Atuagagdliutit

Árgangur
Útgáva

Atuagagdliutit - 03.06.1987, Síða 23

Atuagagdliutit - 03.06.1987, Síða 23
.NR. 23 1987 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 23 Oqallinneq • Debat ICC-ip Avanersuup kommuneanut angalanera Angalanissaq Avanersuarmiut ag- gersaaneranik aallaaveqarpoq uki- akkut novemberimi president Mary Simonip Nuummiinnerani isuma- qatigiissutigineqarsimasoq, isuma- qatigiissutaavorlu aalajangersarne- qarluni ukioq december 1986-imi siulersuisut ataatsimiinneranni Ka- laallit Nunaatsinnit siulersuisunut ilaasortat angalanermi peqataassa- sut. Avanersuup kommuneaneersu- nik ataatsimeeqatiginninnissami o- qaloqatigiissutissatut uku aalaja- ngiunneqarput: 1: Avanersuup kommuneata I- nuit Issittormiut Kattuffiata ataat- simeersuarnerini taaseqataasinnaa- sumik peqataatitaqalernissaanik periarfissat. 2: Avanersuarmiut Uummanna- miit Qaanaamut nuutsitaasimane- rannik apeqqummi taarsiivigine- qarnissamillu piumasaqarnermi paasiniaaneq. 3: Pituffimmi radareqarfik. 4: iniartut aningaasarsiornikkut inissisimanerat. 5: Issittumi assigiissumik angu- niagaqarnissamik ICC-ip tunngavi- gisassatut saqqummiussai. 6: Inuit Issittormiut Kattuffiata pinngortitap illersorneqarnissaa- nik periusissatut ingerlassaa. 7: Canadap killeqarfiata tungaa- nut nannunniartarsinnaanermik noqqaassuteqarneq. Avanersuup kommuneaneersut oqallisissanut ilannguppaat: A: Timmisartut Pituffimmiit a- vannamut ingerlaartut pukkippal- laamik ingerlaartarnerat, taamalu piniartunik akornusiisarnerat. B: Aasaanerani nannunniarne- rup inerteqqutaanerata nalaani i- ngerlaarluni nannunik naammat- tuukkanik pisaqarsinnaanermik a- peqqut. Avannamukarnitsinni Pituffim- mut aqqusaaratta sakkutooqarfiup pisortaanit nassuiaanneqarpugut suut massakkut ingerlassaanersut. Makkulu maluginiartariaqarsori- narput: Pituffimmi najugaqartunit sakkutuut A-ip missaannaanniin- nerarpaat, sakkutooqarfik amma- sutut oqaatigineqarpoq allagaatit immikkut isertukkatut nalunaarsi- masat eqqaassanngikkaanni, nu- nartaq illersornissamut atukkatut naatsorsuussaq massakkut annikil- lisinneqarsimavoq Greenland Contractors peqatigalugu pilersaa- rutigineqarpoq kalaallit sulisorisat amerliartortinnissaat ilinniartitsi- nertaaq aqqutigalugu, Uumman- nap qanittuani aallaaniarluni pi- niarneq ilalersunngeqaat qassuser- sornerli ajorinngippasikkaluarlu- gu. Qaanaami kommunet allaffiani ataatsimiinnitsinni ilaapput: Qaaq- qutsiaq Nielsen (borgmester), Ole Qujaukitsoq (borgmesterip tullia), Qaerngaaq Nielsen (Savissivimmit kombestimut ilaasortaq), Hans Pa- via Rosing, (Aningaasaqarnermut naalakkersuisoq). ICC-mit: Siulit- taasoq Mary Simon, siulittaasup tullia, Aqqaluk Lynge, siulersuisu- nut ilaasortaq Carl Chr. Olsen, i- natsisileritooq Peter Juli. Tusagas- siortut najuuttut: Allan Hjort Han- sen (Danmarks Radio), Jørgen Dragsdahl (Information), Henrik Fisker, Carl Berthel Lyngelu, (KNR), Miki Hammeken (tekniker, KNR). Oqaluuserisat tulleriinneri malil- lugit imatut isummerfigineqarput: 1: Avanersuup kommuneata ICC-mi delegatitut inissisimalersin- naanera ICC-mi siulersuisunut in- nersuutigineqassaaq. 