Atuagagdliutit - 08.01.1986, Side 8

8
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 2 1986
VINTER-
TILBUD
LETMÆLK o OC
1 liter.......KUN 0,03
Normalpris 4,45
SMØR m qj-
% kg..........KUN 4,90
Normalpris 5,70
OMO TROMLE m0C
3 kg..........KUN^K^OO
MELIS a oc
1 kg..........KUN 0,00
Normalpris 7,65
SKIBSKIKS n rr
..............KUN 9,55
BL. SAFT o AC
2 liter.......KUN IO,«JD
Normalpris 11,25
APPELSINJUICE o Qr
1 liter.......KUN 0,«JD
Normalpris 8,75
CHAMPIGNON e AC
i skiver......KUN 0,wO
MARGARINE OVAL 0 OC
y2 kg.........KUN 0,«JD
Normalpris 5,60
TOMATER o OC
ids...........KUN
ASPARGES o OC
FORMOSA.......KUN 0,90
KALAALLIT NUNAANNI BRUGSEN-IT
DE GRØNLANDSKE BRUGSER
Gigtimut
iluaqutaasinnaasut
— vitaminit kisimiillutik gigtimut
iluaqutaanngilluinnarput. C-vita-
minillu iluaqutaanerusarput soorlu
iisartakkanut vitamininut allanut
ilagitillugit iisaraanni. C-vitami-
nimmi saliisutut atuuttaramik nap-
paateqalernaveersaatitut atorluar-
sinnaasuupput.
Gigteqalernaveersaarnissaq eq-
qarsaatigissagaanni isumaqarto-
qartarpoq eqqungitsunik nerisa-
qarneq timimi pisariaqanngitsunik
katersuuttoqalerneranik kingune-
qartartoq. Pisariaqanngitsut ta-
makku tassaasinnaasarput seernar-
tut assigiinngitsut, aammali akoo-
rutissat taamatut sunniussinnaap-
put.
Inuussutissat marlunngorlugit
avinneqarsinnaapput: Seernanin-
nartut seernaajaatillu. Sernanin-
nartuni taaneqarsinnaapput ner-
sussuit puulukillu neqaat, kaffit, if-
fiat orsorlu. Seernaajaatinilu taa-
neqarsinnaapput paarnat naatital-
lu.
Gigti seernaqarpallaalernermik
peqquteqartarmat taava seernaa-
jaatinik nerisarneq iluaqutaassaaq,
taakku nerinerisigut seernaq sinne-
ruttoq sukuluillu timimiittut piiar-
neqalersarmata.
Inuussutissanik aalajangersima-
sunik taasaqassagaanni taaneqar-
sinnaapput kapisillit orsulerujus-
suusut kinguppaalli qaleruallillu al-
lat peqqinnartuullutik. Neqit qal-
lersuutissiat ilaat orsukitsuugaluar-
lutik suliarineqarnerminni assigiin-
ngitsunik akoorneqarsimasarput
— taamalu pitsaasuunatik. Medi-
sterittaaq assigiinngitsut nalune-
qanngitsutut assigiinngitsorpassu-
arnik akuugaasarput taamalu pit-
saasuunatik. Sodavandit sukkunik
akoorutissanillu assigiinngitsunik
akoqartorujussuupput — taamaat-
tumik pitsaaneruvoq dansk vand-
imik imiinnarmilluunnniit imerta-
raanni.
Iluaqutaavortaaq ulluni qulini
naatitat uutat isserat imigarisa-
raanni. Ulluni taakkunani nerisas-
savinnik nerisariaqanngilaq. Isseq
taanna seernaajaataavoq, seernar-
lu timimi katersuutiinnarsimasoq
piiartarlugu. Taamaaliornikkut ti-
mip akui pissusissamissoortut oqi-
maaqatigiileqqissinneqarsinnaap-
put. Taamaaliorneq nappaatinut
assigiinngitsunut iluaqutaasarpoq
naluneqanngilarlu aammattaaq
aap naqitsineratigut ajuutinut ilua-
qutaasartoq.
Katsorsaasarfiit assigiinngitsut
ingerlattagaat aammattaaq anger-
larsimaffinni ingerlanneqarsinnaa-
sarput.
