Atuagagdliutit - 03.07.1991, Blaðsíða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 74 1991
Bluie West One
Amerikamiut Bluie West One-miikkallarnerat pillugu Narsarsuup innaalla-
gissiorfiiani maskinarberjderiusoq Erhardt Christensen oqaluttuarpoq
Amerikamiut napparsimmaveqaligisimasaata ullumikkut eqqaaneqaatissatuaraa initaata annerup kissarsuutigisimasaa.
I hospitalsdalen er der i dag kun rester af kaminen fra fællesrummet på amerikanernes sygehus.
NARSARSUAQ(LRH) -
1941-imi julip arfernanni
nalunaaqutaq 19.00 ame-
rikamiut siuliit Bluie
West One-mut, ullumik-
kut Narsarsuarmik taa-
neqartartumut, tikip-
put. Erhardt Christense-
nilu taamani ullorsiu-
taasimasut tunngaviga-
lugit imatut oqaluttuar-
poq:
- 1940-imili, tassa Kalaal-
lit Nunaata illersorneqar-
nissaa amerikamiunit tigu-
neqarsimatsiartorlu, misis-
suiartortunik maannartitsi-
soqarsimavoq. Misissuiar-
tortut timmisartunut mit-
tarfissaqqissunik ujaasisus-
saapput, Qaqortumilu niu-
ertup manna innersuussuti-
gisimariarmagu maannarsi-
mapput.
- Timmisartunut nunat-
sinni mittarfiliortoqartaria-
qalersimaneranut pissutaa-
voq tyskit Atlantikip qulaa-
ni naalagaalluinnarnerat.
TaamanikkuUu USA-miit
toqqaannartumik Europa-
mut timmisartortoqarsin-
naanngilaq. Timmisartut
Europaliassagunik Kalaallit
Nunaannut, Islandimut
Skotlandimulluunniit
akunneqqaartariaqartar-
put. Taamani timmisartut
taama orsersorsinnaassuse-
qartiginngimmata.
- Taamanikkut timmisar-
tut umiarsuarnut ilaatillu-
git Atlantikikkut nassiun-
neqartarput, naatsorsuuti-
gineqartarporli timmisartut
nassiunneqartut 10 procen-
tiisa missingi kisimik ajor-
natik Tuluit Nunaannut
annguttartut. Sinnerilu aq-
qutaani annaaneqartarput.
Taamaattumik 10 procenti-
nit amerlanerusunik Tuluit
Nunaannut anngussineq
iluatsitsinertut isigineqar-
tarpoq.
Slulliit
- Timmisartunut mittarfili-
orlutillu illuliortussat en-
treprenørit siulliit julip ar-
fernanni tikipput. Taama-
nikkut maani soqanngillu-
innarpoq. Erngerlutilli aal-
lartinngUlat, tassami ator-
tussatik suli tikiunneqarsi-
manngimmata. Isumaqarsi-
magaluarput sioqqat assar-
tuinnartarlugit sanasin-
naallutik. Tassami issittuni
pissutsit ilisimasaqarfigin-
ngilluinnarpaat maanilu
ukiuunerani qanoq ittarner-
soq nalulluinnarlugu.
- Maani sulileqqaartut
umiarsuarmi najugaqartari-
aqarsimapput. Kingusinne-
rusukkulli tupersuarnik
nappaasinnarlutik taakku-
nani najugaqalerput. Toqqit
napparneqameranniit ullut
14-it qaangiummata tam-
maarsimafllk tamarmi ka-
ngerluup qeqqaniilerpoq,
taavalu aallaqqaataaniit
aallarteqqittariaqalerput.
Maani 100 knob-it tikillugit
sukkassusilimmik anorler-
samera soorunalimi ilisima-
reersinnaasimanngilaat, ki-
sianniliuna ukiut tamaasa
taaamattartoq. Siullermik
asulersuaq sulisimapput.
- Taamatuttaaq pivoq al-
latut ajornartoortoqartillu-
gu timmisartunut mittarfi-
liaat sissap killinganiittoq.
Sumiilluunniit anorleralu-
artillugu timmisartunik
mitsitsisarumallutik taanna
sanasimavaat. Maanili anor
marluinnavinnik sammive-
qartarpoq. Kangerlummiit
imaluunniit sermersuup tu-
ngaaniit, allamiit anorlin-
ngisaannarpoq. Taamaattu-
mik mittarfiliaq sissap killi-
nganiittoq asuli suliaavoq.
