Atuagagdliutit - 03.06.1987, Qupperneq 23

.NR. 23 1987
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
23
Oqallinneq • Debat
ICC-ip Avanersuup
kommuneanut angalanera
Angalanissaq Avanersuarmiut ag-
gersaaneranik aallaaveqarpoq uki-
akkut novemberimi president Mary
Simonip Nuummiinnerani isuma-
qatigiissutigineqarsimasoq, isuma-
qatigiissutaavorlu aalajangersarne-
qarluni ukioq december 1986-imi
siulersuisut ataatsimiinneranni Ka-
laallit Nunaatsinnit siulersuisunut
ilaasortat angalanermi peqataassa-
sut.
Avanersuup kommuneaneersu-
nik ataatsimeeqatiginninnissami o-
qaloqatigiissutissatut uku aalaja-
ngiunneqarput:
1: Avanersuup kommuneata I-
nuit Issittormiut Kattuffiata ataat-
simeersuarnerini taaseqataasinnaa-
sumik peqataatitaqalernissaanik
periarfissat.
2: Avanersuarmiut Uummanna-
miit Qaanaamut nuutsitaasimane-
rannik apeqqummi taarsiivigine-
qarnissamillu piumasaqarnermi
paasiniaaneq.
3: Pituffimmi radareqarfik.
4: iniartut aningaasarsiornikkut
inissisimanerat.
5: Issittumi assigiissumik angu-
niagaqarnissamik ICC-ip tunngavi-
gisassatut saqqummiussai.
6: Inuit Issittormiut Kattuffiata
pinngortitap illersorneqarnissaa-
nik periusissatut ingerlassaa.
7: Canadap killeqarfiata tungaa-
nut nannunniartarsinnaanermik
noqqaassuteqarneq.
Avanersuup kommuneaneersut
oqallisissanut ilannguppaat:
A: Timmisartut Pituffimmiit a-
vannamut ingerlaartut pukkippal-
laamik ingerlaartarnerat, taamalu
piniartunik akornusiisarnerat.
B: Aasaanerani nannunniarne-
rup inerteqqutaanerata nalaani i-
ngerlaarluni nannunik naammat-
tuukkanik pisaqarsinnaanermik a-
peqqut.
Avannamukarnitsinni Pituffim-
mut aqqusaaratta sakkutooqarfiup
pisortaanit nassuiaanneqarpugut
suut massakkut ingerlassaanersut.
Makkulu maluginiartariaqarsori-
narput: Pituffimmi najugaqartunit
sakkutuut A-ip missaannaanniin-
nerarpaat, sakkutooqarfik amma-
sutut oqaatigineqarpoq allagaatit
immikkut isertukkatut nalunaarsi-
masat eqqaassanngikkaanni, nu-
nartaq illersornissamut atukkatut
naatsorsuussaq massakkut annikil-
lisinneqarsimavoq Greenland
Contractors peqatigalugu pilersaa-
rutigineqarpoq kalaallit sulisorisat
amerliartortinnissaat ilinniartitsi-
nertaaq aqqutigalugu, Uumman-
nap qanittuani aallaaniarluni pi-
niarneq ilalersunngeqaat qassuser-
sornerli ajorinngippasikkaluarlu-
gu.
Qaanaami kommunet allaffiani
ataatsimiinnitsinni ilaapput: Qaaq-
qutsiaq Nielsen (borgmester), Ole
Qujaukitsoq (borgmesterip tullia),
Qaerngaaq Nielsen (Savissivimmit
kombestimut ilaasortaq), Hans Pa-
via Rosing, (Aningaasaqarnermut
naalakkersuisoq). ICC-mit: Siulit-
taasoq Mary Simon, siulittaasup
tullia, Aqqaluk Lynge, siulersuisu-
nut ilaasortaq Carl Chr. Olsen, i-
natsisileritooq Peter Juli. Tusagas-
siortut najuuttut: Allan Hjort Han-
sen (Danmarks Radio), Jørgen
Dragsdahl (Information), Henrik
Fisker, Carl Berthel Lyngelu,
(KNR), Miki Hammeken (tekniker,
KNR).
Oqaluuserisat tulleriinneri malil-
lugit imatut isummerfigineqarput:
1: Avanersuup kommuneata
ICC-mi delegatitut inissisimalersin-
naanera ICC-mi siulersuisunut in-
nersuutigineqassaaq.