Pinngitsoorneqarsinnaanngitsut
assigiinngitsut nunamissaaq akuu-
sarput — taamalu aamattaaq inuu-
sutissani akuusariaqarlutik. Inuus-
sutissatulli nioqqutissiarineqarsi-
masut amerlanersaat tamakku-
ninnga akukippallaalersimasarput.
Taamaattumik iisartakkanik ta-
makkulersukkanik iisisarnissaq pi-
sariaqalersarpoq. Iisartakkammi
peqqinnartut assigiinngitsorpassuit
ullumikkut nioqqutissaapput. Ta-
makku ilarpassui ullormut 6-9-
kuutaarlugit iineqartussaasarput.
Pujortarneq peqqinnanngitsuu-
voq. Naak seernaajaataasinnaaga-
luarluni taamaattoq saliissutaasin-
naannginnami peqqissutsimut ilua-
qutaanngitsuuvoq. Pujortagas-
sammi inuussutissanut seernaqaler-
nartunut taarsiullugilluunniit pisa-
raluaraanni taamaattoq timip akui-
sa pissusissamissut oqimaaqatigii-
lernissaat anguneq ajornartarpoq.
Timimi saligutitut atorluarsin-
naasoq tassa venusstorn, iisarta-
ganngorlugu tiinngorluguluunniit
pineqarsinnaasoq. Tii timimut aku-
lerutitikkuminarnerusarpoq. Ve-
nustorn ullumikkut niuertarfiit
ilaanni pisiarineqarsinnaavoq, mi-
silinniarukkuli erinitsajuisaartaria-
qassaatit. Ullormut pingasoriarlu-
gu qaammatini marlussunni imer-
tareeraanni aatsaat malunniutaa
malugineqarluarsinnaalersarpoq.
Taannali kisimiilluni naammat-
tanngimmat aammattaaq nerisaa-
seq allanngortinneqartariaqarpoq.
Nerisammi pissutaallutik gigti
pilersarpoq — aammalu nerisat aq-
qutigalugit qaangerneqarsinnaallu-
ni.
Gigti inuit nappaataasa annerit ilaat:
Peqqinnartunik
nerisarlutit gigte-
runnaarsinnaavutit
Aarlerinaannartumik inuppassuit
gigteqartarput nakorsaariaasiusut
ilisimaneqartut nakorsarsinnaan-
ngisaannik. Gigti pillugu allagarsi-
arisartakkama amerlanersaat gigte-
qarnerup malunniutaasa suuneri-
nik naatsuinnarmik paasissutissa-
qartarmata ataasiakkaat qanoq na-
korsarneqarsinnaanerinik siunner-
suuteqarsinnaanngilanga, pissuti-
galugu namminneq naasartunik na-
korsaatitortitsisarnitsinni inuk
ataasioqatigiissutut naatsorsuutta-
ratsigu timikkut anersaakkullu, ti-
mip pisataanut agguataarnagu.
Ajorunnaarsitsiniarnermi pingaar-
nerutillugu eqqarsaatigineqartar-
poq gigteqartup qanoq ittuunera,
tulliullugu nappaammut suna pis-
sutaanersoq naggataatigullu nap-
paatip malunniutaasut pissutaasin-
naasorpassuit suunersut. Taamaat-
tumik naatsiiaq uunrieqanngitsoq
saattunngorlugu aggoruk imermul-
lu qalattunut kiniguk unnuisillugu-
lu aqaguanilu imeruk!
Inuppassuit iteraangamik isaat
pullattarput. Taamaattumik min-
nerusumik annerusumilluunniit
iteqqaannisarput. Isit pullanneri
erniinnaq peerajuttarput. Isinik
pullatsitsisarnerit qaqutigiuinnaq
tartutigut nappaateqarnermik peq-
quteqartarput. Taamaattumik isu-
maqarpunga isumannaatsuunissaq
pissutigalugu quut nakorsamut
misissortittariaqarit. Ilisimaneqar-
neruvorli isinik pullatsitsisarner-
mut malussarippallaarneq pissu-
taasartoq. Assersuutigalugu nakor-
saatitornikkut ammikkut naajorar-
titsisinnaavutit nakorsaat sapersi-
magukku. Tamanna pillugu nakor-
saq oqaloqatigiuk. Tamanna aat-
saat iluarsineqarsinnaavoq isinik
pullattoortarnermut suna pissutaa-
nersoq paasigaanni.