Atuagagdliutit - 22.12.1987, Blaðsíða 34
34
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 52 1987
A G-OQ A LI LI N N m O
ISUMMAT AG-KUT SAQQUMMIUGUK
Asasara
»Naalagaaffik«
Aningaasanut naalakkersuisup Emil Abelsenip naalakker-
suisut atorfikkaallu eqqissillutik juullisiorsinnaanngortip-
pai. »Naalagaaffimmut« allassimagami oqaluttuarlunilu
Landskassi imaarutilernerarlugu. Namminersornerullu-
tik Oqartussani direktøriujunnaangajalersup John Jense-
nip oqarneratuut allassimagami: »Atuivallaartoorsimagat-
ta aningaasaataaruttuulivippugut«. Upperinerluunniit
ajomangajappoq. Aningaasarsiakkaarsuarnik atorfllittar-
passuaqarpugut, ilinniagartunersuartik tunngavigallugu
kalaallit aningaasaqarnerata allanngortitigaaneranik isu-
maginnittuusussaasunik, taamaattumik isumaqarnaralu-
arpoq piffissaq kingullerpaaq aatsaat atorlugu paasineqas-
sanngitsoq aningaasaasiviup imaaruttuulivinnera.
Pikkorluttumik pilersaarusiornerup tusagaanerlutsissi-
mavaatigut allaat oqaluttoqalersimalluni Kalaallit Nunaat
naalagaaffeeqqat Amerikami qiterlermiittut ingerlatseri-
aasiannut assingusumik ingerlatseriaaseqartoq.
Kalaallit Nunaat taamatut pineqartariaqanngikkaluar-
poq. Ukiut ajornartorsiornartut qaangerumallugit sulias-
saqarfippassuamik naalagaaffimmiit tigooraasariaqarsi-
mavugut nammineersinnaanerulerumalluta akisussaasu-
seqarnerusumillu ingerlatsilerumalluta.
Taama sukkatigisumik ingerlatsisoqarsimammat sooru-
nalimi kukkusoqartarsimavoq - oqartariaqanngilagulli
sukkavallaartumik tigooraasimasugut. Pissutsit tamarmik
imminnut ataqatigiipput, inuiaqatigiinnummi pitsaaneru-
sussaq anguniartillugu ilaanni sukkassusissaa nammineq
aalajangersinnaasanngilarput. Landskassilli imaaruttuu-
ngajassimanera eqqaagaanni isumaliunngitsoorneq ajor-
narpoq namminersomerullutik oqartussani atorfikkaat
pikkorilluinnartuusimanersut. Taamaassimagaluarpata-
mi Emil Abeisen ilungersoqaluni »Naalagaaffik«-mut qin-
nuuloortutut iliortariaqarsimassanngikkaluarpoq.
Naalagaaffik akulerukkumanngittuarsimagaluarpoq.
Eqqortumik oqartarlutik aningaasanut tunngasut nammi-
nersomerullutik oqartussat namminneq akisussaaffigi-
gaat. Imatut paasisarialimmik: Kukkusumik ingerlatsisi-
manermi kingunerisai Kalaallit Nunaata nammineerluni
maannakkut qaangerniartariaqarpai. Naalagaaffik taama-
tut oqarsinnaalluarpoq, maannali piffissaq kingullerpaaq
nallileriannguallartorlu angaju - imaluunniit nissimaaq -
iluasaarumallerpoq namminersornerullutillu oqartussat
nunanit allaniit imaluunniit taarsigassarsiniartarfinnit re-
alkreditiniit taarsigassarsinissaasa tungaannut anersaar-
torallarfissillugit. Qanormi ilillutik atorfikkaarsuit isuma-
liorsinnaappat naalagaaffiup 1.8 milliard kr-it tikillugit
tuniumaaraatik namminersomerullutik oqartussani ator-
filiunertik pissutigiinnarlugu.
Maanna pimoomllugu sulisariaqalerput - juullikkunni
ukiortaakkunnilu sulissagaluamnilluunniit. Kalaallit Nu-
naat maanna aningaasassaqalerpoq, kisiannili aasam aat-
saat ataatsimoortumik tapiissutinik tunineqaqqittussaas-
saagut. Taamaattumik taarsigassarsiniameq pimoorutivil-
lugu sukataarunneqartariaqalerpoq.
Pissutsit taamatut ineriartorsimanerat pissutaalluni
naalakkersuisut allamik periusisaqanngillat. Juullilli na-
laani tamanna akisussaaffiuvoq annertooq, tassami tamat-
taq akissarsiassatsinnik siumoortalereeratta.
Juullimi ukiortaassamilu pilluaritsi!
AG-1P 0QALL1FF4ANUT ALLAGIT
Naatsumik allag'it. Aaqqissuisiqarfik naalisaa-
sinnaatitaavoq. Atit aviisimi allassimanng'it-
soorsinnaavoq, oqalliffirnmilli aaciqissuisup ki-
naanerit sumilu najugaqarnerit ilisimassavai.