2: Avanersuup kommuneata
taarsiivigineqarnissaa pillugu 1988-
ip tungaanut misissuisitassat sulias-
saata ilusilernera misissuataarne-
qassaaq, 1989-imilu ataatsimeer-
suarnissami nalilerlugu isummerfi-
gineqassalluni, ingerlaneralu ma-
linnaaffigineqarluni.
3: Pituffimmi radareqarfimmut
kombestip Pituffimmilu sakkutoo-
qarfiup aalajangersagaanerusumik
ataatsimiittartoqarsinnaanerat
misissorniarneqarpoq, Uumman-
nap eqqaani piniarsinnaanermik
periarfissat misissorneqassapput.
4: Piniartut aningaasarsiornik-
kut inissisimanerat pillugu
KNAPK-ip suleqatigilersimanera
tunngavigalugu ICC ukiamut sep-
temberimi KNAPK ataatsimeer-
suartitsilerpat peqataatitaqarniar-
poq qularnanngitsumik aamma
Canadamiit immaqalu Alaskamiit.
Qaerngaaq Nielsen tamatumunnga
tunngasumik saqqummiussaqarni-
arpoq.
5 aamma 6: Tunngaviusut nas-
suiaatigeriarlugit allagaatinngorlu-
git kombestimut tunniunneqarput,
kombestillu junimi ataatsimiileruni
oqaaseqarfiginiarlugit misissua-
taassavai.
7: Canadap killeqarfiata iluanut
nannunniartarneq aamma aasaane-
rani nannussinnaanermik apeqqut
ataatsimut Qikertarsuarmi ataatsi-
miinnermi eqqartorneqarput. Inuit
Canadamiut Nunavut pilersinniar-
nerani isumaqatigiinniutaannut
naammassikannereersunut ilaavoq
piniakkanik nakkutilliinermik ti-
gummisaqalernissaat, ilimagine-
qarporlu Nunavut suli pilersinne-
qanngikkaluartorluunniit taanna
tiguneqarsinnaasoq. Mary Simonip
Grise Fiordip eqqaamiut oqaloqati-
gisimavai periarfissat qanoq issa-
nersut. Inuit namminneq pisassat
aalajangersareernerisugut ataatsi-
moortumik pisassaqarsinnaaneq i-
sumaliuutigisimavaat, isumaqati-
giinniarnerilli tigusinissamut tun-
ngassuteqartut inaarsartinnagit aa-
lajangivissumik neriorsuuteqarnis-
saq naalaaqqaartariaqassaaq. Isu-
maqatigiissutigineqarpoq taama-
nikkussamut Avanersuarmiut Ca-
nadallu avannaamiut Inuit ataatsi-
moortumik siunnersuuteqarnissa-
mik isumalioqatigiissasut.
Aasaanerani nannunniarnerup
inerteqqutaanerata nalaani siu-
mukkanik pisaqarsinnaanermik a-
peqqut ICC-mit Namminersorne-
rullutillu Oqartussanit misissoru-
maneqarpoq, tassani piniarsinnaa-
nermik pisinnaatitaanerit ungasili-
arlunilu nannunniartarneq ataatsi-
Piorsarsimassutsimut tunngasut
mianerinermit ilisimaatsuussaagut?
All. Ivars Silis
Aningaasarpassuunngitsut atorlu-
git TV-kut aallakaatitanik nunanit
allaneersunik qanorsuaq isigin-
naarsinnaalereeraluarpugut.
Parabolatennit atortorissaatuti-
taallu 13.000 kr-it missiliuinnarlu-
git akeqarput. Taamaannaannarlu
aningaasaliilluta Amerikami avan-
narlermi Europallu avaanni TV-
kut aallakaatitat qaammataasati-
goortitat arlalippassuit isiginnaar-
sinnaagaluarpagut.
Piorsarsimassutsimulli atuarti-
taanermullu naalakkersuisoq qa-
nittukkut radiuaviisikkut oqarpoq
»piorsarsimassutsimut tunngasut
eqqaarsaatigalugit« inuinnaat taa-
maaliortarnissaat inerteqqutaasoq.
