Atuagagdliutit - 02.10.1985, Blaðsíða 16

16
ATU AGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 40 1985
KNR kiffaanngissuseqarpoq
Allattoq: Juaaka Lyberth
KNR-ip siunissaa pillugu oqallin-
neqarpoq KNR-imi »oqalliffimmi«
marlunngorneqsept. 10-ani. Tassa-
ni Atassutip siulittaasua Otto
Steenholt arlaleriarluni naalakker-
suisuvut pasillertarpai oqarluni
naalakkersuisut KNR-imik aqut-
sivallaartut, maannakkumut ta-
manna ersinngikkaluartoq — siu-
nissamili taamaalisinnaanera ulori-
anarsinnaasoq. Otto-p pasilliinera
KNR-ip pisortaanit Peter Fr. Ro-
singimit KNR-imilu siulersuisuni
siulittaasumit Agnethe Davidsen-
imit ilumuunnginneqarneraraluar-
toq Ottup naviasaarinini ingerlat-
tuarsinnarpaa, imatullu nipeqarti-
lerlugu: Ullumikkut pissutsit tassa
taamaapput! Isumaqarpunga oqal-
linneq taamaattoq tassaasoq pissu-
siviusut i siginngiIsnusaarlugiI tu-
sarnuartunik annilaangatitsiniar-
neq — uppernarsaatitassaqanngit-
sunik pasilliineq.
Aappassaanik: Nutaarsiassaqar-
titsinermut naalakkersuisut aqutsi-
suunerarlugit Ottup pasilliinera ul-
luinnarni KNR-mi tusagassaqartit-
sisunik, nutarsiassaqarfimmi sule-
qataasunik minnerunngitsumillu
aaqqissuisuinik nikaginninnerual-
Allattoq: Bent Petersen
Ullumikkut kalaallit imerpallaar-
nerat ingasappallaalerpoq, tassami
imigassartortilluni ajortumik iliuu-
seqarneq ulorianarsigaluttuinnar-
poq. Allaat kiisa aallaaseersortale-
qaat, ulluinnarni inuunerput
ajunngitsumik ingerlavoq, kisian-
nili kalaallit aalakuulerlutillu sapi-
gaaruttaramik. Soorlu maluginiar-
simavara kalaallit qallunaanut una-
taasarnerat ulorianartuusoq, tassa-
mi ilaasa ujaqqanik milluuisarnerat
ulorianartuuvoq aammalu kalaallit
tukkartuillutik unataasarnerat iser-
tugassaanngilaq.
laaqaaq, allaat isumaqaqqajaanar-
luni Ottup nutaarsiassaqarfimmi
sulisut pasigai naalakkersuisunut
anngaaginnartuunerarlugit — inuit
namminneq eqqarsarsinnaanngit-
sut.
Nutaarsiassaqartitsineq asser-
suutigeriartigu: Nutaarsiassaqar-
titsinermi suleqataasut ullut tamaa-
sa ataatsimiittarput nutaarsiassat
sorliit »aviisip« imarissanerai aali-
angerniarlugu, pingaarnerusutullu
isigisatik sallinngortittarlugit,
ataatsimiinnermi tassani aamma
isummerfigineqartarput »tusagas-
siuutinut nalunaarutit« nutaarsias-
sartaqarpatalu imaluunniit immik-
kut soqutiginaateqarpata ilanngun-
neqartarput. Tassanilu aaqissuisut
kiffaanngissuseqarlutik aalianger-
tarpaat nutaarsiassat suut salliutin-
neqassanersut allanik akuliuffigi-
neqaratik.
Kiffaanngissuseqarluni aalia-
ngiisinnaanerup iluaniipput inuia-
qatigiinni demokrati atorlugu aaq-
qissuunneqarnitta qulakkeersima-
nissaanut piumasarisat assigiigitsut
inatsisini tamanut maleruagassan-
ngortinneqarsimasut ilaatigut u-
kuusut: illuatungaannarsiunngin-
Aningaasarsinerit tamaasa ima-
luunniit suliffissarsiuussisarfimmit
tigusinerit tamaasa immiaaqqanik
pisisarneq ileqquliutiinnarsima-
vaat kalaallit imerajuttortaasa,
aammalumi imerniartarfiit kalaal-
linik ullut tamangajaasa ornigarne-
qartarnerat nalunngilluarparput
tassami kalaallit pinnngilaarlutillu
imaluunniit inorsittuulaarlutillu
imerniartarfinnut paggatiinnartar-
put.