2: Avanersuup kommuneata taarsiivigineqarnissaa pillugu 1988- ip tungaanut misissuisitassat sulias- saata ilusilernera misissuataarne- qassaaq, 1989-imilu ataatsimeer- suarnissami nalilerlugu isummerfi- gineqassalluni, ingerlaneralu ma- linnaaffigineqarluni. 3: Pituffimmi radareqarfimmut kombestip Pituffimmilu sakkutoo- qarfiup aalajangersagaanerusumik ataatsimiittartoqarsinnaanerat misissorniarneqarpoq, Uumman- nap eqqaani piniarsinnaanermik periarfissat misissorneqassapput. 4: Piniartut aningaasarsiornik- kut inissisimanerat pillugu KNAPK-ip suleqatigilersimanera tunngavigalugu ICC ukiamut sep- temberimi KNAPK ataatsimeer- suartitsilerpat peqataatitaqarniar- poq qularnanngitsumik aamma Canadamiit immaqalu Alaskamiit. Qaerngaaq Nielsen tamatumunnga tunngasumik saqqummiussaqarni- arpoq. 5 aamma 6: Tunngaviusut nas- suiaatigeriarlugit allagaatinngorlu- git kombestimut tunniunneqarput, kombestillu junimi ataatsimiileruni oqaaseqarfiginiarlugit misissua- taassavai. 7: Canadap killeqarfiata iluanut nannunniartarneq aamma aasaane- rani nannussinnaanermik apeqqut ataatsimut Qikertarsuarmi ataatsi- miinnermi eqqartorneqarput. Inuit Canadamiut Nunavut pilersinniar- nerani isumaqatigiinniutaannut naammassikannereersunut ilaavoq piniakkanik nakkutilliinermik ti- gummisaqalernissaat, ilimagine- qarporlu Nunavut suli pilersinne- qanngikkaluartorluunniit taanna tiguneqarsinnaasoq. Mary Simonip Grise Fiordip eqqaamiut oqaloqati- gisimavai periarfissat qanoq issa- nersut. Inuit namminneq pisassat aalajangersareernerisugut ataatsi- moortumik pisassaqarsinnaaneq i- sumaliuutigisimavaat, isumaqati- giinniarnerilli tigusinissamut tun- ngassuteqartut inaarsartinnagit aa- lajangivissumik neriorsuuteqarnis- saq naalaaqqaartariaqassaaq. Isu- maqatigiissutigineqarpoq taama- nikkussamut Avanersuarmiut Ca- nadallu avannaamiut Inuit ataatsi- moortumik siunnersuuteqarnissa- mik isumalioqatigiissasut. Aasaanerani nannunniarnerup inerteqqutaanerata nalaani siu- mukkanik pisaqarsinnaanermik a- peqqut ICC-mit Namminersorne- rullutillu Oqartussanit misissoru- maneqarpoq, tassani piniarsinnaa- nermik pisinnaatitaanerit ungasili- arlunilu nannunniartarneq ataatsi- Piorsarsimassutsimut tunngasut mianerinermit ilisimaatsuussaagut? All. Ivars Silis Aningaasarpassuunngitsut atorlu- git TV-kut aallakaatitanik nunanit allaneersunik qanorsuaq isigin- naarsinnaalereeraluarpugut. Parabolatennit atortorissaatuti- taallu 13.000 kr-it missiliuinnarlu- git akeqarput. Taamaannaannarlu aningaasaliilluta Amerikami avan- narlermi Europallu avaanni TV- kut aallakaatitat qaammataasati- goortitat arlalippassuit isiginnaar- sinnaagaluarpagut. Piorsarsimassutsimulli atuarti- taanermullu naalakkersuisoq qa- nittukkut radiuaviisikkut oqarpoq »piorsarsimassutsimut tunngasut eqqaarsaatigalugit« inuinnaat taa- maaliortarnissaat inerteqqutaasoq. Suna pillugu? Nunani sanileri- satsinni nunanilumi allani pisartu- nik ilisimasaqassannginnatta? A- kerlerluinnaanik pisoqartariaqara- luarpoq. Inuiannguugatta