Atuagagdliutit - 08.10.1990, Blaðsíða 8

All.: Hans Pavia Egede, APK.
Avataasiutinik Piginneqati-
giiffiit Kattuffiata matu-
muuna tusagassiuutinut
nalunaaruteqarluni erseq-
qissarniarpaa landstingip
inuutissarsiutagalugu aali-
sarneq pillugu inatsisip kii-
salu landstingip raajanut
akitsuutissaq pillugu inatsi-
sissatut siunnersuutit siul-
lermeerneqarneranni em-
gumassuteqarnini.
Aallaqqaasiutigalugu up-
pernarsarneqassaaq naalak-
kersuisunut ilaasortat Emil
Abeisen Kaj Egede-llu nalu-
naarutaat APK inatsisissat
pineqartut pilersinniarne-
qarneranni suleqataatinne-
qarsimammat, inatsissallu
annersaat eqqarsaatigalugit
oqaatigiumallugu uparua-
gassartaqartinneqanngim-
mata. Taamatut oqarneq
paasisariaqanngilaq APK-p
isumai siunnersuutini pine-
qartuni ullumikkut lands-
tingip nerriviata qaanut
ilinneqarsimasuni isiginiar-
neqarsimasut. Uluatungaa-
tigulli oqaatigineqassalluni
Kattufiiup uparuartugai
annertungaatsiartut sumi-
ginnarneqarsimammata.
Landstingip siullermeer-
luni inatsisissanik suliarin-
ninneranut oktoberip 5-ni
pisumut toqqartumik inner-
suusilluta oqaatigissavar-
put inatsisartuni partiit si-
samaasunit pingasut nalu-
naaruteqarmata aalisarne-
rup iluani ataatsimuulemis-
samik périarfissiisimanerit
nuannaarutigalugit illutun-
gaatigulli minnerpaamil-
luunniit ataatsimuulersin-
naanerit tamakku aningaa-
sarpassuamik pisariaqartit-
sisussat isummerfiginagil-
luunniit.
Tamatumunnga atatillu-
gu tikkuarneqassaaq Royal
Greenland peqatigalugu
ataatsimuulerniartut Ice
Trawl Greenland-mik taal-
lutik 1990-mi ilassutissatut
aningaasaliissutissat Il-mi
ersersinneqarmat pilersaa-
rut taamaattoq 50 millioner
kr. angullugit akiligassanik
isumakkeerinninnissamik
kinguneqartussaasoq.
Akisussaasuseqanngitsu-
tuttaaq tikkuarumavarput
Inatsisartuni parti ataasiin-
naq raajanut akileraarutip
11 %-miit 5 %-mut appartit-
sinissamik siunnersuute-
qarmat. Naak raajarniarne-
rup akileraarutip akilerne-
qarsinnaanerata misissuif-
figineqarnerata erseqqissu-
mik takutikkaluaraa 11 %-
mik akileraarusiinissaq
inuutissarsiutip siunissaq
isigalugu naammanneqar-
sinnaanngikkaluartoq par-
tiit amerlanersaasa procenti
siunnersuutaasoq akuer-
saarpaat, naallu pisortanit
namminersortunillu suleqa-
tigiillutik nalunaarusianni
naammassineqarsinnaan-
ngitsutut erseqqissarneqar-
simagaluartoq.
Tamatumunnga ilaliullu-
gu erseqqissarneqassaaq
raajanut akileraarut ullu-
mikkutut isikkoqarluni pi-
sortanut 25 millioner kr.-
nik akiligassaqarliummat
imaaliinnarlugit akilerne-
qarsinnaanngitsunik.
1989- mi aalisarnerliornerup
kingunerisaanik 38 million-
er kr. isumakkeerneqarsi-
mapput, ullumikkullu
1990- mi akilerneqareersus-
saagaluit 60 millioner kr.
suli akilerneqarsimanatik.
Naalakkersuinermik suli-
aqartut isumaqatiginngila-
gut raajanut akileraarut nu-
taaq tassaanerarmassuk
akileraarutaasoq inuiaqati-
giinnut iluaqutaasoq inuu-
tissarsiut annertuumik
akornusernagu. Illuatun-
gaanilli pissutsit imaalersi-
mapput pisortat raajanut
akileraarutip suli akilerne-
qarsimanngitsoq akilertin-
niarlugu eqqartuussisunut
saaffiginneriaannaammata
aalisartitseqatigiiffiillu
ikinngitsut akiliisinnajun-
naartissinnaallugit.
Naalakkersuinermik suli-
aqartut isumaqatiginngila-
guttaaq isumaqarmata raa-
janut akileraarut tassaane-
rarmassuk pisortat karsii-
nut ajunngitsumik pilersui-
suusoq. Raajanut akileraa-
rutip allineqarnerata kingu-
nerisussaavaa kommunet
akileraarutitigut isertitas-
saralui millilemeqartus-
saammata tamannalu kom-
munet perlimuulerneran-
nik kinguneqanngitsoorna-
viarani.
