Atuagagdliutit - 08.10.1990, Blaðsíða 7

NR. 116 1990
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7
Tamarmik
taarsertariaqarput
Harald Hansen, 1949-imiit nunatsinniittoq, politikerit, atorfillit, imigassaq
meeqqat utoqqalinersiutillu pillugit isummaminik saqqummiivoq.
Haraldi oqaluleraangami unitsitassaajunnaartar-
poq...(Ass.: Knud Josefsen).
Harald er ikke til at stoppe, når han først har talt sig varm...
(Foto: Knud Josefsen.)
NUUK(RS) - Harald Han-
senimik ateqarpoq. Qal-
lunaat ativissuat - Born-
holmimi, Nexøp avataa-
tungaani ukiut 68-it ma-
tuma siorna, inunngor-
toq. Ukioq manna ukiut
41-it qaangiupput nunat-
ta qaarsuanut tummaq-
qaarmat. Allarpassuit
assigalugit aningaasati-
gut ajornartorsiuteqar-
luni tikippoq, allarpas-
suilli assigalugit, anin-
gaaseriviup pisassani pe-
reermagit, nunaminut
angerlaqqinngilaq. Nu-
natsinnut unippoq, ka-
tilluni, nunarpullu an-
gerlarsimaffiliullugu.
Haraldi maanna 68-inik
ukioqarpoq. Qangali utoq-
qalinersiuteqalerpoq, maan-
nalu Karlalu »angerlamut«
aallarniarlutik eqqarsalersi-
mapput. Danmarkimut.
Kalaallit Nunaanni
utoqqalinersiutit inuussuti-
gineqarsinnaanngillat, Ha-
raldi oqarpoq, meeqqatsin-
nillu isumaUuuteqarusun-
ngilagut. Aammami utoqali-
nersiutilittut Kalaallit Nu-
naanni sulerissagaluaratta?
Angallanneq akisungaar-
mat sumulluunniit nikeri-
arsinnaanngilagut, uattulli
ukioqalersimagaanni im-
makkut angalanissaq toq-
qissisimanarunnaarsima-
voq, aallaaniamissarlu ilun-
gersunarpallaalersimallu-
ni..„
»Angerlarneq« marluul-
lutik misilissimavaat - nu-
natsinnulli angerlarsilersi-
mapput, sivitsunngitsorlu-
mi uteqqillutik....
Danmarkimi utoqqaliner-
siutilittut sammisaqartutut
Kalaallit Nunaannut anger-
larserpallaarata inuusin-
naanersugut takussavar-
put, Haraldi oqarpoq kaffi-
millu najorsilluni.
Haraldi, Nuummi taxar-
tartuusoq, inuup inuunera
naallugu nunatsinni naju-
gaqarsimavoq. Kalaallisut
misigisimavoq, kalaallisullu
oqaluttuulluni. Kikkut ta-
maasa nalunngilai, naluna-
gulu kikkut sumi najuga-
qarsimanersut najugaqar-
nersullu, kiap suut sanasi-
manerai, meeqqat nunar-
suup ilaani sumiinner-
sut... nammineerlunilu
isummersimavoq sooq nu-
natsinni taamatut ingerla-
soqarnersoq.
Imigassaq peerli
- Imigassaq kangerlummut
kueqisiuk - kalaallinummi
sunnguamilluunniit iluaqu-
taasimanngilaq, oqarpoq,
eqqarsaatersuutigalugulu
sooq apeqqummi tamatu-
mani, apeqquterpassuarni-
lu allani, iliuuseqaruman-
nginnersut...
- Imigassap inuit aseror-
tarpai. Kalaallit - qallunaar-
passuillumi maani najuga-
qartut imemeq ilikkarsin-
naanngilaat. Paatsiveerut-
tarput. Imigassaq amma-
gaasimanngisaannassagalu-
arami. Uanga oqarpunga,
peersinneqarniarli, inuillu
taassumannga pinngitsuui-
sinnaanngitsut aallarlit.
Taakkumi Kalaallit Nunaa-
ta pinngitsoorsinnaavai.