ilisima- saqarnissamik pisariaqartitsisoru- jussuuvugut. Oqaatsinik ilinniarta- riaqarlutalu avatitsinni pisunik paasisaqartariaqarpugut silarsu- annguavut neruttuallanniassam- mata. Inatsisilersuineq aqqutigalu- gu ilisimaatsuutinneqartariaqan- ngilagut. Qaamaataasatigoortunik tigoo- raassutit ullumikkut 13.000 kr-it missiliuinnarlugit akeqarput. Ta- makkuli tungaasigut ineriartorneq sukkaqaaq. Tamanna tamatta na- lunngilarput. Parabolantennit mil- ligaluttuinnarlutillu akikilligalut- tuinnarput. Imalu mikitigilerpata allaat illup iluaniitinneqarsinnaal- lutik taava naalakkersuisoqarfik qanoq iliussava. Taava angerlarsi- maffivut nakkutigineqalissappat? Parabolantennit radiup ujarliu- taanut assersuunneqarsinnaapput. Tamakkualu aalasinnaajunnaarsil- lugit unitsinneqarsinnaanngillat. Imaluunniit taamaaliortoqarsin- naava? Taamaatumik, asasakka naalak- kersuinermik suliaqartut, tamakku tamaasa eqqarsaatiginiarsigik, ilisi- maatsuussusermut mattuteqinata silarsuarmulli ammaanniartigut. — Piorsarsimassutsikkut politikki peqqissoq neqeroorutigiusiuk, i- nerteqqutiginagu! mut isigalugit naliliiviginiarneqar- sinnaanerat eqqarsaatigalugu. Timmisartut pukkippallaamik ingerlaartarnerat aamma ICC-mit Canadami illersornissamut mini- sterimik oqaloqateqarnissami juni- mi eqqartugassanut ilanngunne- qarpoq. Angerlamut aqqutaani aamma ICC-meersunit oqaloqatigineqar- .poq Sakæus Hendriksen, Siorapa- lummeersoq. Taanna Canadami politiit RCMP sullillugit ukiut qulit 1940-kkunni sulisimavoq, akissar- siassamisullu neriorsuutigineqarsi- masut illu umiatsiarlu tutsaqarsi- manngimmata imissutigaa misissu- iffigilaaqqullugit. Peter Juli Otta- wami RCMP-p pisorætaqarfianut paasiniaagaluarniarpoq, allagaati- nilli peqanngimmat ajornakusoor- tussaasoq ilimagineqarpoq. Uteriarluta Pituffimmi J-site pu- laarparput, teknikkikkut atortui qimerloorlugit. Radarersuit siulliit piiarneqartusaasimapput sanasi- masuinillu danskiusunit Danmark- iliaanneqarlutik, taamaliorneq im- minut akilersinnasimammat. Nu- taassap assigiinngissutigineruaa qarasaasianit nutaaliaasunit inger- lanneqartusaagami, massakkullu nutaanngitsut nutaallu ataatsik- koortillugit misiligarneqarput, qaammallu ataaseq qaangiussima- lerpat nutaaq atulivissinnaasutut i- limagineqarluni. Naalakkersuinik- kut attuumassutigisai tassani eq- jf- qartorneqanngillat teknikkikkut paasisimasaqartui angallassisori- gatsigik. Unnukkut nerereernermi Uum- mannamut takusaavugut Uum- mannap eqqaani Avanersuarmiut puisinik teriannianillu piniarsin- naaffigiumasaat Uummannallumi illoqarfitoqarisimasaa qimerloor- lugu. ICC-mi siulersuisunut ilaasortaq, Carl Chr. Olsen. »Piginnaanillit qaa- gitsi« amigaateqarpoq Naluneqanngitsumik 1985-mi no- vemberipo ingerlanerani Sorlak nuna tamakkerlugu Inuusuttut U- kiuannut tunngatillugu nipilersor- nermik unammisitsivoq, tamatta pissanngatigisimasatsinnik aam- malumi fjernsynikkut nuannarisi- masatsinnik. Iluarsisariaqarnera- nut ammalu amigaateqarneranut una pissutigaara, peqataasut ilaat immiunneqarnerannut ilaanngun- neqarsimannginnera. Soorlu