Atuagagdliutit - 27.02.1991, Blaðsíða 15
NR. 24 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15
-JWWSXvK'Xtø;
Sarfaq allanngortariaqalerpoq
All.: Nikolaj Heinrich, Issittup Partiia
Maanna namminersorneru-
lernitsinniit ukiut aqqanillit
ingerlareersimalerput.
1979-mi namminersorneru-
leratta amerlanerpaasugut
eqqaamassavarput inuuni-
amikkut, inuutissarsiornik-
kullu ullumernit atugarisat-
ta aUaalluinnameri, taman-
na kingumut qiviarutta er-
sarillumnartumik takusin-
naavarput.
Inuiaqatigiinni amerlan-
ngeqisuni nammineerneru-
sumik ingerlatsinissamik
kissaatigisaqarnerput taasi-
nitsigut aalajangeratsigu ul-
luinnarni inuuniarnitta,
inuutissarsiornittaluunniit
taama malunnartigisumik
ajorseriarnissaa qularnan-
ngilaq kissaatigisimassan-
ngikkaluaripput, tamannali
pinngitsoorsinnaasiman-
ngilaq.
Inuutissarsiornitta, ullu-
innarnilu inuunitsinni
atukkatsigut ajorsiartorneri
marlunnik pissuteqarput.
Siullermik, inuiaqatigiin-
nguani politikkikkut aqun-
neqarnerput matoqqaval-
laartumik ingerlavoq, ta-
manna ima paasillugu, uki-
uni taakkunani naalakker-
suisuusut imminimnaq
isummaminnik aalajangius-
sivallaartarput, taamaasior-
tarpullu eqqarsaatiginagu
inuiaqatigiinni pingaartu-
mik aningaasarsiornerup
tunngavigisaata aalisarne-
rup ingerlanneqarnerani
misilittagaqanngikkaluar-
lutik, taamaattoq nammin-
neq politikkerisartik aalaja-
ngiullugu ingerlatsipput,
naak aalisarnikkut Kattuf-
fiit nilliagaluartut pissute-
qarluartunik. Aappassaa-
nik, inuutissarsiornikkut
suliffitsigullu ingerlatat
suugaluartut annertusiar-
tuinnartumik qitiusumit
aqunneqalerput, tamatuma
kinguneraa nunap karsiata
aningaasatigut annertusiar-
tuinnartumik pisussaaffi-
lersugaanera, tamannalu
soorunami kinguneqaleriar-
tuinnarpoq innuttaasut
kaasarfiinit annertuneru-
jartuinnartumik aallertari-
aqarnermik.
Taamaapput namminer-
sornerulernitsigut qinersi-
sartut kikkunnik naalak-
kersuisoqartariaqamitsin-
nik aalajangiisarnerisa ki-
nguneri, ullutsinni inuunit-
sinnut angisuumik sunniu-
teqartut.
Maanna kingumut qiner-
sisussanngorpugut, aalaja-
ngiiffigissallugu ukiuni ag-
gersuni matuma siuliani
taasama suli artornarneru-
sunngorlutik ingerlaqqin-
nissaat, imaluunniit inuia-
qatigiinni sarfaq allanngor-
tariaqalernersoq aalaja-
ngiiffigissallutigu, taman-
naavoq illit qinersisartoq
nammineq isummerfigisas-
sat.
Manna ukioq aallartitar-
put 1991 iserfigigatsigu kik-
kut tamatta immitsinnut
ajunngitsumik kissaassiner-
mik oqaasertalerparput,
aamma naalakkersuisut si-
ulittaasuata nipi taamaat-
toq annertuumik atorpaa,
taamaaliortarporlu ukiut
nikinneri tamaasa, taman-
nali partiip attavigisaata aa-
lajangertarpaa ilumut
oqaatsit tusarnersunik ni-
peqartut timitalerneqassa-
nersut, taamaakkajunnge-
qaarli, paarlattuanilli piso-
qararaaq. Taamaattuarpoq
ukiut aqqanillit ingerlaneri-
ni, tamanna inuup kian-
nguugaluartup takunngit-
soorsinnaanngilaa. Taa-
maattumik maanna qinersi-
ngajalernermi inuiaqatigiit
qinnuvigissavassi suut pi-
sartut aallaavigalugit eqqar-
sarluaqqullusi, ukiortaaq
1991 tassaasariaqarpoq inu-
iaqatigiinni sarfap ilorraap
tungaanut sanguffigisassaa-
nik tikkuussivik. Ukiortaaq
tassaasariaqarpoq inuiaqa-
tigiinnguani toqqissiartu-
lernissap matuisa ammar-
neqarfigisaat, qularinngila-
ralu tamanna amerlaner-
paat kissaatigalugu ukior-
taami pilluaqqussutigisar-
tik timitalerniarumaaraat.
