- luinnarni KNR-mi tusagassaqartit- sisunik, nutarsiassaqarfimmi sule- qataasunik minnerunngitsumillu aaqqissuisuinik nikaginninnerual- Allattoq: Bent Petersen Ullumikkut kalaallit imerpallaar- nerat ingasappallaalerpoq, tassami imigassartortilluni ajortumik iliuu- seqarneq ulorianarsigaluttuinnar- poq. Allaat kiisa aallaaseersortale- qaat, ulluinnarni inuunerput ajunngitsumik ingerlavoq, kisian- nili kalaallit aalakuulerlutillu sapi- gaaruttaramik. Soorlu maluginiar- simavara kalaallit qallunaanut una- taasarnerat ulorianartuusoq, tassa- mi ilaasa ujaqqanik milluuisarnerat ulorianartuuvoq aammalu kalaallit tukkartuillutik unataasarnerat iser- tugassaanngilaq. laaqaaq, allaat isumaqaqqajaanar- luni Ottup nutaarsiassaqarfimmi sulisut pasigai naalakkersuisunut anngaaginnartuunerarlugit — inuit namminneq eqqarsarsinnaanngit- sut. Nutaarsiassaqartitsineq asser- suutigeriartigu: Nutaarsiassaqar- titsinermi suleqataasut ullut tamaa- sa ataatsimiittarput nutaarsiassat sorliit »aviisip« imarissanerai aali- angerniarlugu, pingaarnerusutullu isigisatik sallinngortittarlugit, ataatsimiinnermi tassani aamma isummerfigineqartarput »tusagas- siuutinut nalunaarutit« nutaarsias- sartaqarpatalu imaluunniit immik- kut soqutiginaateqarpata ilanngun- neqartarput. Tassanilu aaqissuisut kiffaanngissuseqarlutik aalianger- tarpaat nutaarsiassat suut salliutin- neqassanersut allanik akuliuffigi- neqaratik. Kiffaanngissuseqarluni aalia- ngiisinnaanerup iluaniipput inuia- qatigiinni demokrati atorlugu aaq- qissuunneqarnitta qulakkeersima- nissaanut piumasarisat assigiigitsut inatsisini tamanut maleruagassan- ngortinneqarsimasut ilaatigut u- kuusut: illuatungaannarsiunngin- Aningaasarsinerit tamaasa ima- luunniit suliffissarsiuussisarfimmit tigusinerit tamaasa immiaaqqanik pisisarneq ileqquliutiinnarsima- vaat kalaallit imerajuttortaasa, aammalumi imerniartarfiit kalaal- linik ullut tamangajaasa ornigarne- qartarnerat nalunngilluarparput tassami kalaallit pinnngilaarlutillu imaluunniit inorsittuulaarlutillu imerniartarfinnut paggatiinnartar- put. Immiaaqqamik pissuteqartunik pinerlunniartarnerit nunatsinni amerlasoorujussuupput, aammalu nissaq aammalu aallakaatitat ta- malikaartuunissaat. KNR-imi aallakaatinneqartartut imaat torinnginnerarlugit uparuar- torneqarsinnaapput, aamma oq- qarluttarnerarlugit atuffarluttar- nerarlugillu uparuartuisoqarsin- naavoq, kisianni KNR, pingaartu- millu radioaviisi (naalakkersuisu- nut) illuatungaannarsiorpallaartu- tut pasillerneqarsinnaanngilaq — immaqaluunniit illuatungiliuttut oqaaseqarnerusarput. Aasarman- na asersuutigissagutsigu: aalisar- neq pillugu politikki assorujus- suaq isornartorsiorneqartarpoq, KNAPK-mit, AAK-mit, AAP-mit, Atassummit ullunilu kingullerni aamma l.A.-p tungaanit, aammalu radioavisimi suleqataasunit paasis- sutissat saqqummiussuunneqartut naalakkersuisut akeqqullugit saaf- figineqartaraluarput. Kisianni qas- seriarlunimita tusarparput:« naa- lakkersuisunut ilaasortaq taanna oqaaseqartissinnaanngilarput aal- larsimammat«. Taamaattumik illuatungaannar- siuinermik pasilliineq, aammalu naalakkersuisut KNR-mik naqisi- inuit aqqusiniinnarmi artuleqqasu- nik takusarsimavunga. Pissusissa- misoornerpormi kalaallit artuler- nissartik tikillugu aalakoortarne- rat. Kalaaliusugut meerartagullu imernersuarmut perorsarunnaarni- artigut uagut kingulliit ilissitut aa- lakoorusunngilagut ilissitullu ime- rajutsiginata. Eqqarsaatigilaariar- siuk siunissami meeqqasi imerajut- tunut katsorsaasarfimmiilerpata