Atuagagdliutit - 18.12.1985, Page 2

Akit iluanaarutillu
nakkutigineqarnerat
Nioqqutissat akitsuutaasa kingullermik qaffaavigineqamerisa
kingoma misilittakkat ueriffiginanngitsut
Kalaallit Nunaanni niuernermik ingerla-
taqartut nioqqutissat akitsuutaasa ki-
ngullermik qaffaavigineqamerisa ki-
ngorna sukkavallaamik periuseqarsi-
mapput, taamaattumillu Inatsisartut
akit ineriartornerat pillugu akinut ilua-
naarutinullu aalajangersakkat atorlugit
aqutsinialerput, soorlumi imerniartar-
finnut tunngatillugu taama pisoqareer-
soq.
Danmarkimi nioqqutissanik akitsuu-
siisarnerup (moms) paarlattuanik Ka-
laallit Nunaanni nioqqutissat eqqunne-
qarnerini akitsuusiisoqartarpoq. Akit-
suut momsi nioqqutissamik pisinermi pi-
sisartumit akilerneqartarpoq, tamatu-
malu kingorna akiliut taanna tunisisu-
mit ilanngaaserisunut akiliutigineqar-
tarluni.
Kalaallit Nunaannili akitsuut nioqqu-
tissap nunamut eqqunneqarnerani aki-
lersinneqartarpoq. Taamaalilluni piffis-
sami akitsuutit atortuulersinneqarfiisa
nalaanni Kalaallit Nunaanni nioqqutis-
saatigineqartut tamarmik akitsuutinit
sunniuteqarfigineqarneq ajorput, taa-
malu pisiniarfiutillit, nioqqutissanik
amerlasuunngorlugit pisisartut, pisisar-
tullu nioqqutissat akitsuusiinnginnermi
pisiarineqarsimasut akitsuutaat misigi-
neq ajorpaat, aatsaallu nioqqutissaati-
toqqat nungukkaangata akitsuutit ator-
tuulersinneqartarput.
Taamaattumik pissutissaqarluarpoq
akitsuutit qaffanneqarnissaannik aala-
jangernerup kingorna atortuulersinne-
qannginneranni aalaj angersimasumik
piffissaliissalluni. Illuatungaatigulli pif-
fissaliineq taanna ima takitigissanngi-
laq akitsuutit qaffaataat suli atuutilin-
ngitsoq umiarsuarmik tikittoqassalluni.
Akitsuutinik qaffaasarnerup siunerta-
raa nioqqutissanik atugaqarnerup milli-
sinneqarnissaa, tamatumani eqqarsaati-
ginerullugit nioqqutissat toqunartullit,
ilaatigullu nunagisami namminermi ni-
oqqutissiat illersorneqarnissaat siuner-
taralugu. (Taamaattumik savaaqqat a-
vataaneersut neqaasa akitsuutaat taa-
ma qaffasitsigivoq.) Aammali akitsuusi-
inermut siunertanut ilaavoq nioqqutis-
sat inuulluarniutit akitsuutaasa lands-
kassimut nakkartarnissaat.
Tipigissaatinik Paris-imeersunik pis-
sarserusulluinnartut qularnanngilaq an-
nerusumik akiliinissaminnut akissaqas-
sasut, akisugigunikkilli aamma pisia-
rinngitsuuginnarsinnaavaat.
Pisiniarfiutillit pissusilersuutaat
ajuusaarnartut
Siunertarineqanngilluinnarpoq pisiniar-
fiutillit aningaasanik amerlanerusunik
pissarsisinneqarnissaannut ikiussallu-
git. Pisiniarfiutillit akitsuutit qaffan-
ngikkallarneranni pisiaminnik qaffaam-
mik ilasillutik nioqquteqartarnerat ajuu-
saarnartuuvoq. Tamatumuunami pisi-
sartut pisiniarfiutilinnut akiliutissamik
eqqortup qaavatigut akiliisarput — ima-
luunniit KGH-mut, tamatumani nioqqu-
tissat kisermaassilluni eqqunneqartar-
tut (imigassat kimittuut tupallu) eqqar-
saatigalugit. Akiliutit taakku taamaalil-
lutik landskassimut nakkartinneqan-
ngitsoortarput, pisiniarfiutilinnulli
(KGH-mullu) naatsorsuutigisamit anne-
rusumik iluanaarutaasarlutik.
Sulili ajuusaarnarneruvoq pisiniarfiu-
tillit tungaannit akitsuutinut qaffaatit
iluanaarutit procentinngorlugit naatsor-
sorneqarnerisa qaavinut ilanngunneqar-
tarmata.
