Atuagagdliutit - 11.10.1991, Blaðsíða 7

NR. 117 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7
Pisortaq kiserliortoq
- Sumiikkaluaraangamaluunniit politik pinngitsoomeq sapilersimavara, naalakkersuisut siulittaasuat, Lars Emil
Johansen, AG-mit apersorneqarluni ilumoorsaarluni oqarpoq
simiititsiniartut qinigags-
NUUK(LRH) - Lars Emil
Johansen inersimasunn-
goramili politikiinna-
vimmik sammisaqarsi-
magami oqaaseqart ar-
nermini politik eq-
qaanngitsoorneq saper-
tarpaa. Politik inuusaa-
sianut ikkutivissimaga-
mi. Sunngiffini annike-
qisoq atortarpaa suppu-
taasarnermut noqarti-
lissornermullu, nipiler-
suutinillu, pingaartumik
jazzimik, tusarnaarner-
mut. Skak soqutigisaasa
ilagigaluarpaat periar-
fissaasuasarfigaluguli
oqarpoq. Maanakkorpi-
arli allamut saasaatigaa
emutartaarsimagami,
taamalu politikiinnaa-
vallaanngitsumik oqalli-
sissaqalerluni.
- Erngutartaarnera inuu-
ninni naapitama pitsaaner-
paat ilagaat. Niviarsiararlu
takoqqaarakku qamuuna
missigisara oqaluttuariner-
luunniit nalunaqaaq. Qaqu-
tigorsuaq oqaasissaarutta-
rama taamatorpiaq misigisi-
mavunga, Lars Emil Johan-
sen oqarpoq ernilu Nick
ukussanilu Laila tulluusi-
maarluni qiviarlugit.
- Erneralu tamatigut im-
mitsinnut attaveqaluinnar-
simavugut, immaqa pissu-
taavoq politikernermik peri-
arfissaasuaffigisarsimagak-
ku. Taamaattumik marluu-
leraangatta misigisaq an-
nertusaqaaq. Panissaarmal-
li oqarfigaara, maanna uan-
ga inuuninni kisivit pin-
gaamersaajunnaarputit,
normu tuunngorputit, Lars
Emil Johansen illarluni
oqarpoq.
Lars Emil Johansenip po-
litikikkut anguneqarsinnaa-
sut annerpaarpaat angusi-
mavaa.
- Politik allanit sungiusi-
manerpaagaluarlugu taa-
maattoq qaquguussanersoq
allamik misilitaqarusup-
punga. Qanorluunniit piu-
matigigaluaruma ullut
ilaanni qinersisartut naag-
gaarsinnaavaannga, naam-
magileruninnga. Taamaat-
tumillu tamanna piareersi-
maffigiuarpara. Isumaqar-
pungali suli politikikkut
sunniuteqarsinnaagallar-
lunga. Maanna naalagaaf-
fimmit tigusassagut allann-
gortitilerpagut nutarterlu-
gillu. Ineriartornerlu ta-
manna isumaqarpunga pe-
qataaffigisinnaassallugu.
Atorfik kisimiiginartoq
- Tassa qullariaqqiflissaa-
ruppunga. Isumaqarpunga-
lu aamma atorfeqalersimal-
lunga mianernarnerpaa-
mik. Mianersuuttariaqarpa-
ra atornerlunnginnissaa.
Kiserliomaqaarlu. Oqaasis-
sakka tamaasa isumaliuti-
gilluaqqaagassaraakka, tas-
sami atorfiga pissutigalugu
arlaatigut oqaatsikkut
inunnut pingaaruteqarluin-
narsinnaammata.
- Nuannaarutissaannar-
nik naggateqartangillat.
Pitsaanerusimassagaluar-
poq 50 aamma 60-it akorni-
nik ukioqalernermi taman-
na anguneqarsinnaagaluar-
pat, tassa soraarninngomis-
samut piareersimalereerlu-
ni. Kisianni 45-nik ukioqar-
punga, sulilu ukiuni 20-ni
suleqqittariaqaraluarlunga.
Naatsorsoruminaaqaarlu
naalakkersuisunut siulit-
taasuuinnarlunga ukiut tul-
liit 20-t angusinnaanerikka.
Kisianni qanorluunniit pi-
soqassagaluarpat piumasa-
risat aalajangiisuujumaar-
put.
AG: Kiserliornerarputit.
Oqarumaneruvunga
inuinnartut inuuneqarnis-
saq ajornakusoortorujus-
suusoq. Nikallujuitsorujus-
suarmik nuliaqanngikkaan-
ni ilaqutariittut inuuneq as-
sut ajornarpoq. Tamanna
politikeriuninni misigilluar-
simavara. Tassalu ersiutaa-
ta muminga - inuinnartut
kiserliorneq. Naleqarpor-
taaq...