Tamassi ukiortaami pillua-
ritsi.
Nikolaj Heinrich, Issittup
Partiia: - 1991 tassaasaria-
qarpoq inuiaqatigiinnguan-
ni toqqissiartulernissap ma-
tuisa ammarenqarrigisaat.
Akuersaaginnassanerluta?
All.: Valborg Dalager, Sisimiut
Inersimasuusugut tusar-
naaginnassanerluta imigas-
saq aqqutigalugu toqutsi-
sarnerit inuunitta ilaliutiin-
nalemeraat? Imertuassa-
nerpugut silaarunnissaq ki-
ngornalu toqutsinissaq
anguniarlugu? Kalaaliusu-
gut kamaammiassuserput
aqqutigalugu toqoraattuas-
sanerluta?
Siunissarput aalajanger-
sinnaannginnerparput
inuunerup eqqissisimasu-
mik nuannaartumillu inger-
lanissaanut, imigassaq ator-
lugu atornaguluunniit.
Meeqqattali siunissaat paa-
rillugu.
Naammattoortanngin-
nerpagut meeqqat atugali-
ortut soorlu makkunatigut:
Angajoqqaat meeqqatik
tunufliullugit imigassaq sal-
liutittarmassuk, meeqqat
nerisassaat atisassaallu
akissaqartinnginnerartar-
lugit, allaallu paarinissaat
artornerartarlugit. Nagga-
taagullu meeqqat angerlar-
simaffiinut inissinneqarta-
riaqalerlugit.
Meeqqat imigassaq aqqu-
tigalugu angajoqqaaverut-
tut, taamaalillutillu tarni-
mikkut inersimasutut anis-
sinnaanngisaminnik artor-
sinneqartartut, namminneq
inersimasunngorunik akior-
niagassaminnik, asannin-
nermik maqaasisarnerup pi-
anik.
Kalaaliusugut akuerssaa-
ginnarniarnerparput ilive-
qarfitta sanioqqunneri ta-
maasa eqqaasittuarneqas-
salluta ilaquttavut imaluun-
niit ikinngutivut toqotaasi-
masut ilerfit akornanni in-
nanngaveqarmata.
Qaammatit tamaasa, ila-
mi akulikinenrusumilluun-
niit toqutsinerit tusartuar-
lugit eqqarsaqqajaanarpoq
ilumut inuunerup taama
nalikilligaluttuinnarnera
ingerlaannassanersoq. Tu-
saannartassanerpagut ino-
qatigut toqutaasut, imaan-
nginnerpa inuup inuunera
naleqaqisoq paarissalluti-
gu?
Eqqar saqqaj aanarpoq
angajoqqaat perorsaasigut
taama siunertaqarnersut?
Meeqqatik pinngortittarne-
raat allanut toqutassan-
ngorlugit imaluunniit mas-
sakkut perorsaasuusugut
iluarnerunerluta? Inuusut-
tut toqutsiuartut aamma
saniatigut utoqqaat toqutsi-
sartut tutsiuttalerput.
Inuiaqatigiit taama amer-
lanngereertigisut akuersaa-
ginnassanerluta inuuner-
mut killuussisarnerit inger-
laannassanersut, taamaat-
toqassappat taava uagut ki-
nguaagut qanoq perussap-
pat?