Suna pillugu? Nunani sanileri-
satsinni nunanilumi allani pisartu-
nik ilisimasaqassannginnatta? A-
kerlerluinnaanik pisoqartariaqara-
luarpoq. Inuiannguugatta ilisima-
saqarnissamik pisariaqartitsisoru-
jussuuvugut. Oqaatsinik ilinniarta-
riaqarlutalu avatitsinni pisunik
paasisaqartariaqarpugut silarsu-
annguavut neruttuallanniassam-
mata. Inatsisilersuineq aqqutigalu-
gu ilisimaatsuutinneqartariaqan-
ngilagut.
Qaamaataasatigoortunik tigoo-
raassutit ullumikkut 13.000 kr-it
missiliuinnarlugit akeqarput. Ta-
makkuli tungaasigut ineriartorneq
sukkaqaaq. Tamanna tamatta na-
lunngilarput. Parabolantennit mil-
ligaluttuinnarlutillu akikilligalut-
tuinnarput. Imalu mikitigilerpata
allaat illup iluaniitinneqarsinnaal-
lutik taava naalakkersuisoqarfik
qanoq iliussava. Taava angerlarsi-
maffivut nakkutigineqalissappat?
Parabolantennit radiup ujarliu-
taanut assersuunneqarsinnaapput.
Tamakkualu aalasinnaajunnaarsil-
lugit unitsinneqarsinnaanngillat.
Imaluunniit taamaaliortoqarsin-
naava?
Taamaatumik, asasakka naalak-
kersuinermik suliaqartut, tamakku
tamaasa eqqarsaatiginiarsigik, ilisi-
maatsuussusermut mattuteqinata
silarsuarmulli ammaanniartigut. —
Piorsarsimassutsikkut politikki
peqqissoq neqeroorutigiusiuk, i-
nerteqqutiginagu!
mut isigalugit naliliiviginiarneqar-
sinnaanerat eqqarsaatigalugu.
Timmisartut pukkippallaamik
ingerlaartarnerat aamma ICC-mit
Canadami illersornissamut mini-
sterimik oqaloqateqarnissami juni-
mi eqqartugassanut ilanngunne-
qarpoq.
Angerlamut aqqutaani aamma
ICC-meersunit oqaloqatigineqar-
.poq Sakæus Hendriksen, Siorapa-
lummeersoq. Taanna Canadami
politiit RCMP sullillugit ukiut qulit
1940-kkunni sulisimavoq, akissar-
siassamisullu neriorsuutigineqarsi-
masut illu umiatsiarlu tutsaqarsi-
manngimmata imissutigaa misissu-
iffigilaaqqullugit. Peter Juli Otta-
wami RCMP-p pisorætaqarfianut
paasiniaagaluarniarpoq, allagaati-
nilli peqanngimmat ajornakusoor-
tussaasoq ilimagineqarpoq.
Uteriarluta Pituffimmi J-site pu-
laarparput, teknikkikkut atortui
qimerloorlugit. Radarersuit siulliit
piiarneqartusaasimapput sanasi-
masuinillu danskiusunit Danmark-
iliaanneqarlutik, taamaliorneq im-
minut akilersinnasimammat. Nu-
taassap assigiinngissutigineruaa
qarasaasianit nutaaliaasunit inger-
lanneqartusaagami, massakkullu
nutaanngitsut nutaallu ataatsik-
koortillugit misiligarneqarput,
qaammallu ataaseq qaangiussima-
lerpat nutaaq atulivissinnaasutut i-
limagineqarluni. Naalakkersuinik-
kut attuumassutigisai tassani eq- jf-
qartorneqanngillat teknikkikkut
paasisimasaqartui angallassisori-
gatsigik.
Unnukkut nerereernermi Uum-
mannamut takusaavugut Uum-
mannap eqqaani Avanersuarmiut
puisinik teriannianillu piniarsin-
naaffigiumasaat Uummannallumi
illoqarfitoqarisimasaa qimerloor-
lugu.
ICC-mi siulersuisunut
ilaasortaq,
Carl Chr. Olsen.
»Piginnaanillit qaa-
gitsi« amigaateqarpoq
Naluneqanngitsumik 1985-mi no-
vemberipo ingerlanerani Sorlak
nuna tamakkerlugu Inuusuttut U-
kiuannut tunngatillugu nipilersor-
nermik unammisitsivoq, tamatta
pissanngatigisimasatsinnik aam-
malumi fjernsynikkut nuannarisi-
masatsinnik. Iluarsisariaqarnera-
nut ammalu amigaateqarneranut
una pissutigaara, peqataasut ilaat
immiunneqarnerannut ilaanngun-
neqarsimannginnera. Soorlu mak-
ku: Kammasukkut Qasdigianngua-
niit, Jakob Berthelsen Maniitsu-
miit, aammalu Else Noahsen
Nuummiit.