- Politikip bakteeriaa ti-
minni pigilersimasara sak-
kortoqaaq, kisianni qanor-
luunniit ajoqutigitigissaga-
luarukku ingerlaqqikkusup-
punga. Naalakkersuisuuti-
takkani nuannaarutige-
qaakka, taakkumi sakku-
kinnerusimagaluarpata suli
kisimiiginerusimassagalua-
rama.
Aallaqqaataa
Naalakkersuisut siulittaa-
suata Lars Emil Johansenip
politikikkut pileriartornera
am aa ta, Elisibannguup,
nammineq ukiorpassuarni
politikeriusimasup tunnga-
viligaraa. Politikili aatsaat
soqutiginerulerpaa 60’ik-
kunni Nuummi realskolemi
ilinniartuutilluni. Nunarsu-
armi inuusuttut saqqum-
meriartulernerat Nuum-
muttaaq anngussimavoq,
tamannarpiarlumi Nammi-
nersomerulernerup atuuti-
lerneranut naggorissaatit
ilagisimavaat.
67’imiunngikkuni
68’imi folketingip ilinniarti-
taanermut atuartitaaner-
mullu udvalgia maaniippoq.
Aallareeramik oqaaseqaate-
qarput eqqortuusinnaann-
gitsoq seminaria 20-innar-
nik ilinniartulik ingerlateq-
qiinnassallugu. Tassa Semi-
naria matuniaraluarpaat,
Danmarkimut seminaria-
nut ilinniariartortitsisarneq
pitsaanerusoralugu. Tama-
tumunngalu uanga akerlio-
qataasimavunga.
- 1970-uimi landsrådip
siulittaasua Erling Høegh
Sisimiunut ataatsimeersua-
riartoqqusivoq. Taamanik-
kut ilinniartitsisutut ineq-
qammerpunga. Ataatsime-
ersuarnerullu atuakkiarine-
qarnera aaqqissorsimavara.
Taamanilu naapippara
Knud Lynge, ullumikkut
ateqartoq Aqqaluk Lynge.
Ilinniartuulluta nalunngik-
kaluarluta aatsaat taama-
nikkut oqallinnerusalerpu-
gut. Naapitama ilagigujaat
Emil Abeisen, Jakob Janus-
sen allallu Danmarkimi ilin-
niartut ataatsimeersuaria-
qataasut.
Qineqqusaarneq
- 1971-imi landsrådimut qi-
nersisoqarpoq. Tusarpara
qinersisartut arlallit ataat-
sanngortitassarsiorlutik.
Ataatsimiinnermili politik
eqqartorneqanngilaq, pine-
qartutuit tassa »nuum-
miuuneq« - nuummiuijullu-
ni - aamma inuttut tatigi-
nartuuneq. Tamakkumi
ajunngikkaluaqisut politi-
kikkut anguniagassanik
saqqummiussisoqanngim-
mat ataatsimiittut qimap-
pakka aalajangerlungalu qi-
nigassanngortinniarlunga.
AG: Qinigassanngorteqa-
tinnimmi inuusunnerusi-
massaqaatit?
- Taamaavippoq. Inuu-
suppallaarneralumi qinigas-
sanngortinninni oqallisaa-
sutuaavoq. Taamani 24-nik
ukioqarpunga. Eqqaamallu-
akkamaii ilagaat, maanna-
mullu suli eqqortuusorisar-
tagara, oqartoqarsinnaann-
gitsoq akisussaaffik ilinni-
arneqarsinnaasoq pigilere-
ertinnagu. Akisussaaffeqa-
lernikkununa aatsaat aki-
sussaaffiup suunera ilikka-
gassaq. AkisussaafTeqaleru-
sukkaannilu pisariaqanngi-
laq utoqqalisaqqaarnissaq.
Akisussaaffeqalerusuttup
piumassuseqarnera kisimi
apeqqutaavoq.
- Nammineq aalajangii-
sinnaassuseqalernerup nu-
nami maani atugaalernissaa
kissaatigisimavara. Inuillu
kissaatigaat pissutsit al-
lanngornissaat, tassa Dan-
markimiit suut tamarmik
aqutaanerisa. Landsrådi-
mut qinigaaqatigaakka Jo-
nathan Motzfeldt aamma
Moses Olsen, taamanilu
Namminersornerulernissaq
oqallisigisalerparput. Taak-
ku tamatuma siornagut ili-
sarisimanngilakka.
Qinigaaqqaarneq
- Nuup qinersiviani qinigas-
sanngorteqatigaakka 13-it,
ataasiinnavik kisimi lands-
rådinngortussaalluni. Taa-
va piukkunnarnersioriarlu-
git qinersisartunik ataatsi-
miititseqatigiumallugit ka-
jumissaarpakka.
