Atuagagdliutit - 22.12.1987, Qupperneq 35

NR. 52 1987
ATUAGAGDL1UTIT/GRØNLANDSPOSTEN
35
Kiserliorneq
Angajoqqaakka!
Paasisinnaavara imminut mattuttarnera
ileqqutuinnaq isigilersimagassiuk,
qanilliniarnissara ajornakusoortikkassiuk,
toqqarlungaluunniit qiviarsinnaajunnaarassinga.
Paasisinnaanngilarali
uummatissinnut iseriarfissaqartinnginnassinnga.
Ikinngutikka!
Paasisinnaavara nuannaarneq
salliutikkusukkassiuk,
itisuunut akisussaaffeqalersitsisinnaasunullu
sangusoornaveersaarassi,
ineriartortissinnaanngisassinnik upperisaqarassi.
Paasisinnaanngilarali inissaqartinnginnassinga.
Asasara!
Paasisinnaanngilara qilersorpallaarusunnginnavit,
ipianngunartikkamma,
asanninnera takujumanaatsikkakku.
Paasisinnaanngilarali
eqqarsaatikka iserfiginiarsarinnginakkit.
Inoqatikka!
paasisinnaavara toqqissisimaffiginnginnassinga,
takorusutasi kisiisa takusarassigit,
ilissinnut isiginersi killilersorassiuk.
Paasisinnaanngilaralo
tunngavissarsioqqaarasi naliliiniartarassi.
Ajoqi, asaasartoq
sianertartorluunniit?
Thomas Olsen, Kullorsuaq
Eqqumiik? Naamerluinnaq eq-
qumiigisassaanngilaq! Eqqortu-
milliuna tunngaveqarlunga ania-
titsilaamiartunga naatsunngua-
nik erseqqissumilli!
Piumaguit kajumigigukkulu
ajoqitut naalagiartitsisartutut
ilinniarumasinnaavutit aasat
pingasut, aasamut qaammat
ataaseq sinneralu allakkatigut
ingerlallugu. Pissanganarpoq
nuannerlunilu, aammalumi paa-
sisaqarnartorujussuulluni. I-
ngerlalluarsimaguillu naggataa-
gut allagartartaarsinnaavutit
inertutullu oqaatigineqarsinnaa-
lerlutit, immaqalu ilinnut nuan-
nersinnaassaaq.
Kisianni isumaqarpunga ilisi-
masariaqarit ajoqitut inersima-
leruit oqaluffimmi asaasartumit
sapaatip akunneranut 6 timelim-
mit sianertartumillu sapaatip
akunneranut 3 timelim mit
qaammammut aningaasarsias-
satit appasinnerungaassamma-
ta, illit nammineq oqaluffimmi
asaasartuullutillu sianertar-
tuunngikkuit. Ajoqiuguit qaam-
Nappaat
amiilaarnartoq
All. Nikolaj
Heinrich, Issittup
Partii-a
Nappaat amiilaarnartoq AIDS
Kalaallit Nunatsinnut ilimage-
riikkatsitut annguppoq. Nappaat
katsorsarneqarsinnaanngitsoq
Kalaallit Nunatsinni innuttaasu-
gut tamarluinnatta siammatsaa-
liniarlugu suleqataasariaqaralu-
arpugut.
Nappaat siammatsaaliniarlu-
gu TV-kut paasisitsiniaanerit i-
mammut 508 kr.-nit missaat
qaammammusiaqassaatit, (tassa
uannut assersuutigalunga). Kisi-
annili asaasartuuguit sapaatip
akunneranut 6 timeqarlutit
qaammammut 1.162 kr.-it mis-
saannik aningaasarsiaqassaatit,
tassa ajoqip qaammatit marluk
aningaasarsiai sinnerlugit.
Sianertartuuguillu qaamma-
tip missaani 581 kr. aningaasar-
siarisassavatit, tassa sapaatip
akunneranut 3 timeqarsimaguit,
(tassa aamma joqip qaammam-
musiai sinnerlugit). Kisiannili il-
lit nammineq aalajangissavat
atorfiit taakku arlaat pileriginer-
lugu, kisiannili erseqqissartaria-
qarsoraara asaasartunngoruma-
gaanni sianertartunngoruma-
gaanniluunniit ukiuni arlalinni
kursusertariaqanngilaq, nunagi-
samilu taakkuninnga amigaate-
qartoqarnersoq ajoqimut palasi-
malluunniit saaffiginnittoqar-
sinnaavoq.
