Atuagagdliutit - 13.02.1991, Blaðsíða 4

Aningaasatigut sukanganeruleqqinneq
- tamatumuuna kommuneni
lllutaarnissamut inuussutissarsiutrtaamissamullu aningaasanik aallarniutissanik isumannaatsumik
sipaagaqamissaq aatsaat taamak pingaartigilerpoq.
Inuk aningaasarsiarisinnaasani sinner-
lugit atuisartoq akiitsoqalersinnaasar-
poq, taamaaliuinnaleraangallu akiitso-
qarfiisa uilut arlaanni itigartittalersin-
naavaat: - Tassa, naammaleqaaq.
Aningaasaatigut pisariaqalerpavut.
Kalaallit Nunaanni pissutsit aamma
taamaalersimapput. Aningaasanik
atuivallaaginnarutta uilut arlaanni kil-
lissaa tikittussaavarput, immaqami al-
laat pisariaqalersinnaalluni atuinerput
- imaluunniit inuuniarnerput - ima
annikillisittariaqalissallutigu tamatsin-
nut annertuunik ajornartorsiutissar-
silluta.
Taamali pisoqartariaqanngilaq. Pe-
riarfissaqarpoq sapilivinngikkallar-
nermi aningaasaqarnerup tungaagut
aaqqeeriarsinnaanissamut. Taamaa-
lioruttalumi malunnarpallaanngitsu-
mik inuuniarnerput kdlilersinnaavar-
put, kiisalu pissutsit nutaat atuligassa-
vut piuttorsarfigisinnaavagut su-
ngiukkiartorlugillu.
Aningaasaqarnikkut
sukaterineq
Tassaana taamatut pisoqaqqajaaler-
soq. Ukiut marluk matuma siornagut
Namminersornerullutik Oqartussat
sammivitsik allanngortippaat ani-
ngaasaqarnikkullu politikeqalerlutik
amerlanersatta malugilluariigaannik.
Aningaasaqarnikkut sukaterineqar-
poq inuiaqatigiillu akornanni iliuutsit
killilerneqarlutik. Ingerlaaseq arriilli-
neqarpoq, iliuutsillu arlalissuit anni-
killilerneqarlutik. Sanaartorneq uni-
kaallatsinneqarpoq, suliassallu anner-
tuut kinguartinneqarput imaluunniit
suliarinissaat ukiunut arlalinnut im-
mikkoortinneqarlutik.
Aalisarnermik inuussutissarsiutit-
taaq annertuunik pisariillisaaffigine-
qarput, ilaatigut kilisaataatillit kattus-
suullutik, tamanullu atuuttussamik
nunami tamarmi nioqqutissiornikkut
pilersaarusiortoqarluni. Peqatigitillu-
gulu aalajangerneqarpoq Namminer-
sornerullutik Oqartussat ikiorsiiffigi-
salissagaat atortussanik sipaarutaasin-
naasut avataanillu tikisitsinissanut
unikaallaataasinnaasut, soorlu asser-
suutigalugit erngup nukinga iluaquti-
galugu nukissiorfiit, illuliutissanik nu-
nami namminermi nioqqusiortaler-
nissaq il.il.
Nunap nammineq pisuussutaanut
tunngasutiguttaaq Namminersorne-
rullutik Oqartussat ilimasaaripput al-
lannguutissaasunik, tamatumani nu-
nap pisuussutaanik atuisinnaanermut
periarfissallit selskabinngorartinniar-
lugit. Greeneximik isumaqatigiissute-
qarnerup kingornali kalaallit politike-
rii aningaasat tungaasigut piumasa-
qartarsimapput nunat allamiut selska-
biinit maleruaruminaatsunik, taa-
maattumillu Kalaallit Nunaannut so-
qutiginninneq annikilliartuinnarsima-
voq.
Tamakku tamarmik attuumassute-
qarput aningaasaqarnikkut politiki-
mut siunissami ungasinnerusumi nali-
giissitsiniartussamik atukkanik iserti-
tanillu kiisalu inuussutissarsiutip ataa-
siinnaap, soorlu aalisarnerup, sun-
niuppallaannginnissaanik siunertaqar-
tumik.
Kommuneqarfiit
Namminersornerullutik Oqartussat
ukiut marlussuit matuma siornagulli
aningaasaqarnerup tungaagut sukate-
ripput, maannalu kommunet taamaa-
liulerput 1991-imi malunniulluartus-
samik. Innuttaasunut aningaasartuu-
taasartut 40 procentiisa missaat kom-
munet ingerlataraat, aningaasaqarni-
arnerallu ima ajornartorsiornartigiler-
simalluni soorlu Namminersornerul-
lutik Oqartussat ukiut marlussuit ma-
tuma siorna pisimasut.
Kommunerpassuit maanna tamavi-
aarnartorsiorput - pingaarnerpaamik
innuttaasut akileriigassaraluanik akiit-
sui pissutigalugit. Tigoriaannagassa-
nik aningaasassaalatsinarsisimavoq.
Tamakkulu saniatigut kommunenut
isertitanik akileraarutit budgetillu na-
ligiinniartussaammata annertuutigut
sipaaruteqartariaqalersimapput.
Siullermik eqqugaanerupput sa-
naartukkanut pisaartukkanullu tun-
ngasut. Ingerlateriikkanulli aningaa-
sartuutit annikilliuminaatsuupput.
Kommunep allaffissornikkut pisus-
saaffii pissutigalugit sulisorisanik ikili-
lerinissaq annernartuussaaq, taamaat-
tumillu ikinnerpaaffigisinnaasaat ti-
kiinnarlugit sulisoqartariaqarluni.
Aningaasartuuterpassuit ilaat, soorlu
inunnik isumaginninneq, inatsisitigut
piumasarisaammata ilanngarterneqar-
sinnaanngillat.
Sanaartugassat pisaartugassallu ilu-
anni sipaarniartoqalersillugu inuussu-
tissarsiornermut tunngasuni tamagin-
ni aningaasat kaajalukaartitat ikilisar-
put. Aningaasarsiaasartut ikilisarput,
suliffi.it ikilisarput, ilinniarfissat ikili-
sarput. Inuiaqatigiinnut tunngasut ta-
marmik eqqugaasarput - kommunet-
taaq inuussutissarsiutinut ikiorsiisar-
fia, allatut ajornavissumik inuussutis-
sarsiutinik nutaanik aallartitsiniartu-
nut taarsigassarsisitsinissaminut na-
ngaanartoqalersitsisartoq.
Sipaagaqarsinnaaneq
Taamaattumik aatsaat taamak pisaria-
qartigilerpoq inuussutissarsiutinik
aallartitsissagaanni imaluunniit soorlu
illutaassagaanni namminerisanik pisa-
riaqartunik aningaasaateqarnissaq.
Siunertanut taamaattunut sipaagaqar-
sinnaaneq ikiorsiiffiginiarlugu Nam-
minersornerullutik Oqartussat Ka-
laallit Nunaannilu aningaaseriviit
marluusut suleqatigiillutik sipaaga-
qarsinnaanermik aaqqissuussisimap-
put akileraarusigassaanngitsunik erni-
alersugassanik, præmierente. Tassalu
tamannarpiaq avisikkut matumuuna
nassuiarniarneqarpoq. Quppernerni
tulliuttuni allaaserisatigut assigiin-
ngitsutigut tamanna sammissavarput.
Periarfissaqarpoq sapilivinngikkallamermi a-
ningaasaqamerup tungaagut aaqqeeriarsmnaa-
nissamut.
Man kan i god tid give sig til at styre sin øko-
nomi og forhindre, at det går helt galt.