Taamanikkut radiokkut tusarli-
unneqarpoq tamarmik cassettemut
immiunneqareerlutik ukiup inger-
lanerani saqqummiunneqarumaar-
tut. Saqqummersimasoq takoria-
rakku cassettep imai isiginnaarlugit
atualerpakka kikkut peqataasima-
nersut, qulaani taasakka peqan-
ngillat, naak unamminermi peqa-
taasimagaluartut. Soorunami taak-
kuulluni isumallualunnarsimas-
saaq, aammalu neriosorneqarsima-
gaanni aammalu nuna tamakkerlu-
gu tusaasimagaanni tamarmik imii-
unneqareerlutik ukiup ilaa saq-
qummiunneqarumaarlutik.
Taamaattumik apeqqusertaria-
qalerpoq Sorlaap immiussineq aki-
sussaaffigineraa imaluunniit immi-
ussisartut, uanga tamakkuninnga
akisussaassuseqartuuguma akisus-
saaffiga atorluarumassagaluarpara
tamarmik immiunneqarnissaan-
nut. Taamatut cassette amigaate-
qarluni inerneqarsimappat saq-
qummiunnissa akuerisinnaanngik-
kaluarpara immiunneqartussat ta-
makkiisuunngimmata, aatsaallu
tamakkiisumik immiunneqarpata
saqqummersillugu.
Neriuutigaara taamatut siunissa-
mi unammisitsinermi immiussissa- •—r
gaanni tamakkiisumik immiunne-
qartarnissaat.
Nipilersornermik soqutigisalik,
Alluitsup-paa.
Aaqqissuisoqarfimmi allattup
aqqa ilisimaneqarpoq.
Aaqq.
Uummannamiit isumaliutersuut:
Eqqaaviit
Maani Uummannami eqqaaviit a-
tornerlungaaqaat.
Aasaruaasiit alianaaseruttortoq
takussaalissapput maaniinnaq su-
kujuit, tassa inuit ilaasa eqqaaviit
atunnginnakkit. Atuartut kikkor-
piaat naluakka eqqaavinnik kippa-
rissunik sanasinnarlutik illoqarfik
eqqiluitsuutinniarlugu agguaanga-
luarput, immaqa iluamik atorne-
qanngillat.
Aasaruaasiit nunaannarmi anga-
laarluni takussaassaqaat paajap
puukorsui, sukujussuit allallu.
Uummannami atuartut eqqaaviit
atorluanngilaat. Atuarfitsinni
maani nerriviit qaanni takussaa-
qaat jukkuartsit, sikuusakassaallu
puukui, sukujuillu, — torertaralu-
aqaaq ilaatigullu torinngittaqaluni.
Samani suliffissuaq tassa, »aali-
sakkerivik«, ukiukkut upernaak-
kut aasakkulluunniit eqaasaqaat
immamut pikorsuarnik kusanaat-
sorujuusarlutik.
Nunani allani eqqilueqaat nuna-
gittaqalutillu alianaattaqaat. Soor-
lu Kalaallit Nunaat assersuutigalu-
gu eqqiluitsuugaluaruni assut alia-
naassangaluaqaaq.
Angajoqqaat meeqqatik soorlu
perorsartariaqaraluaraat eqqaavik
iluamik atorneqarumaartoq.
Meeqqat ilaat immaqa ikinnerit eq-
qaavik atorluaqaat, eqqarsaatigi-
sinnaavara, soorlu uanga ilaatigut »
eqqaasaqaanga eqqaavillu qaquti-
gut atortarlugu.
Kalaallit Nunaanni sulisorpas-
suit imaapput: kiffiutissarpassuit,
qisuit, allarpassuillu maaniinnar-
miittut immineertarpaat, soorlu-
luunniit illulioreeraangamik alla-
tulluunniit sulereeraangamik qisus-
sarpassuit sussakkeerlugit.
Uanga isumaqarpunga Kalaallit
Nunaat 1987-miit iluamik ingerla-
jumaartoq eqqaavillu atorneqaru-
maartoq eqqiluitsuullunilu nuna-
gissuulluni pissasoq.
Allattoq Petrine Fleischer, '**'
7. klasse,
Edvard Krusep Atuarfia,
Uummannaq.