- Imigassaq Kalaallit Nu-
naanni ajornartorpassuar-
nut aallaaviuvoq. Suliffiit
meeqqallu sumiginnarne-
qartarput, angutaasertoqar-
tarpoq ningartoqartarlunilu
sangiattoqartarpoq. Kalaal-
lit nunaannut peqqaarama
oqaluttuunneqartuarpunga
kalaallinngooq nunarsuar-
mi meeqqanik asanninner-
paajusut - ullumikkulli so-
orluuna meeqqat soqutigi-
neeruttut. Takusarpakka
meeqqat unnuarsuarmut
pinnguartarfinniittut, ila-
qutariinnimi ernguttoqar-
nera pissutigalugu angerlar-
simasinnaannginnamik.
Taamaaliorneq meeqqanik
isumaginnilluarnerunngi-
laq.
- Imigassapalaaq. Kalaal-
lit Nunaanniissimanera ima
sivisutigaaq qanga ullumilu
sanilliussinnaanngorsimal-
lugit. Kalaallit Nunaannilu
ajornartorsiuterpassuit aat-
saat takkupput imigassaq
ammagaammat. Inunnik ili-
sarisimasaqartarsimavunga
inuuniarlutik ilungersortu-
nik. Takunikuuakka umi-
aaqqamiit aalisariutitaartut
- imigassarli pissutigalugu
aallartiflimminnut uteqqit-
tut.
- Politikerimmi amerla-
nersaasa imigassaq aamma
pinngitsoorsinnaanngilaat,
Haraldi nangilluni oqarpoq,
isummernialeraangamillu
Kalaallit Nunaanni imigas-
saq killilersugaalertariaqar-
nersoq eqqarsaatigisarpaat
taamaalioraluarunik lands-
kassip isertitassarpassui
pinngitsoortussaallugit
taavami suna inuussutigilis-
savaat. Uangali isumaqar-
punga taakkua eqqarsaati-
ginngilluinnartariaqarivut,
imigassarlu matuillugu ma-
tusariaqaripput.
- Taava oqartoqartarput
inuup immut aalajangiiffigi-
sinnaaneranik piiaaffigine-
qartariaqanngitsoq - inuit
namminneq aalajangertari-
aqarpaat imigassamik toq-
quteqarumanerlutik - tama-
tumali peqatigisaanik oqa-
luuserineqarpoq inuit video-
nik isiginnaarsinnaasaat
killiliivigineqartariaqartut -
susugununa?
Qullersat taarserlugit
- Kalaallit Nunaat aqqutigi-
lersimasaminit piinngippat
ajortumik pisoqassaaq, Ha-
raldi isumaqarpoq. Taamaa-
lisoqarpat politikerit atorfil-
lillu Kalaallit Nunaat nak-
kaattoortissavaat, nunatta-
lu sinnikui Danmarkimiit
aqunneqartariaqalissallu-
tik. Taamaattumik isuma-
qarluinnarpunga piffis-
sanngortoq naqqaniit aal-
larteqqissalluni. Taamaat-
tumik isumaqarpunga nu-
natsinni aqutsisut tamar-
luinnarmik taarsemeqarta-
riaqartut, inunnillu pissaa-
nermik tiguserusuttuun-
ngitsunik tigumiaqanngit-
sunillu taarserlugit, akerlia-
nilli soqutiginnittunik inui-
aqatigiit kalaallit ineriartor-
tinneqarnissaannik. Kalaa-
lit Nunaat inunnik eqqar-
sarluarsinnaasunik atorfis-
saqartitsivoq, aammattaaq
aqutsinermik pitsaasumik
ingerlatsinissamut piareer-
sim asunik.
- Nuna manna inoqarpoq
imminnut politikerinrk taa-
gortunik - aammalu »inuin-
narnik« taasartakkatsinnik.
Imminnut politikeritut taa-
gortut angalavallaarsimap-
put takusaqarpallaarsimal-
lutillu. Isumaqartarput nu-
narsuup ilaani avatitsinniit-
tumi takusimasamittut
iliuinnarsinnaallutik - em-
gup nukissiorfiliorniarneq
takuinnarsiuk. Norgemi
taamaattoqarnera ajunnge-
qaaq. Aamma nunatsitsinni
taamaattumik pis aar tar ia-
qarpugut. Qanoq akeqassa-
va?