Immiaaqqamik pissuteqartunik
pinerlunniartarnerit nunatsinni
amerlasoorujussuupput, aammalu
nissaq aammalu aallakaatitat ta-
malikaartuunissaat.
KNR-imi aallakaatinneqartartut
imaat torinnginnerarlugit uparuar-
torneqarsinnaapput, aamma oq-
qarluttarnerarlugit atuffarluttar-
nerarlugillu uparuartuisoqarsin-
naavoq, kisianni KNR, pingaartu-
millu radioaviisi (naalakkersuisu-
nut) illuatungaannarsiorpallaartu-
tut pasillerneqarsinnaanngilaq —
immaqaluunniit illuatungiliuttut
oqaaseqarnerusarput. Aasarman-
na asersuutigissagutsigu: aalisar-
neq pillugu politikki assorujus-
suaq isornartorsiorneqartarpoq,
KNAPK-mit, AAK-mit, AAP-mit,
Atassummit ullunilu kingullerni
aamma l.A.-p tungaanit, aammalu
radioavisimi suleqataasunit paasis-
sutissat saqqummiussuunneqartut
naalakkersuisut akeqqullugit saaf-
figineqartaraluarput. Kisianni qas-
seriarlunimita tusarparput:« naa-
lakkersuisunut ilaasortaq taanna
oqaaseqartissinnaanngilarput aal-
larsimammat«.
Taamaattumik illuatungaannar-
siuinermik pasilliineq, aammalu
naalakkersuisut KNR-mik naqisi-
inuit aqqusiniinnarmi artuleqqasu-
nik takusarsimavunga. Pissusissa-
misoornerpormi kalaallit artuler-
nissartik tikillugu aalakoortarne-
rat.
Kalaaliusugut meerartagullu
imernersuarmut perorsarunnaarni-
artigut uagut kingulliit ilissitut aa-
lakoorusunngilagut ilissitullu ime-
rajutsiginata. Eqqarsaatigilaariar-
siuk siunissami meeqqasi imerajut-
tunut katsorsaasarfimmiilerpata
ikiortissaqarasilu, ajussaaq!
Naalakkersuisutta siunissami
imernersuaq aaqqissuussiffigis-
sanngippassuk tupinnassaqaaq, si-
aniilliulissammatami. Kommune-
qarfiillu tamaasa IMERAJUTTU-
NUT KATSORSAASARFIMMIK
tuninianngikkunikkit imaluunniit
pilersitaqarnianngikkunik taava
imernersuaq pingaarnerpaamik
aaqqissuussiviginiarlissuk nalun-
manninniartuunerarlugit isumaler-
sitsiniarneq ilumuugilaq.
Sumiiffinni radiut
Innuttaasut amerlanerusut naalak-
kersuinermi oqalliseqataanissaat
uangattaaq isumaqatigilluinnarpa-
ra — oqallinneq isornartorsiuiffiin-
naanngitsoq, aqqutissanilli pitsaa-
sunik tikkuartuussiffiusoq. Tusa-
gassiuutit ataatsimut isigissagutsi-
git KNR tassaaleriartorpoq kalaal-
lisut oqaatsivut atorlugit tusagas-
sartitsivituaq, aviisimmi nuna ta-
makkerlugu saqqummersartut tas-
saaleriartormata qallunaatuunit
nutsikkat. TV qallunaatuujuvoq,
aviiserpassuillu ilaat qalipaatigis-
saaqisut qallunaatuut suni tamani
pisiassaapput, ingakkaluarujullu
video-t — silarsuarmioqatitta aal-
lamiut oqaasii atorlugit suliaasut.
Tamakkununngarparujussuaq illu-
atungiliussinnaasutuaavoq KNR-i,
tassungalu tapertaliullugu sumiif-
finni radiut nunaqarfinni illoqar-
finnilu pilersiortortariaqarput ka-
laallisuinnaq ingerlanneqartut.