Siuliini sulliviit taagorneqar-
tut arlaammita pingaarnerua na-
leqarnerullunilu.
ngerlanneqalersut Nuummi Is-
sit- tup Partiiata immikkoortor-
taata naammattutut isiginngilai.
Pissutigalugu: Kalaallit Nunat-
sinni imigassamik atuinersuaq
taama atsigitillugu paasisitsini-
aanerit iluaqutaasinnaanerat
killeqarluinn ar tarmat. Taman-
na tunngavigalugu Nuummi Is-
sittup Partiiata sakkortuumik
piumasaraa piaamerpaamik imi-
gassap sakkortuumik killiler-
suiffigineqalemissaa. Nioqqu-
taajunnaavissinneqarallarnis-
saaluunniit. Taama aalajangiiso-
qanngippat qularutigissanngi-
larput nappaat nunatsinni siaru-
aakkumaartoq.
Nunarput inuilu illersortaria-
qarpagut, siunissarput qaama-
neroqqullugu.
AIDS
Allattoq Aviaaja
Christensen,
Kangaamiut
Uanga AIDS ilisimasaqarflgaara,
kisiannili inoqatikka allat taa-
maappat? Danmarkimiitillunga
paasisaqarfigaara, Danmarkimi
TV-kut, radiukkut saqqumitin-
niartarpaat qanoq ulorianartigi-
nersoq paasitinniarlugu, kisian-
ni maani Kalaallit Nunaannit so-
orlu ittoorikujukkaat, oqaannar-
tarlutillu: »Naami, uanga AIDS-
ernavianngilanga«.
Ilaasa ersigisorujussuuaat, ki-
sianni sumiuugaluaraanniluun-
niit nappaat taanna nappaatigi-
lerneqarsinnaavoq mianersor-
nissarli pisariaqarpoq.
Kisianni imaanngilaq inuk
AIDSertoq oqaloqatigisinnaan-
ngikkit!
Atuagalliutini paasissutissat
saqqummertalemikuupput, kisi-
anni naammanngilaq. Isumaqar-
punga paasisitsiniaaneq radiuk-
kut, TV-kullu aamma saqqum-
missasoq. Radiukkut oqaatigine-
qarpoq inuit marluk AIDSertut,
kisianni tu sarpara amerlaneru-
sut AIDSertut, aammali tusar-
neqartarluni AIDSertoqanngit-
soq, suna iliunoorpa? Sooq nap-
paat taama ulorianartigisoq iser-
tuutissavarput? Kalaallit inuiaa-
sugut tamatta paasisariaqarpar-
put nappaat taanna qanilligahrt-
tuinnartoq aammalu ulorianaqi-
soq. Immitsinnut salluliorfigina-
ta qaa paaseriartigu. Nalunngi-
larput tamatta pilikalaartarluta
inuilu taannaannaanngitsoq ato-
qatigisarlugu qaqutigoortorujus-
suarmillu mianersortarluta,
Usuup puui akeqanngitsut ag-
guaattalemikuuaat, kisianni
atorluameqaraluarlutik imaas-
sinnaavoq suli nalomisoqartoq,
imaassinnaavoq taamatut paasi-
sitsiniaaneq Atuagalliutikkoor-
tiinnarlugu naammanngitsoq.
Aalisartut
suliffissuillu
suleqatigiittariaqarput
Jens Ole Jakobsen,
fiskeindustriassistent,
Island
Aalisarneq nunatsinni inuussutissar-
siutit pingaarnersaattut taaneqartar-
poq. Taamaattumik isumaga malil-
lugu siunissami suliffissuarni nioq-
qutissianik ineriartortitsineq imatut
aaqqissuuttariaqarpoq, aalisaq ta-
maat nioqqutissiarineqarsinnaan-
ngorlugu suliarneqartalissasoq, taa-
maaliornikkut suliassat amerlaneru-
lersinneqarsinnaammata.
Nunatsinni nioqqutissianik ineri-
artortitsinissaq pisariaqarluinnar-
tuuvoq. Taamaattumik nioqqutissi-
ornikkut ineriartortitsinermi pi-
ngaarnerutillugu pitsaassuseq tun-
ngaviusariaqarpoq. Aamma sulia-
reqqiinissaq aallartisarneqartaria-
qarluni. Nioqqutissiaq pitsaasoq i-
neriigaq periarfissaqartilluarusuk-
kaaanni aalisartut suliffissuillu sule-
qatigiilluinnartariaqarput.Tamanna
anguneqarsinnaavoq ilaatigut nioq-
qutissiat atoriaannaat pisisartunit su-
liareqqittariaqanngitsut nioqqutissi-
arisalernerisigut.
