Atuagagdliutit - 13.02.1991, Blaðsíða 2

Neqeroorut pitsavik naalakkersuisunit
aningaaserivinnillu
lleqqaariaaseq - sipaariaaseq - inuiaqatigiinnut innuttaasunullu ataasiakkaanut
tapersersuutaasoq pillugu paasisitsiniaaneq.
Bankini siunertanut aalajangersimasunut ileqqaakkanik immikkut ittumik ernialersuinikkut
(præmierentelersuinikkut) akileraarutitigullu oqilisaassinikkut inuit kajumissaarneqarput ileq-
qaagaqarnissamut.
Der er for lidt tradition for opsparing i Grønland. Præmierenter og skattebegunstigelse af mål-
rettede opsparinger i grønlandske pengeinstitutter skal gerne animere folk til at skabe en spare-
tradition.
Aviisi manna saqqummersinneqarpoq
akileraarutikitsunik ileqqaagaqarsin-
naanermik paasisitsiniaanermut atatil-
lugu. Tamanna pileqqaarpoq Inatsi-
sartut 1988-mi ukiakkut ataatsimiin-
nerminni akileraartarnermut ataatsi-
miititaliap inassutaa akuerimmassuk,
tassa naalakkersuisut ajornanngippat
1989-imi upernaakkut saqqummius-
saqassasut bankini aalajangersimasu-
mik siunertaqarluni ileqqaakkat aki-
leraarutitigut oqilisaassiffigineqarnis-
saannik siunnersuummik.
Taamatut siunnersuuteqarnermut
tunngaviusut ilagaat innuttaasut ileq-
qaagaqarnerulernissaannik, sipaafa-
qarnerulernissaannik, naalakkersui-
nikkut kissaateqarneq. Pitsaanerpaa-
vormi soorlu illutaarniarnermut
inuussutissarsiummilluunniit aallartit-
siniarnermut ileqqaagaqartarnissaq,
taarsigassarsinissaq isumalluutigival-
laarnagu.
Inuit ileqqaarnerulerpata (aammalu
aningaasarsiaat ikilinngippata) taman-
na kinguneqartussaavoq inuulluarniu-
tinik pisiortornerup ilaatigut annikin-
nerulerneranik atuivallaarnerullu qa-
sukkaamineranik (tamatumani eqqar-
saatigineqarlutik biilit, angallatit, ste-
reo il.il.) - taava aningaasat maani nu-
natsinni kaaviiaarnerulissapput.
"Aningaaserivinni ileqqaakkat aki-
leraarutitigut oqilisaassiffigineqarnis-
saat pillugu inatsisartut inatsisaat"
akuersissutigineqareersorlu suleqati-
giissitaliortoqarpoq, taakkua isuma-
gissallugu inatsisitaap imarisaasa in-
nuttaasunut paasisitsiniutiginissaat.
Ilaasortaatitaqarput akileraartarner-
mut pisortaqarfik, inissaqartitsiner-
mut pisortaqarfik, inuussutissarsior-
nermut pisortaqarfik kiisalu bankit
marluusut. Akileraartarnermut pisor-
taqarfimmi vicedirektøri Peter
Schultz suleqatigiinni siulittaasuuvoq.
Aalajangersimasumik siuner-
talerlugu ileqqaagaqarneq
- Pineqartut tassaapput maani inuia-
qatigiinni atugassanngorlugit ileq-
qaakkat, Peter Schultz nassuiaavoq.
- Ileqqaagaqarfissatut Namminer-
sornerullutik Oqartussat taperserso-
rusutaat tassaapput inissaqarniarneq
inuussutissarsiornerlu. Aammalu
meeqqanut ileqqaagaqartitsineq taak-
kuninngarpiaq siunertaqarpoq.
Aaqqissuussinerit soorunami malit-
tarisassaqarput - soorlu taaneqarsin-
naavoq ileqqaakkatut toqqortitat
ukiumut 50.000 kronenut killiligaam-
mata aammalu ileqqaakkat tamakku
atorlugit pisiarisimasat tuneqqinne-
qarsinnaanerannut malittarisassaqar-
mat - taamaalilluni pinaveersaartinne-
qassammat inuit aningaasaateqarlua-
reersut amerlanaarillutik toqqortiteri-
lersinnaanerat akileraarutikitsunik
iluanaaruteqarumallutik.
- Immikkut ittumik ernialersuineq
(præmierentelersuineq) akileraarutiti-
gullu oqilisaassineq inunnut kajumis-
saataaniartussaapput ileqqaagaqarnis-
samut, Peter Schultz oqarpoq. - Ileq-
qaagaqarneq-una Kalaallit Nunaanni
imannarsuaq ileqquunngitsoq, ta-
mannalu iluarsiniarusupparput.