mak- ku: Kammasukkut Qasdigianngua- niit, Jakob Berthelsen Maniitsu- miit, aammalu Else Noahsen Nuummiit. Taamanikkut radiokkut tusarli- unneqarpoq tamarmik cassettemut immiunneqareerlutik ukiup inger- lanerani saqqummiunneqarumaar- tut. Saqqummersimasoq takoria- rakku cassettep imai isiginnaarlugit atualerpakka kikkut peqataasima- nersut, qulaani taasakka peqan- ngillat, naak unamminermi peqa- taasimagaluartut. Soorunami taak- kuulluni isumallualunnarsimas- saaq, aammalu neriosorneqarsima- gaanni aammalu nuna tamakkerlu- gu tusaasimagaanni tamarmik imii- unneqareerlutik ukiup ilaa saq- qummiunneqarumaarlutik. Taamaattumik apeqqusertaria- qalerpoq Sorlaap immiussineq aki- sussaaffigineraa imaluunniit immi- ussisartut, uanga tamakkuninnga akisussaassuseqartuuguma akisus- saaffiga atorluarumassagaluarpara tamarmik immiunneqarnissaan- nut. Taamatut cassette amigaate- qarluni inerneqarsimappat saq- qummiunnissa akuerisinnaanngik- kaluarpara immiunneqartussat ta- makkiisuunngimmata, aatsaallu tamakkiisumik immiunneqarpata saqqummersillugu. Neriuutigaara taamatut siunissa- mi unammisitsinermi immiussissa- •—r gaanni tamakkiisumik immiunne- qartarnissaat. Nipilersornermik soqutigisalik, Alluitsup-paa. Aaqqissuisoqarfimmi allattup aqqa ilisimaneqarpoq. Aaqq. Uummannamiit isumaliutersuut: Eqqaaviit Maani Uummannami eqqaaviit a- tornerlungaaqaat. Aasaruaasiit alianaaseruttortoq takussaalissapput maaniinnaq su- kujuit, tassa inuit ilaasa eqqaaviit atunnginnakkit. Atuartut kikkor- piaat naluakka eqqaavinnik kippa- rissunik sanasinnarlutik illoqarfik eqqiluitsuutinniarlugu agguaanga- luarput, immaqa iluamik atorne- qanngillat. Aasaruaasiit nunaannarmi anga- laarluni takussaassaqaat paajap puukorsui, sukujussuit allallu. Uummannami atuartut eqqaaviit atorluanngilaat. Atuarfitsinni maani nerriviit qaanni takussaa- qaat jukkuartsit, sikuusakassaallu puukui, sukujuillu, — torertaralu- aqaaq ilaatigullu torinngittaqaluni. Samani suliffissuaq tassa, »aali- sakkerivik«, ukiukkut upernaak- kut aasakkulluunniit eqaasaqaat immamut pikorsuarnik kusanaat- sorujuusarlutik. Nunani allani eqqilueqaat nuna- gittaqalutillu alianaattaqaat. Soor- lu Kalaallit Nunaat assersuutigalu- gu eqqiluitsuugaluaruni assut alia- naassangaluaqaaq. Angajoqqaat meeqqatik soorlu perorsartariaqaraluaraat eqqaavik iluamik atorneqarumaartoq. Meeqqat ilaat immaqa ikinnerit eq- qaavik atorluaqaat, eqqarsaatigi- sinnaavara, soorlu uanga ilaatigut » eqqaasaqaanga eqqaavillu qaquti- gut atortarlugu. Kalaallit Nunaanni sulisorpas- suit imaapput: kiffiutissarpassuit, qisuit, allarpassuillu maaniinnar- miittut immineertarpaat, soorlu- luunniit illulioreeraangamik alla- tulluunniit sulereeraangamik qisus- sarpassuit sussakkeerlugit. Uanga isumaqarpunga Kalaallit Nunaat 1987-miit iluamik ingerla- jumaartoq eqqaavillu atorneqaru- maartoq eqqiluitsuullunilu nuna- gissuulluni pissasoq. Allattoq Petrine Fleischer, '**' 7. klasse, Edvard Krusep Atuarfia, Uummannaq.

x

Atuagagdliutit

Beinleiðis leinki

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.