Nioqqutissiatta nunani allani suli-
arineqaqqittarnerat taamaatinniar-
lugu aalisartut suliffissuillu Suleqa-
tigiinnerusariaqarput, pingaartumik
aalisakkat siatassiat ineriikkat pit-
saasumik suliat periarfissaqartillua-
rusukkaanni.
QUIZ
APEQQUTIT
Sapaatip akunnerani tassani
apeqqutit qulit akisinnnaaner-
lugit misiliguk. Akissutitillu sa-
nUIiu- tikkit akissutinut eqqor-
tunut, qup- pernermi allamiit-
tunut.'
All.: Hans A. Hansen
1. Timmisartoq qulimi-
guulik S-61-mik taaguu-
tilik 24-nillu ilaasoqar-
sinnaasoq oqimaassu-
seqarpoq tonsinik:
a) Arfineq-marlunnik
b) Aappaa qiteqqullugu
2. Hans Egedep Nuum-
mut nunassineraniit
ukiut 250-inngorput
ukioq:
a) 1978
b) 1971
3.1921-mi ilisimasassar-
siorneq aallarneramiuk
Knud Rasmussenip an-
gallataa umiarsuaaraq
ateqarpoq:
a) Kunuunnguaq
b) Søkongen
4. Napparsimmavis-
suup Kobenhavnimiit-
tup, Rigshospitalip saa-
vaniippoq illoqanngin-
nersami inuusaliaq
bronzemit sanaaq 2 me-
teritut angitigisoq. Kiaa-
na assinga?
a) Kaassassuup
b) Kunngi Frederik Qulingi-
luaata
5. Taalliortorsuaq, pala-
si Henrik Lund (1875-
1948) sumi inunngorpa?
a) Narsami
b) Nanortalimmi
6. Jakob Olseniugaluaq
Knud Rasmussenikkun-
nut angalaqataasima-
soq maanimiutaajuar-
tarpaat ima:
al Angalasoq
b) AkiTinermiu
7. Ittoqqortoormiit ukiu-
mut umiarsuaat kingul-
leq taamalu juullip umi-
arsuaa aqqusaartarpoq
qaammat:
a) Novemberi
b) Augustusi
8. Juullisiut nuannersoq
»Juullimi orpiliarput«
erinniugaavoq
a) Jonathan Petersenimit
b) C.E.F. Weysemit
9. Arnap aqqa, nunatsin-
nissaaq aterineqaqisoq,
isumaqartorlu »Guutip
tunissutaa, tassaavoq:
a) Theodora
b) Maria
10. Nuup Maniitsullu
akornanniittoq Atammik
inoqaleqqaarsimavoq
sumiuusimagaluartu-
nimmitaava?
a) Maniitsormiuusimagalu-
arput
b) Saariormiuusimagaluar-
pul
umk
Box 16 3900 Nuuk
Tlf. 24096
BROTHER
SY- STRIKKE
En populær læskedrik
uden kulsyre - praktisk
at have med i båd, på
traveture o.lign.
...helt naturligt forfriske
folk - tropical, æble,
appelsin
Se i din lo^le butik
Tax-free biler
Bukkehave leverer nye biler i
alle fabrikater, hvor i verden
De ønsker det. Vi køber
gerne tilbage eller opbevarer
på eget toldlager.
Bil-udlejning
Med en bil fra Bukkehave Car
Rental er De sikret nyeste
model og bliver bedre
kørende under Deres ophold
i Danmark (Europa).
Med mere end 60 års erfaring
i branchen ved vi, hvad vi har
med at gøre.
Kontakt Deres bilrådgiver og
få straks det
bedste tilbud på
tax-free bil eller
BUKKEHAVE
Hovedkontor
Lerchesvej 11, P.O. Box 140
DK-5700 Svendborg
Telefon 09 22 88 88
Telefax 09 22 84 85
Telex 58164 Buear DK
Filial
Englandsvej 380, P.O. Box 54
DK-2770 Kastrup
Telefon 01 51 8899
Telex 31 !16BukcarDK
Telefax 01 51 84 85