Ulluinnarni
- Ataguli ulluinnarni inuusi-
manerat sammilaariartigu.
Sulerisarsimanerat paasisa-
qarilgitsiarumallugu. Inuit
1.500-it missaanniittut
maani aalajangersimasumik
najugaqarsimapput, illunilu
5-600-it missaanniittuni su-
li allanut 5.000-inut inissa-
qarluarpoq. Ullumikkut
maani najugaqartut 150-it
missaanniipput, tassa taa-
manernit ikileriarsimaqalu-
tik.
- Inuinnaat sulisuusut
sakkutuullu mittarfilior-
tuusut aaqqiagiinngissutigi-
sarsimasaat atuarlugit tupi-
ginngitsoorneq qjornartar-
put. Akissarsiat sulinermilu
atugassarititaasut aaqqia-
giinngissutigisarsimaga-
mikkit.
- Sakkutuut akissarsia-
kinnerusimapput sivisune-
rusumillu sulisarlutik, aam-
malu illulutsitaanerusimal-
lutik. Naligiissitsineqarsi-
manngivippoq. Allaammi
ilaatigut suliumajunnaaju-
savissimagaluarput. Sakku-
tuut kigaannerusumik suli-
lersimapput, taamalu
naammassisaqanngiusavit-
talersimallu tik.
- Aaqqiagiinngissutigine-
qartartoq alla tassaavoq,
sakkutuut aqqusaaginnari-
arlutik aqaguani ingerlaq-
qittussat niuertarfik imi-
gassaarutivillugu imaartar-
massuk. Ilaatigullu qaam-
mat ataaseq qaangiuteree-
raangat aatsaat imigassanik
tikisitsisoqaqqittarluni. Ta-
manna iluarineqarpallaar-
tarsimanngilaq.
- Sakkutuullu Bluie West
One-mukartinneqartut
aamma sakkutuuvittut isi-
gineqartarsimanngillat.
Taakkumi sorsunneq ajor-
put, taamaattumillu sapiit-
suliortutut isigineqartara-
tik. Annaassiniamissamulli
ilinniarsimasuupput.
- Sakkutooqarneruttaaq
iluani assigiinngitsunik
ajornartorsiuteqartarpoq,
tassami immikkoortortat
assigiinngitsut amerlasoor-
parujussuugamik. Sineris-
samik nakkutilliisut sakku-
tuullu imarsiortut maaniis-
simapputtaaq. Sakkutuunik
timmisar tortar toqanngilaq,
sakkutuulli sakkutuullu
imarsiortut tamarmik im-
mikkut namminerisamin-
nik timmisartortartoqar-
put. Taakkulu imminnut
unammiuaartuartuupput.
Ar laa ta suna oqartussaaffi-
giumappagu arlaata alla
oqartussaaffigiumassavaa.
Pissutsillu arlalippassuarti-
gut imminnut kaputartuut-
tuusarmata suut tamarmik
kigaatsuinnarmik iluarsi-
aartuaarneqartarput, im-
mikkoortoqarfiit assigiin-
ngitsorpassuit aqqusaartoq-
qaagassaasarnerat pissu-
taalluni. Allafllit sanileriik-
kaluaraangataluunniit al-
lafTigeqattaallutik piusaaq-
qaassapput. Inuit marluk
suliassaq ataaseq pillugu
isumaqatigiissinnaajun-
naarpata suliassaq kinguar-
sarneqalissaaq.
Sunnglffik
- Taamanikkut sunngiffe-
qartoqarpallaartarsiman-
ngilaq. Unnuaqanngiusar-
lutimmi suliuaannarput.
Aasakkut taarsissaallaraa-
ngat timmisartut kipissana-
tik tikerartarlutillu aalla-
rartarput. Qanormitaava
ilaanni nipitusartigigaluar-
nerpat. Barakkermiulli im-
minnut baselball-imik
unammisaqattaattarsima-
qaat. Tassa sukisaarsaatigi-
simasatuaat.
- Taamaattorli ilaanneeri-
arluni isiginnaartitsisartu-
nik aliikkusersuiartortoqar-
tarsimavoq. Taamalu aam-
ma Marlene Dietrich aliik-
kusersueqataasimagujoq.