- Qinigaavunga - amerla-
nernik taaguunneqarlunga.
Ukiut 20-t ingerlanerini
Nuup qinersiviani taasisori-
sartakkakka amerlaqatigii-
ginnangajassimapput. 16.
april 1971 724-nik taaneqar-
punga, taakkulu naaper-
tuupput ullumikkut Nuup
kommuneani qinersisigisar-
takkannut. Taamanilu taa-
guinerni tullera 430-t mis-
saannik taaneqarsimavoq.
Inuit nutaalerileranik, asu-
lu upernalernera naleruillu-
gu. Ukiut nutaat iserfigiar-
tuleratsigik.
Taamanernit Lars Emil
Johansen siumukarlualer-
poq. 1973-imi folketingimut
qinigaavoq, kiisalu februar
1979-imi Namminersorne-
rulernermik pilersitseqa-
taalluni.
- Politikeritut qamuuna
misigisaqarfiginerpaavara
Namminersornerulernerup
atugaalernissaanik inatsit
folketingimi inaarlugu aala-
jangerneqarmat oqaluttus-
sanngulerama. Tassalu 18.
november 1978. Folketingip
siulittaasua apereqqaanngi-
villugu kalaallisut oqalugi-
arpunga, inuiaassutsitsin-
nullu erinarsuuterput »Nu-
narput utoqqarsuanngora-
vit« issuaafTigalugu qullikka
ulussakkut kuuttut, inersu-
arlu nipaalluinnartoq. Misi-
gisaq ila sakkortoqaaq.
Aamma erfalasortaartus-
sanngoratta siullerpaamillu
amuneqarmat qamuuna at-
torneqaqaanga. Taamatut
isumaqanngikkaluarama,
tassa allanik pingaarneruso-
qarsorigaluarakku naam-
massiniagassanik. Kisianni
tassa taamatut pisoqarsi-
mavoq.
Lars Emil Johansen aam-
ma kalaallit naalakkersui-
suini siullerni peqataavoq,
namminersornerulernikkut
pilersitaasuni, ukiormanna-
lu siulittaasunngorfigalugit.
Lars Emil Johansen qinigassanngorteqqaarami 1971-imi 24-nik ukioqarpoq. - Qinigassann-
gortikkama oqallisigineqartutuangajak - inuusuppallaarnera. Qinigaavungali, Lars Emil
Johansen oqarpoq. (Ass.: Knud Josef sen)
Da Lars Emil Johansen i 1971 for første gang stillede op til et valg, var han 24 år. - Det var
næsten det eneste man diskuterede i forbindelse med min opstilling-at jeg var for ung. Men
jeg blev valgt, siger Lars Emil Johansen. (Foto: Knud Josefsen)
TVANGSSALG
af ejd. B-nr. 1303 af llulissat bys
koord. 558.229
beliggende Marius Sivertsensvej 4,
3952 llulissat.
Landsdommeren i Grønland har fra advokat
Henrik Svanhold, postbox 249, 3900 Nuuk som
kurator i konkursboet Svend Erik Kirkegaard, llu-
lissat modtaget begæring om tvangssalg af ejen-
dommen B-nr. 1303 llulissat.
Tvangssalgsker i overensstemmelse med reglerne
i bekendtgørelse nr. 201 af 3. maj 1978.
I medfør af bekendtgørelsens § 3, 2. punktum
opfordres alle, der mener at have uregistrerede
rettigheder til ovennævnte ejendom om inden
endeligt tvangssalg at anmelde disse overfor
Landsretten i Grønland. Rettigheder, der ikke er
gjort gældende inden tvangssalget, fortabes.
Landsdommeren opfordrer herved evt. interes-
serede i at fremkomme med bud for køb af
ejendommen på grundlag af den af rekvirentens
advokat udarbejdede tvangssalgsopstilling og vil-
kår, der på begæring kan udleveres af denne.
Ejendommen er en værkstedsbygning, benyttet
som lager. Nærmere beskrivelse af ejendommen
ses af bygningsvurderingen.
Skriftligt tilbud kan stiles til Landsdommeren i
Grønland, postbox 1040, 3900 Nuuk og frem-
sendes til advokat Henrik Svanholm, postbox
249, 3900 Nuuk, således at tilbud er denne i
hænde senest 29. oktober 1991 kl. 16.00.
Skriftligt tilbud kan ikke danne grundlag for subsi-
diære overbud og skal være endeligt fastsat til et
bestemt beløb.
Under tvangssalgsmødet vil evt. skriftlige tilbud
blive fremlagt, og der vil for de mødende være
mulighed for at afgive mundtligt overbud.
Endeligt tvangssalgsmøde afholdes i Grønlands
Landsret, Tjalfesvej, 3900 Nuuk 30. oktober
1991 kl. 14.15.
Landsdommeren i Grønland