Pisussaaffitsitullu isi-
gaarput tikkuassallugu
inuiaqatigiit iluanni suliffe-
qarfippaasuit annaajortor-
neqarsinnaasut, kommune-
ni landskarsimilu akileraa-
rutitigut annaasassat inun-
nillu kiuinermut aningaa-
sartuutit qaffariarujussuar-
nissaat aalisarneq artukker-
neqarluni ingerlaannassap-
pat. Aalisariutini suliffeqar-
fiit 1.500-ut missaanniip-
put.
Inuutissarsiutit pillugit
politikkip ingerlanneqarsi-
manerata kinguneraa aali-
sarnerup inuutissarsiutitut
ullumikkut ajornartorsior-
titaanera. Inatsisisssatut
siunnersuutigineqartut
taakku marluk imaaliinnar-
lutik inuutissarsiutip ajor-
nartorsiutai iluarsimavi-
anngilaat, illuatungaanilli
suli annertunersumik ajor-
nartorsiortitsilersinnaallu-
tik naalakkersuinermik su-
liaqartut aningaasatigut pe-
qataanermikkut aalisariute-
qarnerup pisassanut naleq-
quttunngorsaaniarneq pi-
viusunngortinngippassuk
soorlu aalisarneq pillugu in-
atsisip allanngortinniarne-
qartumi siunernerani pin-
gaarnersaattut oqaatigine-
qarsinnaasoq.
Nunami allamiut ullu-
mikkut kalaallit aalisariu-
taannut aningaasarpassuar-
nik taarsigassarsisititsinis-
samut qularnanngitsumik
siunissami taarsigassarsi-
sitsinissartik soqutigiun-
naasinnaavaattaaq.
Nunami suliffeqarfiit ul-
lumikkut raajarniutinik sul-
lissisuusut raajamiutit ajor-
nartorsiulernissaaq sakkor-
tuumik malugisussaasavaa-
taat annertussusimigut isu-
maliutigineqarsinnaanngit-
sumilluunniit.
Inuiaqatigiit aningaasar-
siornerata kingunerisassai
qulaani taakkartukkagut
isumarput malillugu tassaa-
sariaqarput landstingip
ataatsimiititaliaanni suli-
nermi isiginiarneqarnerusa-
riaqartut inatsisissatut
siunnersuutinut naleqqiul-
lugit.
Naak naatsorsorneqar-
sinnaanngikkaluartoq
Landstingittaaq isiginiarta-
riaqarpaa inuit aalisarnermi
ullumikkut peqataasut
ikinngeqisut annertuumik
eqqorneqassammatattaaq.
Inatsisissatut siunner-
suutigineqartut marluk su-
liarineqamerini taamatut
isikkoqarlutik akuerineqas-
sagaluarpata kingunerisas-
saannik APK paasissutissii-
sarsimavoq. Kattuffik suli
taamatut suliaqarnissami-
nut suliap ajunngitsumik
angusaqarfiginissaanut su-
leqataarusussuseqarpoq.
Tusagassiuutinut taamatut
nalunaaruteqarnitsinni an-
guniarparputtaaq naalak-
kersuinermik suliarqartut
kisimik pinnatik aammat-
taarli inuiaqatigiit tamar-
mik paasisaqartikkumallu-
git.
UGENS TILBUD
Fra Mandag - Søndag
Carrysuppe m/hønsekød,
ris og hjemmebagt bolle
Okse steak m/grøntsager, bagt kartof-
fel, hvidløgssmør og esdragonsauce.
KUN Kr. 85.-
hver dag, hele ugen
Bordbestilling på Tlf: 2 12 40
Byens spise- og Danserestaurant.
Krostue. Hygge-stemningoggod musik.
Vi ses på KRISTIN EMUT!
*
*
Ny musik »Jusi« group.
Fri entré hele året
Husk Kristinemut's Diner Transportable.
Rir^)|TåeMitbucnU^MiMO^^
Raajanut akitsuut
taamaaginnassaaq
Maannamiit raajat oqimaassusertik aallaavigalugu
akitsuuserneqassaassapput, nalertilli aallaavigalugu
NUUK(KK) - Raajanut
akitsuut iluarineqan-
ngeqisoq taamaaginnas-
saaq. Tamanna aalajan-
giunneqarpoq Kalaallit
Nunaanni inatsisartut
tallimanngormat raajat
akitsuutaasa allanngor-
tinneqarnissaannik
siunnersuut saqqum-
miunneqartoq oqaluuse-
rimmassuk. Imaakkalu-
arpormi raajat oqimaas-
susii aallaavigalugit
akitsuuserneqassaassa-
sut, nunanili assigiin-
ngitsuni tuniniarneqar-
nerminni nalingi aallaa-
vigalugit. Inernerali
namminersorlutik kili-
saataatilinnut taannaa-
ginnarpoq: Ukiut tamaa-
sa 132 millionit landskas-
simut akiliutigisassa-
vaat.