ikiortissaqarasilu, ajussaaq! Naalakkersuisutta siunissami imernersuaq aaqqissuussiffigis- sanngippassuk tupinnassaqaaq, si- aniilliulissammatami. Kommune- qarfiillu tamaasa IMERAJUTTU- NUT KATSORSAASARFIMMIK tuninianngikkunikkit imaluunniit pilersitaqarnianngikkunik taava imernersuaq pingaarnerpaamik aaqqissuussiviginiarlissuk nalun- manninniartuunerarlugit isumaler- sitsiniarneq ilumuugilaq. Sumiiffinni radiut Innuttaasut amerlanerusut naalak- kersuinermi oqalliseqataanissaat uangattaaq isumaqatigilluinnarpa- ra — oqallinneq isornartorsiuiffiin- naanngitsoq, aqqutissanilli pitsaa- sunik tikkuartuussiffiusoq. Tusa- gassiuutit ataatsimut isigissagutsi- git KNR tassaaleriartorpoq kalaal- lisut oqaatsivut atorlugit tusagas- sartitsivituaq, aviisimmi nuna ta- makkerlugu saqqummersartut tas- saaleriartormata qallunaatuunit nutsikkat. TV qallunaatuujuvoq, aviiserpassuillu ilaat qalipaatigis- saaqisut qallunaatuut suni tamani pisiassaapput, ingakkaluarujullu video-t — silarsuarmioqatitta aal- lamiut oqaasii atorlugit suliaasut. Tamakkununngarparujussuaq illu- atungiliussinnaasutuaavoq KNR-i, tassungalu tapertaliullugu sumiif- finni radiut nunaqarfinni illoqar- finnilu pilersiortortariaqarput ka- laallisuinnaq ingerlanneqartut. Sumiiffinni radiut imaanngillat nunami tamarmi tusarnaarneqar- sinnaasariaqassasut. Ass. Tasiilap- radiua pisariaqanngilaq Nuummi tusarnaarneqarsinnaassalluni, imaluunniit killormut. Sumiiffinni radiut aviiseeqqat imaluunniit TV- utileqatigiit ingerlanneqarnerattut aaqqissuunneqarsinaapput, ajor- nannginnerusumilli suliarineqar- sinnaallutik. Kikkut qanoq sivisuti- ngikkunikku kalaallit imigassamik ipisitaalernerat. Kalaallit meerartaasa imigassa- mut perorsartinnertik malugiartu- innarpaat, tassami meeqqat arfini- linniit qulit tungaannut ukiullit imi- gassartornerat takusimavara nam- mineq isinnik, atuartunnguillu imertarnerat ingasappallaaqaaq, immaqa angajoqqaajusut meeqqa- tik imertarnerat aalakoornartunik naluaat, weekend-ini meeqqasi ma- luginialaarniarisigit aalakoorsima- nersut. Kalaallinaa, aalakoornartut naa- lagarinngilasi uukapaajunnaarni- arta immaqa naluat toqunartoqar- nersut. Assersuutigalugu sapaatip akun- neranut aalakoornartut karsi 200 kr. missaaannik akeqarpoq, ukiu- mullu 15.000 kr. miss., aningaasat gisumik aallakaatitassiorsinnaas- sanersut kommunit namminneq aa- liangertarumaarpaat, piumasarisa- riaqarporlu aallakaatitat kalaalli- suinnaq ingerlanneqartassasut. Ta- manna assigiinngisitsinerunngilaq, qallunaatummi tusarnaarusuttut, atuarusuttut isiginnaarusuttullu periarfissarpassui qulaani taago- reerpakka. KalaaHisuinnarli inger- lanneqartunik sumiiffinni radiuli- ornikkut inuiaqatigiinnut iluaqu- taasussat arlaqarput soorlu: Pior- sarsimassutsitsinni kalaallisut oqaatsitta ineriartortittuarnissaan- nut periarfissiiginnarata innuttaa- sut kommunit iluanni naalakkersu- inikkut oqartussaqataanerat anne- rulersinneqarsinnaapput. Immaqa oqartoqarsinnaavoq nunap immik- koortuinut avissaartuutilernissaq ulorianarsinnaannginnerluni. Ta- manna aarleqqutaasariaqanngilaq, tassami KNR-i nuna tamakkerlugu tusaaneqarsinnaajuassaaq, taama- tullu qularnanngitsumik KNR-ip iluani avannaata-kujataatalu ra- diui. Tamanna qanoq isumaqarfi- gineqarnersoq tusarusunnaralua- qaaq, pingaartumik nunaqarfim- miunit isorliunerusormiunillu. Na- lungikkaluarpara tusagassiuutit pillugit ataatsimeersuarnermi isu- ma taanna eqqartoneqarsimasoq, ataatsimiissutaasimasullu maanna atorfilinnit