Aalisarnerlu. Namminer-
sornerusut aalisarnikkut
politikkimut milliardikkaat
atorsimavaat. Aningaasalli
taakku sooq namminersor-
tunut atorneqarsimanngil-
lat. Sooqnamminersorneru-
sut killsaataateqarferujus-
suarmik pilersitsisimappat -
landskassip aningaasaatai
taassumunnga atorneqarsi-
masut atorluarneqarsin-
naasimagaluarput nammi-
nersorlutik inuussutissar-
siuteqartut suliniutaannut.
Partilt peerlit
- Qinersisoqarnerit tamaasa
- apeqqutaatinnagu inatsi-
sartunut kommunalbesty-
relsinulluunniit qinersiso-
qarnersoq, taava politikeri-
tut taaguuserneqartartut
inunnit iHsarisimasaminnit
qinerneqartarput. Kialuun-
niit isumaliutigineq ajorpaa
politikkikkut qanoq nale-
qartiginersut - taakkuli
akornanni ataasiakkaan-
nguit isummaminnik saq-
qummersitsigaangata pe-
rulluliomiartutut naqissu-
serneqartarput.
- Isumaqarpunga aallaq-
qaaterpiaaniit aallartitto-
qartariaqartoq. Kalaallit
Nunaanni parteeqartaria-
qanngilaq - kialluunniimmi
naluaa politikki sunaasoq.
Landsrådeqarallarmat ilaa-
tigut sakkortuumik oqalli-
toqartarpoq, tamatumali
kingunerisarpaa naggataa-
gut isumaqatigiilerneq, ta-
mannatuaavorlu Kalaallit
Nunaata periarfissaa. Inuit
ullumikkut qinigaasut aki-
sussaassuseqanngitsutut
taarusuppakka. Inuiaqati-
giit kalaallit ingerlaneran-
nut akisussaassuseqanngit-
sumik ingerlatsipput. Im-
minnuinnaq eqqarsaatigip-
put, atuipilullutillu. Allaf-
fissorneq aqutsinerlu nunap
angissusianut inoqqortus-
susianullu naapertuuttu-
mik inissittariaqarpavut -
allaffissornerujussuarmut
taarsiullugu. Angorusuta-
vut nunatsinnut kalaalli-
nullu naapertuuttumut
inissittariaqarpavut, ua-
gummi akiliisussaavugut -
uangali pissutsinut nunat-
sinni atuuttunut 50 procen-
timik akileraarusunngilan-
ga.
Qallunaat Kalaallit
Nunaanniittut
- Qularutiginngilluinnarpa-
ra Kalaallit Nunaanni qaUu-
naarpassuaqartoq iluaqu-
taalluarsimasunik sulilluar-
simaqisunillu, aammali qal-
lunaarpassuaqarpoq Kalaal-
lit Nunaanni suliassamin-
nut pikkorissuunngitsunik,
Haraldi nangilluni oqarpoq.
Taakku ilarpassui akisutigi-
nermissulli naleqartigin-
ngillat, allaillssornersuarlu
angivallaaqaaq. Taakku nu-
naannut angerlartinniarsi-
git - qangarsuarlimi taa-
maaliortoqartariaqaraluar-
poq. Qallunaat suut tamaa-
sa qaffasissorujussuarmut,
kikkulluunniit malinnaaffl-
gisinnaanngisaannut, inis-
sisimavaat.
- Qallunaat ilarpassui Ka-
laallit Nunaannukarsi-
manngisaannnartariaqara-
luarput. Taakkua nuna
inuilu soqutiginngilaat - al-
laallu ajorineqassagaluar-
nerlunga oqarumavunga
taakkua imminnuinnaq eq-
qarsaatigisut. Aningaasar-
silluarnissartik periarfissar-
sifflgisarpaat, nunaminnul-
lu angerlaqqittarlutik
ukiunilu kingulliunerusuni
tikisinneqartartut tas-
saanngillat sullerinnerpaat.
Qallunaat ilarpassui suun-
ngilluinnartutut isigaakka -
Kalaallit Nunaammi pillugu
sunnguamilluunniit iliuuse-
qarsimanngimmata.
Ukiut ingerlanerini
amerlasoorpassuariarlunga
qallunaajunera kanngusuu-
tigisarsimavara, takusarak-
kumi taakkua ilaasa pissusi-
lersuutaat - - inuupput
naakkinaqisut.