Sumiiffinni radiut imaanngillat
nunami tamarmi tusarnaarneqar-
sinnaasariaqassasut. Ass. Tasiilap-
radiua pisariaqanngilaq Nuummi
tusarnaarneqarsinnaassalluni,
imaluunniit killormut. Sumiiffinni
radiut aviiseeqqat imaluunniit TV-
utileqatigiit ingerlanneqarnerattut
aaqqissuunneqarsinaapput, ajor-
nannginnerusumilli suliarineqar-
sinnaallutik. Kikkut qanoq sivisuti-
ngikkunikku kalaallit imigassamik
ipisitaalernerat.
Kalaallit meerartaasa imigassa-
mut perorsartinnertik malugiartu-
innarpaat, tassami meeqqat arfini-
linniit qulit tungaannut ukiullit imi-
gassartornerat takusimavara nam-
mineq isinnik, atuartunnguillu
imertarnerat ingasappallaaqaaq,
immaqa angajoqqaajusut meeqqa-
tik imertarnerat aalakoornartunik
naluaat, weekend-ini meeqqasi ma-
luginialaarniarisigit aalakoorsima-
nersut.
Kalaallinaa, aalakoornartut naa-
lagarinngilasi uukapaajunnaarni-
arta immaqa naluat toqunartoqar-
nersut.
Assersuutigalugu sapaatip akun-
neranut aalakoornartut karsi 200
kr. missaaannik akeqarpoq, ukiu-
mullu 15.000 kr. miss., aningaasat
gisumik aallakaatitassiorsinnaas-
sanersut kommunit namminneq aa-
liangertarumaarpaat, piumasarisa-
riaqarporlu aallakaatitat kalaalli-
suinnaq ingerlanneqartassasut. Ta-
manna assigiinngisitsinerunngilaq,
qallunaatummi tusarnaarusuttut,
atuarusuttut isiginnaarusuttullu
periarfissarpassui qulaani taago-
reerpakka. KalaaHisuinnarli inger-
lanneqartunik sumiiffinni radiuli-
ornikkut inuiaqatigiinnut iluaqu-
taasussat arlaqarput soorlu: Pior-
sarsimassutsitsinni kalaallisut
oqaatsitta ineriartortittuarnissaan-
nut periarfissiiginnarata innuttaa-
sut kommunit iluanni naalakkersu-
inikkut oqartussaqataanerat anne-
rulersinneqarsinnaapput. Immaqa
oqartoqarsinnaavoq nunap immik-
koortuinut avissaartuutilernissaq
ulorianarsinnaannginnerluni. Ta-
manna aarleqqutaasariaqanngilaq,
tassami KNR-i nuna tamakkerlugu
tusaaneqarsinnaajuassaaq, taama-
tullu qularnanngitsumik KNR-ip
iluani avannaata-kujataatalu ra-
diui. Tamanna qanoq isumaqarfi-
gineqarnersoq tusarusunnaralua-
qaaq, pingaartumik nunaqarfim-
miunit isorliunerusormiunillu. Na-
lungikkaluarpara tusagassiuutit
pillugit ataatsimeersuarnermi isu-
ma taanna eqqartoneqarsimasoq,
ataatsimiissutaasimasullu maanna
atorfilinnit suliarineqartut. Kisian-
ni taakku utaqqiinnarnagit innut-
taasut isummatik annikkaluarunik-
kik nuanneqqajaqaaq.
annaasarpatit uffa atorfissaqartu-
nut atorussigit, kisianni imigassat
kimittuullu ukiumut pisiarisarnia-
raanni taava aningaasat 20.000 kr.
annaasassavatit.
Kalaallit nunarput eqqiluitsuu-
tinniarutsigu takujuminartuutik-
kumagutsigu taava imigassaq anni-
killisittariaqarparput, tassami ta-
kornariat pisiniartillutik pisiniarfi-
up eqqaani kalaallit amarruttut ta-
kullugit isumaqalersarput kalaallit
taamaattuaannartut amarrullutik
pisiniarfiup eqqaani amarrullutik.