Nalunngilara ivittoormiuu-
simasut aamma taavaniissi-
m anerar tar aat, kisiannili
tamanna eqqortuunngilaq.
Taama avannarpasitsigisu-
mut timmisar to rumani taa-
vunnarumasimannginna-
mi. Arnar li taanna sisamari-
arluni maani isersimaartar-
fimmi isiginnaartitsisima-
voq.
- Sakkutuut ukiut ataasi-
akkaarlugit maaniittarsi-
mapput, angerlaratik ila-
quttaminnullu iluamik
atassuteqarsinnaas aratik.
Silarsuarmi avatiminni qa-
noq pisoqamersoq ilisimaq-
qissaarnagu. Nalullugu sor-
sunnermi ajugaasimanerlu-
tik ajorsarsimanerlutilluun-
niit. Timmisartortartut ti-
kittut oqaluttuarisinnaa-
saat kisiinnangajaasa nu-
taarsiarisarlugit.
- Ilannguisa tamanna ar-
tortoortarsimavaat immi-
nortarsimallutillu. Taman-
na aamma ullorsiutiminnut
allattarsimavaat. Amerlaqi-
summi inuusuttunnguusar-
put 19-20-iinnamik ukio-
qartut. Siornatigut USA qi-
mallugu aallarsimanngi-
saannartut, maangalu pi-
sarput avinngarusimalluin-
nartumut, sumiinnerlutik
sussanerluunniit nalullu-
gulluunniit.
- Eqqarsartaasiannut mi-
kinngitsumik sunniuteqar-
simasut ilagaat umiarsuup
assartuutip Dorchesterip
1943-imi Kujataata avataani
qaartartumiigaalluni kivisi-
taanera. Taamaalimmammi
angerlartoqarsinnaajun-
naaraluarsimavoq, kingo-
raartissarigaluatik tamar-
mik ajunaarsimammata.
Taamanikkut inuit 600-it
missaanniittut ajunaarsi-
mapput.
Napparslmmavlk
Napparsimmavissuaq
1943-imi sanalersimavaat.
Europami sanaartorner-
minnut peqatigitillugu
taanna sanasimannguatsi-
arpaat. Tuluit Nunaanni ar-
lalinnik Islandimilu aamma
sanasimagamik. Ikilikkanut
ungasippallaamut angallan-
neqarsinnaanngitsunut
atugassatut taakku sanaa-
jusimapput. Nalusimanngi-
laammi ikibgaasorpassua-
qarumaartoq Uaallu assoru-
jussuaq ikdigaasarumaar-
tut.
- 1944-mi junip arfernata,
D-dag-ip, aqaguanib ikilik-
kanik maanga tikiussisoqar-
simavoq.
- Ikiligaarujussuarsima-
nerusut timmisartumik
umiarsuarmilluunniit Tu-
luit Nunaanni napparsim-
mavinnukaassorneqarsi-
mapput. Tikiussat tullii
Skotlandiliaanneqarsimap-
put. Ungasinnerusumulli
assartorneqarsinnaasut Is-
landimut sulilu sapinngin-
nerusut maanga assartorne-
qarsimapput.
- Naatsorsuutigineqartar-
poq ikilikkanut 250-it mis-
saanniittut maani inissa-
qarsimassasoq. Ikilikkanillu
tikiussuisoqarnera ilutiga-
lugu aammattaaq napparsi-
m asunik paarsisunik tikius-
suisoqarpoq. Taakku goo q
ileqqorissaamissamut ilua-
qutaasussaapput. Naluarali
qanoq iliorlutik taakku taa-
maaliorsimanersut. Nap-
parsim asunik paarsisut
napparsimmaveqarfimmi
najugaqarsimapput. Aqqu-
taanilu nakkutilliisoqarfe-
qarsimavoq, sakkutuut nap-
parsimasunik paarsisunut
pulaaqattaarpallaanngin-
nissaannik nakkutiginnit-
tuusussanik.
- Tamannalu pissutaasi-
magunarluni isertorluni qa-
noq iliortoqartarsimanera-
nik tusatsiagarpassuusarsi-
mapput. Tassami sakkutuut
napparsimmaveqarfimmu-
kaqqusaanngilluinnarsi-
mapput. Nakkutilliisulli
anguterpassuit arnanut
ikittunnguusunut pulaar-
tannginnissaat kisiat nak-
kutigisarsimavaat.