Nalunaarutit aqqutigalu-
git meeraanerminniit tusar-
tuassanerpaat toqutsisoqar-
simanerit, tamannalu qa-
noq kinguneqassava. Ullu-
innarsiutaalissanerluni
meeqqat tusartuartakkatik
malillugit aamma toqutsi-
neq inuunermut ilaasussa-
tut isigisalissappassuk.
Angajoqqaajusugut meeq-
qavut aatsaat peroriartuler-
sut tusartittuarumanerpa-
gut toqutsisoqarsimanera-
nik, tusagassiuutit aqquti-
galugit. Siunissatut eqqar-
saatigeru saaginnas saner-
parput meeqqat alligunik
tusartuakkatik malillugit
ussernartorsiunngitsuussa-
nersut toqutsinerup qanoq
misigisimanarneranik.
Asulersuaq perorsaassa-
nerluta toqutsineq inuuner-
mut ilaannginnissaanik,
tassami toqutsisimasut
aamma nalunngereeraluar-
massuk toqutsineq inuuner-
mut ilaanngitsoq, taamaat-
torli saneqqutiinnarlugu ili-
uuserineqartuarluni. Oqaa-
seq toqutsineq iliuuserlu ul-
luinnarsiutaalivissanerluni
inuiaqatigiit akornanni kat-
sorsarneqarsinnaanngitsu-
tut.
Nipangersimaarusaagin-
nassanerluta tusaanngitsu-
tutut, isiginngitsutullu
nammineq ilaquttallu akor-
nanni misigititaanissarput
utaqqiinnassanerlugu ima-
luunniit massakkut oqallisi-
gissanerlutigu ilumut ki-
nguaagut tamakkunannga
tusartittuarumanerlugit,
taakkulu nangiinnassane-
raat inuunerup ilaatut isi-
ginnalerlugu.
O qaannar tuas saner luta
nalligusunnerarluta ilaqu-
taasunut, annertunerusu-
millu iliuuseq£u-niarnata.
Akerliunerput ilutsinni pi-
giinnassanerparput ima-
luunniit ammasumik oqa-
luuserinissaa allaaserinis-
saalu sorsuutiginiassaner-
parput? Inuiaat akornanni
kinguaagut meeqqagut suli
allinngitsut tusarnerluttu-
assanerpat inersimasut si-
larsuaanni toqutsineq tu-
sarsaajuassanersoq?
Hvad betyder Gud for Atassut?
Af Hans Ananiassen, Oslo, Norge
Jeg vil som en politisk in-
teresseret og kirkeglad
person gerne stille spørgs-
mål til Atassuts ny, offici-
elle politik i spørgsmålet
om egen biskop for Grøn-
land.
Ud fra hvilken teologisk
begrunndelse vil også
Atassut arbejde for, at
Grønland skal blive et selv-
stændigt stift inden for
den Danske Folkekirke
med egen biskop?
Hvilken kirkepolitisk
begrundelse har Atassut
for ovenstående spørgs-
mål?
Hvad vil kravet til en bi-
spe-kandidats uddannelse
være iflg. Atassut?
Hvem skal træffe afgø-
relse om ansættelse?
Hvilken rolle vil menig-
hedsrådene spille i denne
sag?
Hvem skal i fremtiden
bestemme over kirken og
dens videre arbejde?
Hvorfor vil grønlandske
politikere have egen bi-
skop - er det folkets vilje?
Er det kirkens vilje, eller
er det hjemmestyrets vilje?
Med hvilket motiv træk-
ker Atassut kirkepolitik
ind i valgkampen?
Har Atassut i sin politik
taget konsekvens af det,
som Gud har bestemt?
Hvad betyder Gud for
Atassut?
Hvad betyder religions-
frihed for Atassut?
Jeg har også lyst til at
spørge jer: Hvem er mest
interesseret i en ny stilling
for kirken, dvs. eget stift
og egen biskop? Er det
dem, som eventuelt kunne
tænkes at blive det, som
f.eks. en højtstående poli-
tiker i dagens Grønland el-
ler?
