Atuagagdliutit - 06.05.1987, Blaðsíða 12

12
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 19 1987
Oqallinneq - Debat
Qinersilerneq 1987
Tamassaasiit qinersilerpugut. Ajo-
raluartumik ikerinnakkut qinersi-
nerit aappassaat, taamaammallu o-
qartariaqarluta inuiaqatigiinnut a-
kisuukasiussallutik.
1970-ikkut aallartinneranni i-
nuusuttunnguit saqqummersimap-
put nunatsinni politikkikkut al-
lanngortitsinermik kinguneqartit-
sisunik, assallu kalaallit uagut inui-
aqatigiiussutsitsinnik eqeersitsisi-
mallutik.
Taamatut pisoqarmat illuatungi-
liukkusuttunit oqaatsit suut atorne-
qalersimappat, Danmarkimiin-
ngooq avissaarniartugut. Sunaaf-
fali akerlerluinnaanik Danmarki o-
qaluttuunneqalerumaartoq inussi-
aqarnermut eqqaanartunik pissusii
suusut isussuanngitsumik oqaluttu-
arineqalerlutik. Uluatingiliuttullu
pingaartumik Lars Chemnitz aqut-
sisoralugu Danmarkimi ilinniartu-
vut sukujunnik taagorlugit oqalut-
tut nipangeriartuaartineqarlutik
aammalu kalaallit Danmarkimiit-
tut nakkaassimanerusunik taane-
qartartut takusarneqartalerlutik i-
luarsiissutissanillu isumagineqaler-
lutik.
Tassa imaappoq illuatungiliuttut
ajunngitsuinnaanerusunik isigin-
nikkumasut takujumanngisaat as-
sullu tamatta suli eqqaamasatsin-
nik nakkaannikuunerartagaat ta-
kusarneqartalerput tamatsinnut
peqqinnartumik kinguneqartumil-
lu.
Nalungilarput angorusutat ta-
marmik anguneqartanngitsut,
aammalu ukiorlunnit eqqorneqar-
tarsimasugut tamatsinnut nikallor-
narsimaqisunik taamaattorli qaa-
ngigassatsinnik namminerlu nam-
maqatigiinnikkut ilaatigut akiorta-
riaqakkatsinnik nassatalinnik.
EF-imiit anisimavugut, nammi-
nersornerulersimavugut allarpas-
suillu pisimapput inuiaqatigiinnut
uagutsinnut peqqinnarnerusumik
anersaatsinnullu tulluarnerusumik
aaqqiivigineqarsimasut, aaqqiivi-
gissallugillu ingerlattariaqartut.
Taamaammat qinersisartut taku-
sariaqarparput killiffik ingerlaq-
qinnissarlu kingulissatta siunissaat
pillugu ingerlatsisoq. Takujumi-
naatsipparalu Atassup IA-lluunniit
nunarput aqussinnaaneraat, taa-
maattumik qinersisartut aalaja-
ngersimasariaqarpugut Siumuk-
kunnik qinersissalluta maannamut
angusimasat peqqissumik sammivi-
limmik ingerlaqqissappata.
Majip 26-ianni qinersilluarisa.
Peqqissimissutissarinngisatsinnik
Siumut amerlanerussuteqalersillu-
gu.
Nikolaj Ludvigsen,
Nanortalik
Oqaatsivut ipitinniarnagit
Sapaammi 26. april radiukkut ka-
laailisut oqaatsivut pillugit oqallit-
tut tusarnaarlugit allamik eqqar-
sanngilanga:soorlu ikku ilaatigut
oqaatsitsinnik toqutsiniartut.
Radiukkut »kalaallisut oqaatsi-
vut« pillugit oqallittoqaraangat tu-
sarnartaanngilaq nipi imaattoq: a-
junngilaq oqaasersiat qujarutiin-
nartarniartigik.
Inuit taama eqqarsartartut ilu-
mut oqaatsitsinnik toqutsiniar-
tuupput inuiaassutsitsinnik aserui-
niat. Inuit taamatut eqqarsartartut
radiukkut kalaalisut oqaatsivut pil-
lugit aallakaatitsisarnerni tusakula-
vallaarpavut aammalu taakkuin-
naavallaalerput. Taakku piorsarsi-
massutsitsinnut navianarput, up-
pertitsiniartuassagunillu aseruera-
taannaammata allanik taarsertaria-
qarlutik.