Katsorsarneqar-
sinnaanngilaq
All. Niels P. Broberg, nakorsaq, Nuuk
Kinguaassiuutitigut nappaa-
tip nunarsuarmi tamarmi si-
aruaassimalersup katso rs ar-
niarnerani ajornartorsiuter-
passuit ilagaat, nappaatip
taassumap, AIDS-ip, inuup
timaata imminut illersorsin-
naassusianik aseruilluinnar-
tartup aammattaaq timip sa-
naneqaatai allanngortissin-
naammagit. Tamatuma kin-
gunerisarpaa, akiuussutissa-
mik kapuutissaliortartut sa-
naartik inerlugulu paasisin-
naasarmassuk AIDS-ip tunil-
lannartui allanngoreersima-
sut sanaajugaluartoq ator-
sinnaajunnaarsillugu. Taa-
matut nappaateqalersima-
sut toqulertorajupput,
akiuussutissanillu kapuutis-
saliortartut suli nassaarsi-
manngillat kapuutissamik
nappaatillit iluaqutigisin-
naasaannik.
Nakorsaaterpaaloqalereeralu-
arpoq eqqortumik akoomeqar-
nermikkut nappaammik sakku-
killisitsisinnaasumik, taamalu
napparsimasut inuunerannut si-
vitsorsaataasinnaasunik. Pimoo-
rullugulu paasisitsiniaanerujus-
suit nunani killemi sunniuteqa-
lersimagunarput. Paasineqarsi-
mavoq nappaatipalaamik, ki-
gaatsumik sunniukkiartuaartar-
tumik nappaateqalersimasut, sa-
pinngisamik siusissukkut kat-
sorsaleraanni taava aamma
inuup AIDS-imik nappaateqaler-
simasup tiqunissaa kinguarsar-
neqarsinnaasoq.
Danmarkimi nunanilu allani
nakorsanngortut uppemarsaati-
gisartagaasa allanngortinneqar-
sinnaanerat oqaluuserineqaler-
simavoq, tamatumani pingaartu-
mik pineqarlutik AIDS-ip tunil-
lannartuisa inunnit »peqqissu-
nit« pigineqartarnerat. Tamatu-
munnga tunulequtaavoq nakor-
sat nipangiussisussaatitaanerata
ullumikkut ilusilersugaanera
kinguneqartarsimammat inuit
pisuussuteqanngitsut inuuneri-
nik, tamannalu aamma Dan-
markimissaaq pisars imavoq.
Dr. Med. et PC. Johs. Clem-
mensen - Cancerregisterimi Kø-
benhavnimiittumi pisortaasima-
soq 1987-imi augustimi »Jyl-
lands-Posten«-ikkut allaaserisa-
qarluni sakkortuumik isomar-
torsiuivoq oqarluni, Sundheds-
styrelsip AIDS-imut immikkoor-
tortaqarfia arlaleriarluni qallu-
naanik kukkusumik ilisimatitsi-
sarsimasoq - isornartorsiunni
nakorsaanermut V. Magnusimut
sammitillugu. Nakorsaaneq
Clemmensen isumaqarluinnaq-
qissaarami, nalunaarsuinikkut
taamaallaat qallunaat Sund-
hedsstyrelsiata nappaatip Ka-
laallit Nunaannut Savalimmiu-
nullu siaruaakkiartomera malit-
tarisinnaagaa.
Seruminstitutimissaaq Kø-
benhavnimiittumi sakkortuu-
mik isomartorsiuisoqarpoq, nap-
parsimasut AIDS-ip tunillannar-
tuinik peqalereersimasut nakor-
saanerit nipangiukkajunngim-
matigit, (Berlingske Tidende 2/9-
87). Qallunaat Sundhedsstyrelsi-
at nalunaarpoq AIDS pillugu nu-
taamik periaaseqalerumaarlutik
ukiortaamiit, pissanganarporlu
takussallugu taamanikkussa-
mut qanoq pisoqarumaarnersoq.
27/10 FN-imi siulersuisuune-
rit ataatsimiipput, ilaatigut
AIDS oqaluuseralugu oqaase-
qaatissamillu isumaqatigiissute-
qarput, tassanilu nunat tamat
kajinnissaarneqarput AIDS-imik
akiuiniarneq eqqarsaatigalugu
silarsuarmi tamarmi suleqati-
giittoqaleqqullugu.
Siulersuisuunerillu WHO ka-
jumissaarpaat FN-imi sulinini
annertuseqqullugu ataqatigiis-
sinneruleqqullugulu taamalu
aamma nunani tamani suleqati-
giifliit suleqatigineruleqqullugit.
Maani Kalaallit Nunaanni iso-
rartoqisumi, inukittunnguusu-
milu taamalu angallattunit aq-
qusaartugaatigisumi uagut iller-
sorfissaqamata ammaannartu-
tut ippugut.
Nappaassuaq taanna ilulissa-
mut assersuunneqarsinnaavoq:
Ilulissap ersittortaa tassaapput
AIDS-imik nappaateqalereersi-
masut, ilulissallu ersinngitsor-
taa anneroqisorlu tassaapput su-
li peqqikkaluarlutik nappaatilli
tunil lannartuinik peqalereersi-
masut qassiuneri ihsimaneqan-
ngitsut. Inuit taakkua nappaate-
qarnertik nammineq nalullugu
qaammaterpassuami assigiin-
ngitsunik atoqateqartarsinnaap-
put taamalu nappaat siaruarter-
sinnaallugu.