Poortaq ataaseq 28,50 angullugu
Akitsuutit nutaat atuutilinngikkallar-
mata Prince-t 20-t 24 kr-nik akeqarput.
Poortamut ataatsimut qaffaat 3 kr-
uvoq, taakkualu qaavannut assartuiner-
mut akiusoq akitsuutinullu erniarititaa-
soq ilanngukkaluaraanniluunniit ullu-
mikkut akigitinneqartoq 28,50 kr. qaffa-
sippallaarpoq.
Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni
akinut iluanaarutinullu aalaj angersagaq
siullerpaaq atulerseqqammerpaat, ta-
matumani imerniartarfinni imigassamik
kimittuumik tunisisarnermut sassaal-
lertarnermullu inatsimmi akit qaffasin-
nerpaaffissaat aalaj angersarneqarluni
akuersissutigineqarmat. Maannamiillu
N amminersornerullutik Oqartussaniit
tamatuma kingunerisassai soqutigalu-
git malittarineqalissapput.
M aannangaarlu oqaatigineqarsinnaa-
voq akit iluanaarutillu pillugit tamakkii-
sumik aalaj angersagassat unammiller-
nermut atuisullu maalaarutaannik sulia-
rinnittarnermut inatsisissami 1986-imi
ukiakkut saqqummiussassami ilaassam-
mata. __
Atuisoq
Et blad for alle forbrugere i Grøn-
land.
Udgives af Tusarliivik for
Handels- og Trafikdirektoratet
og Socialdirektoratet.
Udkommer 10 gange årligt.
Udsendes gratis via bl.a. Atua-
gagdliutit/Grønlandsposten og
SermitsiaK.
Oplag ca. 14.500 eksemplarer.
Dette blad er redigeret af. Johan-
ne Petrussen (redaktør), Rikke
Diemer, Kristian Poulsen, Jens
Mikkelsen (ansvarshavende),
Katrine Josefsen.
Redaktionskomite: Flemming
Bolø, Storch Lange, Thue Christi-
ansen og Thorkil Jensen.
Meninger, som udtrykkes i bla-
det, repræsenterer ikke nødven-
digvis Grønlands Hjemmestyre.
Alle henvendelse til bladet bedes
rettet til:
Atuisoq, box 1020, 3900-Nuuk,
tlf. 2 30 00 lokal 4441 eller lokal
4408.
ISSN 0900-4599
Atuisoq
Atuagassiaq Kalaalit-nunaanni
atuisunut tamanut tunngatitaq.
Niuernermut Angallannermullu
pisortaqarfiup Tusarliivik aqqu-
tigalugu saqqummersittagaa.
Ukiumut quleriarluni saqqum-
mertartussaq.
Akeqanngitsumik inunnut an-
nguttassaaq ilaatigut Atuagag-
dliutinut Sermitsiamullu ilan-
ngussatut.
14.500-nngorlugu naqinneqartas-
saaq. Aaqqissuisut: Johanne Pet-
russen (aaqqissuisoq), Rikke Die-
mer, Kristian Poulsen, Jens Mik-
kelsen (akisussaasoq), Katrine Jo-
sefsen.
Aaqqissuisunut ilaasortat ava-
taaneersut: Flemming Bolø,
Storch Lange, Thue Christiansen
aamma Thorkild Jensen.
Isummat atuagassiami saqqum-
miunneqartut Kalaallit-nunaanni
Namminersornerullutik Oqartus-
sat isumaannik tamatigut tun-
ngaveqanngillat.
Saaffiginnissutit tamarmik uu-
nga nassiuteqquneqarput:
Atuisoq, box 1020, 3900 Nuuk,
tlf. 2 30 00 lokal 4441/4408.
ISSN 0900-4599
Manna tikillugu Niuernermut Angal-
lannermullu pisortaqarfimmiit akinut
iluanaarutinullu tunngasunik aalaj a-
ngersagaqarnissaq nangaassutigineqar-
simavoq, Inatsisartulli immikkut ittu-
mik ataatsimiinneranni isumaqatigiis-
sutigineqartutut tamanna piviusun-
ngortussanngorpoq.
Tamannalu ilaatigut pissuteqarpoq ni-
oqqutissat toqunartullit kingullermik
akitsuusiivigineqarneranni misilittak-
kanik nuanniitsunik. Kalaallit Nunaat
aamma atuisartut nunagaat, tamattalu-
mi tamatumani pineqarpugut.