Nalunngilarpulli kissaatigisarput
imaaliallaannaq angunaviarnagu.
Imaaliallaannaq iluatsitsinavianngila-
gut, immaqalu ukiut arlallit qaa-
ngiuppata aatsaat ileqqaagaqartarneq
nalinginnaalerumaarpoq.
Qaammarsaaneq
Ileqqaagaqarnissamut kajumissaataa-
sumik inatsisihoraanni tassunga kille-
qartariaqanngilaq. Periarfissat nutaat
qaammarsaaniutigalugit ihuuseqarto-
qartariaqarpoq. Taamaattumik sule-
qatigiit katersuuttarput paasisitsiniaa-
nissaq pitsaasumik pilersaarusioru-
mallugu, tassalu paasisitsiniaaneq
maanna aallartippoq. TV-kkut taku-
titassiaaqqat assigiixmgitsut aviisilu
manna atorlugit neriuutigineqarpoq
ileqqaagaqarnissamut inatsisitigut pe-
riarfissiissutigineqartut nutaat soquti-
gineqahssasut kajumigineqalerlutillu.
- Ileqqaagaqarnissamut periarfissat
nutaat taakku pingasut kisiisa eqqar-
saatiginngikkaluarpavut, Peter
Schultz oqarpoq, - kisianni ileqqaaga-
qarnissamut suugaluartumulluunniit
kajumissaariniarpugut. Tamannami
inuiaqatigiit pisariaqartippaat.
- Kalaallit Nunaanni ileqqaarine-
rup ileqqorineqarpallaannginneranut
pissutaasinnaavoq oqaluttuarisaaner-
mi nutaanerusumi inuit pisortanit,
imaappoq inuiaqatigiinnit, annertuu-
mik isumagineqarnerat. Inuussutis-
sarsiortut illutaarniartullu ajornan-
ngitsumik pisortanit taarsigassarsisin-
naasarput, apeqqutaavallaarsimanngi-
larlu akiliisinnaaneq akihisinnaan-
nginnerluunniit. Piumasarineqartut
sukangasuujunngillat, taamaattumillu
ajornartorsiutit suulluunniit aaqqin-
neqarsinnaasarsimapput - akiligassat
kinguartikkallarneqanngikkaangamik
isumakkeerneqartarlutik.
Nammineersinnaaneq
ilinniartariaqarparput
Matumuuna paasisitsiniaanermi tu-
sarhukkusuppavut ileqqaagaqarsin-
naaneq pillugu paasissutissat illuin-
narsiunngitsut pitsaasullu, periarfissat
nutaat immikkut pingaartillugit. Paa-
sissutissat paasiuminartunngorlugit
ilaatigullu alutornartunngorlugit saq-
qummiussuukkusuppavut.
Aammattaaq ullumikkut inuiaqati-
giinni aningaasarsiornikkut pissutsit
erseqqissarniarsimavavut. Pohtikerit
erseqqissumik ilisimatitsereerput
nammineernerujartuinnartariaqaler-
sugut. Pisortallu tunuarsimaarneru-
jartuinnarput taarsigassarsisitsinissa-
minnut, tapiissuteqarnissaminnut
imaluunniit taarsigassarsiniartunut
qularnaveeqqusiinissamiimut. Pisari-
aqalerpoq akihisinnaassuseqarnini
nammineq uppernarsassallugu.
Nakkutilliineq
Ileqqaagaqarnermut periarfissat taak-
ku pingasut maleruarneqarnerat qa-
noq ilillugu nakkutiginiarpisiuk -
imaappoq aningaasat atorfissaminnut
atorneqarnerat qanoq ihllugu nakku-
tiginiarpisiuk?
- Politiiusaarnianngilagut, aamma
bankit taamaaliornianngillat. Kisian-
nili mahttarisassiornitsigut "atorner-
luisinnaaneq" pinaveersaartissavar-
put. Ileqqaakkat atorlugit akiliinerit
bankikkoortumik aningaasanik siu-
nertanut aalajangersimasunut nuussi-
nertigut pisinnaapput imaluunniit
siunertanut eqqortunut atorneqarne-
rannut uppernarsaateqarnikkut aat-
saat pisinnaassallutik. Uppernarsaatit
taamaattut kopiivi bankit akileraaru-
serisunut nassiuttassavaat, taamaalil-
lutalu nakkutigisinnaavarput malitta-
risassat maleruarneqarnersut.
Aammami taamatut ileqqaagaqar-
tut tamarmik inatsisinut akisussaallu-
tik atsiortarput aningaasat siunertanut
aalajangersimasunut atornissaat ne-
riorsuutigalugu.