Namminersorlutik kilisaa-
taatillit kattufliannit,
APK-meersut, amerlanaar-
lutik inatsisartut ataatsi-
miittarflata tusarnaartarfi-
anniipput oqaluuserisaq
oqaluuserineqalermat, oqal-
linnerullu ingerlanerani
siulittaasuat Hans Pavia
Egede, siulittaasullu tullia,
Petrus Biilmann, pissan-
gaammertaqattaarput.
Preben Lange, Siumume-
ersoq, nalorniseqanngilaq: -
Siumut isumaqarpoq, isu-
maqartuarlunilu, inuiaqati-
giinni suliassat annertuut
naammassiniarlugit raaja-
nut akitsuutitigut isertit-
takkavut pisariaqartikki-
vut. Taamaattumik isuma-
qarpugut raajanut akitsuu-
tit oqilisaafiigineqarnissaat
tunngavissaqanngitsoq,
minnerunngitsumik piffis-
sami inuiaqatigiinni innut-
taasut allat nammagassanik
annertusiartuinnartunik
tuniorarneqartillugit.
Siumut Inuit Ataqatigiit
Aqqalukasik Kanuthsener-
taannit paatsuugassaan-
ngitsumik taperserneqar-
poq: - Raajanut akitsuut 11
procentimik angissusilik
IA’p tusarnaraa. Inatsisik-
kut nutaakkut raajat akit-
suutaat nunap aningaasa-
qamiarneranik sillimasit-
sissutaavoq, aammalu taan-
na atorlugu raajanut akit-
suutissanik isumakkeerin-
nissinnaaneq ajornanngip-
pallaartuujunnaarsissavaa.
11 procent
angivallaarpoq
APK Atassutip Peter Oster-
mannertaanit annikitsuin-
narmik isumakulunnaveer-
saatisivoq: - Pisussaaffipput
siulleq tassa landskassemut
isaasoqarnissaa qulaqqee-
riffigissallugu, aappassaa-
nillu pisussaaffigaarput aa-
lisarnikkut inuussutissar-
siuteqarnerup toqqissisima-
sumik atugassaqartitaanis-
saa. Taamaattumik raajat
akitsuuteqartinneqarnis-
saat pisariaqarpoq, akitsuu-
siinermili aallaavigineqarta-
riaqarpoq aalisarnermik
inuussutissarsiuteqarnerup
nammassinnaasaanik akit-
suuteqartitsinissaq. Inatsi-
sissatut siunnersuutip aap-
passaaneerlugu oqaluuseri-
neqannginnerani 11-procen-
terpiaanissaannut ersaris-
sumik tunngaviliisoqarnis-
saa piumasaraarput.
APK taamaallaat Issittup
Partiiani kisiartaalluni ilaa-
sortaasumit, Nikolaj Heinri-
chimit, taperserneqarpoq: -
Raajanut akitsuummut
akerliujuarsimavunga. Ato-
runnaarsissinnaassanngik-
kukku siunnersuutigisin-
naavara 11 procentimiit fem
procentimut appartinneqar-
nissaa. Raajanut akitsuutit
qaffasissut namminersorlu-
tik umiarsuaatillit akiler-
sinnaasumik ingerlatsinis-
saannik piiaafiigai. Taama-
tut politikkeqarneq nunat-
sinnut akisuujuvoq, taman-
nalu nunatta atugarliorfiu-
lernissaanik kinguneqarsin-
naavoq.
Amerlanerussuteqar-
tut iluarai
Aningaasaqarnermut naa-
lakkersuisup Emil Abelse-
nip iluarisimaarlugu malu-
giniarpaa amerlanerussute-
qarluartut inatsimmut aku-
ersaarnerat, taannami ma-
lillugu siunissami raajat
akitsuutaat naatsorsorne-
qartalissammata raajat tu-
ninneqartut nunarsuarmi
niuerfmni nalingi aallaavi-
galugit isertitsissutaasaler-
nissaat, maanna periutsi-
mut atorneqartumut taar-
siullugu, tassalu pisat amer-
lassusii aallaavigalugit akit-
suusiis arnermut.
Ullumikkut uutiterisut
kilomut aalajangersimasu-
mik akitsuummik akiliisar-
put, tassa kitaata avannaani
raajanut kilomut 2,00 ko-
ruunit, 3,75 koruunit kitaa-
ni raajanut aammalu 8,00
koruunit tunup raajaannut.
Siunissami uutiterisut raa-
janut akitsuummik raajat
pisarineqaqqammersut na-
lingisa 11 procentiinik akilii-
salissapput, taakkulu nalin-
gi niuernermi akit nunallu
assigiinngitsut aningaasaa-
sa nalingisa nikerarnerartu-
artuullutik. Taamaakkalu-
artorli landskassemut iser-
titassat 132 millioniuinnas-
sapput.