Imigassamik kalaallit ueriartuin-
nassappata taava IMIGASSAQ
MATUSARIAQARPARPUT I-
MALUUNNIIT IMIGASSAT KA-
LAALLIT NUNAANNUT TIKIT-
TARTUT AFFAANNANNGOR-
TINNIARTIGIT KINGULISSA-
GUT EQQARSAATIGINIARUT-
SIGIT!
Kalaallit
imerpallaaqaagut!
Soorlumi
pinilerlaannguit
Allattoq: Nikolaj Heinrich
Kalaallit nunatsinni inuutissarsiutit
ukiorpassuanngortuni pingaarner-
saata aalisarnerup ineriartorsima-
nera kingumut qiviarlugu eqqar-
saatigisaraangakku ilaatigut tul-
luusimarutigisannik eqqarsaatigi-
sarpara. Kalaallit inuiaat avatitsin-
niit ilaatigut kinguarsimasutut eq-
qaaneqartaraluarluta taamaattorli
aalisarnerup tungaatigut inuiannut
allanut sanilliulluta siuarsimalluin-
narnerput. Inuiannguit ikikkaluar-
luta nunattalu silaannaata artor-
nartorsiortitsisinnaasarneri ilaati-
gut oqimaattarluaqisut uniinnarata
akiortarsimavagut. Tamanna mi-
kinngitsumik Kalaallip nersorne-
qaatissaraa. Ullutsinnili naalakker-
suinikkut nutarterinerup nalaani
aalisarnikkut eqqarsaatit susut-
uku? Pilersaarutit misissoraanni
soorlumi kalaallit inuiaat aatsaat
aalisarnikkut aallartinissarnialer-
sut. Jaapanimiut suluppaakkanik
qaleralinnillu aalisariartillugit ag-
gersinneqartalerput, Portukiit qas-
susersornermik ningittagarsorner-
millu misileraasinneqartalerput,
Namminersornerullutik Oqartus-
sat pujortuleeraliortitsisalerput
misileraasussaninngooq. susut-
uku? Aaku kalaallit aalisartui misi-
littagarsuarnik ulikkaartut aalisari-
utimikkut piorsaaqqinnissamik eq-
qarsaraluit »akuersaarneqanngin-
nermikkut uniinnartitertut. Nunar-
suup sinneranut aalisarnitta naa-
lakkersuinikkut nittarsaanneqar-
nerliornera unitsittariaqarluinna-
lerpoq. Aalisariaatsit suusulluun-
niit kalaallit aalisartuisa Portukiit
Japanimiullu maani nunami najuk-
katsinni atorneqarsinnaasut ilisi-
maneruaat, taamaattumik misile-
raasuusaartitsinerit unitsinnittaria-
qarluinnarput!
Aalisakkanik nioqqutissiornermi assislentit siulliit. A vatami Qaqortumiittumi ilinniartinneqareersimallu-
tik maanna sinerissami aalisakkanik suliffissuarni sulilersussanngorput. Taamalu aalisakkanik suliffissuit
ilinniarsimavissunik sulisoqartussanngorput. Ilinniarneral ukiunik marlunnik sivisussuseqarsimavoq, ilin-
niartullu 1983/84-imi Avatami Qaqortumiittumi atuartinneqartarlutillu sulisinneqartarsimapput 1984/
85-imilu sinerissami suliffissuarni sulisinneqarsimallutik. Ilinniarneq misiligutaasoq EFG-mi ilinniarnertut
ingerlanneqarsimavoq, 1986-illu ingerlanerani misilittakkat ilinniartitsilivinnissami tunngavigineqassap-
put. Assimi takuneqarsinnaapput ilinniarlinneqarsimasut siulliit. Saamerlermiit tassaapput Lars Stephen-
sen, Qaqortoq, Henrik Gedionsen, Aappilattoq, Emma Davidsen, Alluitsup Paa, Jens Ole Dahl, Qaqor-
toq, Nikolaj Olsen, Kangaatsiaq. Anguseqataappullu Justine Jakobsen, Nanortalik, Augo Rasmussen,
Nuuk aamma Peter Lyberth, Maniitsoq.