- Qallunaarpassuaqarpoq
kalaalerpassuaqarlunilu su-
leqatigiissinnaanngitsunik.
Qallunaat isumaqartarput
suut tamaasa pigalugit. Ta-
marmik kunngiusoripput.
Suunngillalli - ilami allaat
kalaallisut oqalussinnaan-
ngillaq - tikisitaanerinnaal-
lu pissutigalugu oqartoqas-
sanngilaq kalaallimit pildco-
rinnerusut - taamaattoqaq-
qqjanngilarmi, Haraldi
oqarpoq.
- Akulikitsumik tusartar-
pavut qallunaat maalaaruti-
gigaat kalaallit sulisartut
suliffimminnik paarsiner-
luttuunerat, kalaallinngooq
suliumanngitsut, Haraldi
nangilluni oqarpoq. Naa-
merluinnaq upperisin-
naanngilakka. Kalaallilliu-
ku taakkunatulli suliflim-
minnut tunngatilugu peq-
qusersusaallaqqitsiginngit-
sut. Ippassaappat imerujus-
suarsimagunik iterunillu
aqagulullutik, tunuinnar-
tarput sineqqilerlutillu.
Qallunaaq aqaguluttoq ma-
Idttarpoq suliartorlunilu,
peqqippiannginnerariarlu-
nilu angerlaannartarlu ni.
- AMsussaassuseqamer-
milli misigisimaneq kalaal-
lip pigisarinngilaa. Amerla-
nerpaat ullumiinnaq isuma-
liutigisarpaat, taamaappoq.
Utoqqalinersiutit
- Klap utoqqalinersiutit
qaammammut 4000 koruu-
nit inuussutigisinnaavai -
taamaattumik suli taxartar-
tuuvunga. Isumaga malillu-
gu Kalaallit Nunaata utoq-
qartani atugassarisatigut
ajorluinnartumik atugaqar-
tippai, aammalu naalakker-
suisut kommunalbestyrel-
sillu tamatumani qanoq
iliornissartik naluaat. Assi-
giinngisitsisoqarpallaarpoq,
tamakkununngalu tunnga-
sumik inatsiseqartoqarsi-
massappat pissutissaqartu-
mik nalornisoqarsinnaavoq
taanna ilumut malinneqar-
nersoq.
Utoqqalinermi pisar takkat
utoqqaat pissarsiarisarta-
gaat assiginngillat, inigisa-
mut akiliutaat assigiinngil-
lat, assigiinngissutsillu ta-
makku nassuiaruminaat-
suupput. Tamakku paatsi-
veqanngilluinnarput, kial-
luuniillu naluaa tamakku
qanoq naatsorsorneqartar-
nersut.
- Haraldi oqaasissaleru-
jussuugaluarpoq. Naalliut-
sitsisoq GTO pillugu, dansk-
it suliffeqarfissui nunatsin-
ni sulisut pillugit, taamaalil-
lutimmi taakkua sulliviit
nunatsinni najugallit sulias-
saraluinik arsaartarmati-
gik, aqqusernit pitsaassu-
saat ajussusaallu pillugit
aammalu siunnerfeqarpi-
anngitsumik illoqarfiit pi-
lersaarusiorneqartarnerat
pillugu, danskit allafflisa
qaavini pilersaarusiomeq
pillugu, kommunalbestyrel-
sit sullnerat pillugu, aali-
sakkanik tunisassiorfllior-
tarneq pillugu, bankortar-
neq pUlugu, ilaqutariit ata-
qatigiinnerat, maanna ato-
runnaarsimasoq, pillugu,
aqissiliartarneq eqalunniar-
tarnerlu pillugu - Kalaallit
Nunaat qangaanerusoq, Ka-
laallillu Nunaat maannak-
kut - pillugit. Kalaallit Nu-
naat asasani isorisanilu pil-
lugu, maanna, akissaarun-
nini pissutigalugu, qimanni-
akkani - immaqalu najoqqis-
sallugu kajungeriunnaakka-
ni - pillugu.
Lotto
Vindertallene:
1-4-20-22-23-30-31
Tillægstal: 10-33
Prognose:
7 rigtige: 1.731.854 kr.
6 + 1 rigtige: 54.719 kr.
6 rigtige: 5.802 kr.
5 rigtige: 234 kr.
4 + 1 rigtige: 50 kr.