Oqaatsivut ineriartortinneqara-
tik ipitinneqariartuinnassapput a-
kooraraluttuinnaraluarutsigik. Ki-
alluunniit kalaaliulluartup taman-
na akuersaarsinnaanngilaa. Inuia-
qatigiit ullutsinni pissutsit assi-
giinngitsut qanimut malinnaaviga-
lugit toqqissisimannangilaq oqaat-
sivut oqaasersianik taama akusaa-
tigilersimammata. Assersuutissar-
passuaqaraluartoq ataaseq asser-
suutigilara:
Porskikkunni sulorarnermik nu-
natsinni pissartanngorniunnerit
Nuummi timersortarfissuarmi i-
ngerlanneqarput. Alianaq Kalaallit
Nunaanni pissartanngorniunnerit
kalaallit nammineq oqaatsivut a-
torlugit ingerlanneqarsimanngim-
mata. Allagartami isissutissami er-
seqqissaatitut allaat qallunaatuin-
naq allagaapput. Timersortarfis-
suup iluani unammisussat, angu-
saasut il. il. qallunaatuinnaq oqaa-
tigineqartarput, aali Kalaallit Nu-
naanni pissartanngorniutsitsisut.
Tassalu timersuummi tassani o-
qaasersiat ima atugaatigilersimap-
put kalaallisut oqaatsivut ipititaa-
lerlutik, allatullu ajornartumik o-
qaatsit tatisisuusut atuinnarneqa-
lersimallutik. Ila kanngunaqaaq.
Kikkulluunniit oqaatsitsinnik i-
neriartortitsiniarlutik suliniuteqar-
tut nasaarfigalugit sikkivigerusup-
pakka. Ilami ullutsinni oqaaserpa-
rujussuit suliffeqarfinni assigiin-
ngitsuni kalaallisut oqaasertassa-
qartinneqannginnamik oqaasersi-
anngoriartortut amerlangaaramik
tamarmik sungiunneqarlutik ullu-
innarni atorneqaannalissagaluaru-
nik oqaatsitsinnik tatisissapput ipi-
titsillutik.
Kalaaliusugut ikioqatigiitta o-
qaasersiat oqaatsillu nutaat kalaal-
lisut oqaasertassarsiortarlugit, taa-
maalilluni oqaatsivut ajorsariarto-
ratik ajugaajartuleqqullugit. Inui-
assuit ilaatigut oqaatsitsisik iller-
sorlugit taamaaliortarsimapput,
pikkorinnerillu angusaqarnerpaa-
jusimapput.
Naggataatigut radio saaffigissa-
vara aallakaatittagaq »kalaallisut
oqaatsivut« pikkorinnerusumik
aallakaatittaleqqullugu. Oqaatsi-
vut piorsarsimassutsitsinnut pi-
ngaaruteqaqimmata pikkorluffigi-
nagit pikkoriffigilluinnarlugilli
minnerunngitsumillu ataqqillugit
aallakaatitassiarisariaqarput. Ta-
manna radiup pisussaaffigaa.
Storch Lange.
AIDS aammalu suli
Nappaat naviagineqaqisoq Dan-
markimi nunanilu allani aarleqqu-
tigineqaqisoq AIDS aammalu suli
annerusumik paasisitsiniutigine-
qarli. Naammanngilaq inuit aaver-
sissimasut nappaammik tunillatsis-
simannginnerat paasineqarsimam-
mat.
Danmarkimi aviisit ullormut
saqqummersartut tamatigorluin-
nangajak nappaat tamanit aarleq-
qutigineqaqisoq pillugu annerusu-
mik minnerusumilluunniit imaqar-
tarput. Nunatsinnili aviisitta anner-
saanni februarip 25-ianniit aprilip
8-annut pingasussunnguanik an-
nertunngitsuinnarnik taaneqarsi-
mavoq.
Aviisimi allaatigineqartut naa-
pertorlugit Danmarkimi inuit 150-
it naappaammik tamatuminnga eq-
qorneqarsimasut - oqaatigineqar-
poq taakkuninngalu 75-it toqussu-
tigisimallugu, isumaqartoqarlunilu
inuit allat 15.000-it tunillatsissima-
nissaat ilimanartoq.