OVERASSISTENTIMIK
SULISUSSARSIORPOQ
Nuup kommuniata isumaginninnermut allaffiani overassistentimik
ataatsimik sapinngisamik piaarnerpaamik sulilersinnaasumik sulisus-
sarsiorpugut
Suliassat ilaatigut makkuupput:
- isumaginninnermut ataatsimiititap siulittaasuanut, allaffiup pi-
sortaannut isumaginninnermullu immikkoortup pisortaannut
allattaaneq
- immikkoortortap aqutsinermut suliaanut toqqortagassanik pi-
lersitsineq taakkuninngalu siulersuineq
- ullormut allakkat cakkuttut tigusamerat suliarinnittussanullu ag-
guamerat kiisalu allattortarnerat
- immikkoortortami allatassanik agguaassineq
- socialrådgiver^ pisortaata sulisunut allattugaanik allaassussineq
- isumaginninnermut ataatsimiititap ataatsimiissutissaannik aaq-
qissuussineq/ullormut oqaluuserisassanik suliaqarneq
- isumaginninnermut ataatsimiititap ataatsimiinnerinut ilaaneq,
imaqamiliomeq akissutissanillu allanneq.
Naatsorsuutigineqarpoq qinnuteqartoq suliumatuujullunilu pissut-
sit allanngorneri malillugit naleqqussarsinnaassuseqassasoq, sulia-
mut tunngasumik suliaqamissamut piukkunnartuussasoq aamma
EDB/Tekstbehandling-imik atuisinnaassasoq.
Isumaginninnermut allaffiup pisortaa Kjeld Stigsen paasissutissanik
erseqqinnerusunik paasiniaaffigineqarsinnaavoq df. 23377, lokal
198, atorlugu.
Atorfik inuttassarsiugaq nr. 08/91.
OQALUTSI /
ALLAFFIMMIIKIORTI
Nuup kommuniata ineqamermut immikkoortortaanut oqalutsi-
mik/allaffimmi ikiortimik sapinngisamik piaarnerpaamik atorfmit-
tussamik pissarsiorpugut
Suliassat:
1. Allaffiup ammanerata nalaani ineqamermut allaffiup saaffiginnit-
tarfiani saaffiginnittunik oqaloqateqartassaaq, initaamiartut ini-
taamiutaasa uppemarsaqqittamerannik, oqalutsitut ilaatigullu
allakkat nutsemerannik suliaqartassaaq inissarsiuussisamermut
immikkoortortap pisortaanut akisussaassuseqarluni.
2. Atorfmitsinneqartussaq allaffiup saaffiginnittunut matoqqane-
rata nalaani ineqamermut immikkoortup naatsorsuuseriffiani
sulisassaaq, aammalu immikkoortortap pisortaanut akisussaas-
suseqarluni ineqamermut tapiiffigeqqulluni qinnuteqaatit sulia-
risassallugit
3. Atorfinitsinneqartussap taassuma saniatigut allaffimmi suliassat
nalinginnaasut peqataaffigisassavai.
Atorfik pillugu paasissutissat erseqqinnerusut pineqarsinnaapput
ineqamermut pisortaqjohn A. Lynge, tif. 233 77 lok. 190 atorlugu.
Atorfik inuttassarsiugaq nr. OS/91.
Atorfinnut taakkununnga marlunnut tunngassuteqartut:
Atorfinnut inuttassarsiukkanut inissaqartitsisoqarsinnaavoq, malit-
tarisassat atuuttut malillugit akilertagassamik/akiliutissat siumut aki-
leriigassat akilerneqamissaannik. Nuummi inissaqamiamermut
tunngasut pissutigalugit inissaq utaqqinarsinnaammat naatsorsuuti-
geqquneqarpoq.
Qinnuteqaatit atorfiup inuttarsiukkap normuanik normulikkat, ilin-
niarsimasanik paasissutissat siusinnerusukkullu suliffigisimasanik
paasissutissartallit, oqaseqaatinik ilaqartinneqarsinnaasut, kingusin-
nerpaamik Nuup kommunianeeriissapput ullormi 6. marts 1991.
NUUK KOMMUNE
SUUSOQARNERMUT ALLAFFIK
BOX 1005.3900 NUUK