suliarineqartut. Kisian- ni taakku utaqqiinnarnagit innut- taasut isummatik annikkaluarunik- kik nuanneqqajaqaaq. annaasarpatit uffa atorfissaqartu- nut atorussigit, kisianni imigassat kimittuullu ukiumut pisiarisarnia- raanni taava aningaasat 20.000 kr. annaasassavatit. Kalaallit nunarput eqqiluitsuu- tinniarutsigu takujuminartuutik- kumagutsigu taava imigassaq anni- killisittariaqarparput, tassami ta- kornariat pisiniartillutik pisiniarfi- up eqqaani kalaallit amarruttut ta- kullugit isumaqalersarput kalaallit taamaattuaannartut amarrullutik pisiniarfiup eqqaani amarrullutik. Imigassamik kalaallit ueriartuin- nassappata taava IMIGASSAQ MATUSARIAQARPARPUT I- MALUUNNIIT IMIGASSAT KA- LAALLIT NUNAANNUT TIKIT- TARTUT AFFAANNANNGOR- TINNIARTIGIT KINGULISSA- GUT EQQARSAATIGINIARUT- SIGIT! Kalaallit imerpallaaqaagut! Soorlumi pinilerlaannguit Allattoq: Nikolaj Heinrich Kalaallit nunatsinni inuutissarsiutit ukiorpassuanngortuni pingaarner- saata aalisarnerup ineriartorsima- nera kingumut qiviarlugu eqqar- saatigisaraangakku ilaatigut tul- luusimarutigisannik eqqarsaatigi- sarpara. Kalaallit inuiaat avatitsin- niit ilaatigut kinguarsimasutut eq- qaaneqartaraluarluta taamaattorli aalisarnerup tungaatigut inuiannut allanut sanilliulluta siuarsimalluin- narnerput. Inuiannguit ikikkaluar- luta nunattalu silaannaata artor- nartorsiortitsisinnaasarneri ilaati- gut oqimaattarluaqisut uniinnarata akiortarsimavagut. Tamanna mi- kinngitsumik Kalaallip nersorne- qaatissaraa. Ullutsinnili naalakker- suinikkut nutarterinerup nalaani aalisarnikkut eqqarsaatit susut- uku? Pilersaarutit misissoraanni soorlumi kalaallit inuiaat aatsaat aalisarnikkut aallartinissarnialer- sut. Jaapanimiut suluppaakkanik qaleralinnillu aalisariartillugit ag- gersinneqartalerput, Portukiit qas- susersornermik ningittagarsorner- millu misileraasinneqartalerput, Namminersornerullutik Oqartus- sat pujortuleeraliortitsisalerput misileraasussaninngooq. susut- uku? Aaku kalaallit aalisartui misi- littagarsuarnik ulikkaartut aalisari- utimikkut piorsaaqqinnissamik eq- qarsaraluit »akuersaarneqanngin- nermikkut uniinnartitertut. Nunar- suup sinneranut aalisarnitta naa- lakkersuinikkut nittarsaanneqar- nerliornera unitsittariaqarluinna- lerpoq. Aalisariaatsit suusulluun- niit kalaallit aalisartuisa Portukiit Japanimiullu maani nunami najuk- katsinni atorneqarsinnaasut ilisi- maneruaat, taamaattumik misile- raasuusaartitsinerit unitsinnittaria- qarluinnarput! Aalisakkanik nioqqutissiornermi assislentit siulliit. A vatami Qaqortumiittumi ilinniartinneqareersimallu- tik maanna sinerissami aalisakkanik suliffissuarni sulilersussanngorput. Taamalu aalisakkanik suliffissuit ilinniarsimavissunik sulisoqartussanngorput. Ilinniarneral ukiunik marlunnik sivisussuseqarsimavoq, ilin- niartullu 1983/84-imi Avatami Qaqortumiittumi atuartinneqartarlutillu sulisinneqartarsimapput 1984/ 85-imilu sinerissami suliffissuarni sulisinneqarsimallutik. Ilinniarneq misiligutaasoq EFG-mi ilinniarnertut ingerlanneqarsimavoq, 1986-illu ingerlanerani misilittakkat ilinniartitsilivinnissami tunngavigineqassap- put. Assimi takuneqarsinnaapput ilinniarlinneqarsimasut siulliit. Saamerlermiit tassaapput Lars Stephen- sen, Qaqortoq, Henrik Gedionsen, Aappilattoq, Emma Davidsen, Alluitsup Paa, Jens Ole Dahl, Qaqor- toq, Nikolaj Olsen, Kangaatsiaq. Anguseqataappullu Justine Jakobsen, Nanortalik, Augo Rasmussen, Nuuk aamma Peter Lyberth, Maniitsoq.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.