Allaaserineqartarsimasut naa-
pertorlugit inuup AIDS-imik nap-
paateqartup katsorsarneqarnera
600 — 800.000 kr-it akornanni ake-
qartarsimavoq, 1988imiligooq a-
ningaasartuutit milleriarsimassa-
galuartut taamaattoq aarleqqutigi-
neqarpoq taamaatut ingerlaannar-
pat ukiut qulit qaangiuppata ani-
ngaasartuutaasartut 45 milliard-
tinngorsimanissaat tassa ukiumut
aningaasartuutaasartussat.
Nappaatip taaneqartup Dan-
markimi paasisitsiniutigineqarnera
annertoqaaq, takullugu ajasoor-
narluni, malunnarlunilu tamanit
soqutigineqarlunilu peqataaffigi-
neqartoq. Sumi tamani inuusuttut
allagartanik paasisitsiniutinik ag-
guaasut takussaapput, bussini alla-
gartalersuinertigut nappaatip qa-
noq ililluni pinngitsoorneqarsin-
naanera takoqqusaarutigineqarlu-
ni, aviisini apeqqutit, telefonitigut
inuit sukkulluunniit apeqquteqar-
sinnaanngorlugit, allarpassuarti-
gullu.
Nunarput kinguaassiuutit nap-
paataasigut minnerugajunngitsu-
tut tusaamasaajuartoq aviisini al-
laaserisarpassuarni ilaginnarneqar-
simanngilaqaasiit, — kalaallin-
ngooq nunaanni kinguaassiuutiti-
gut atuineq Danmarkimiit 100-
riaammik annerummat ilumoorsin-
naanerluni tappavani AIDS-imik
nappaateqartoqarneranik tusar-
saasoqanngimmat.
Kissaatiginaqaaq aammalu suli
AIDS pillugu paasisitsiniaasunik
pilersitsisoqarnissaa, naappaat i-
nuppassuarnit ersigineqaqisoq uat-
sinnullu inuiannguanut ajutooru-
taasinnaasoq pinngitsoortinneqas-
sappat iliuuseqartoqar tariaqar-
poq.
U. Lennert
Asseq una nunatsinneersuuva? Nunatta Katersugaasivianit Nuum-
mit ujartorneqarput inuit ilisimannissinnaasut maani assilisamik ki-
innamik ujaqqamut kigartukkamik. Taannagooq nunatsinni
assilisaavoq amerikkarmiut 1926-imi ilisimasassarsiorneranni Ka-
laallit Nunaannut, Baffin Landimut Labradorimullu.
Mainemi USA-mi katersugaasivik The Peary-MacMillan Arctic
Museum Brunswickimiittoq saaffiginiissimavoq Nunatta Katersu-
gaasivianut assilisamik uannga ilisimanittoqarsoralugu paasiniaal-
luni. Amerikkami katersugaasiviup allagaataani taaneqarpoq
taanna assilissaasoq »Kalaallit Nunaata Kujataani 1926-imi«. Ilisi-
masassarsiortut ullorsiutaani allassimavoq taakku julip 23-iata au-
gustillu 12-iata akornanni makku tikittarsimaqaat:
»Sukkerhoffen« (Maniitsoq), »Agyamiul« (Appamiut), Kangami-
ut, Kugssuaq, »Godhaven«, Egedesminde, Holsteinsborg aamma
»Sukkerhoffen«.
Ilisimannittoqaruni nalunaarsinnaapput uunga: Kalaallit Nunaa-
ta Katersugaasivia, Box 145, telf. 2 2611.
Er dette fotografi fra Grønland? Landsmuseet i Nuuk efterlyser
folk, der kunne have kendskab til det her viste fotografi, som skulle
være taget i Grønland på en amerikansk ekspedition til Grønland,
Baffin Land og Labrador i 1926.
Det er The Peary-MacMillan Arctic Museum i Brunswick, Maine
i USA, der har anmodet Landsmuseet om hjælp til at indentificere
fotografiet af stenasigtet. I museets arkiver angivesdet, at det stam-
mer fra »Sydgrønland 1926«. I ekspeditionens dagbog kan man læ-
se, at de mellem den 23. juli og den 12. august 1926 var i
»Sukkerhoffen«, »Agyamiul« (Appamiut), Kangamiut, Kugssuak,
»Godhaven«, Egedesminde, Holsteinsborg og »Sukkerhoffen«.
Besked kan sendes eller telefoneres tik Kalaallit Nunaata Katersu-
gaasivia, Box 145, 3900 Nuuk, telf: 2 2611.