Atuagagdliutit - 28.09.1992, Blaðsíða 7

>Erika Dan« gennem tyk is i havnen Sisimiut i marts 1971.
»Erika Dan« marts 1971-imi Sisimiuni sikusiortoq.
fBr! / ppfpnmwft
4 f ' v i i m't5fj
[ iiiB , » »«.
Umiarsuaatileqatigiit namminersortut
»Inuussutissarsiutit Namminersortut« umiarsuaatileqatigiiffik J. Lauritzen 1916-imi siullermeerluni Kalaallit
Nunhaanni umiartortitsisimasoq ilisaritippaat
NUUK(KR) - »Namminer-
sortut periarfissillugit«.
Naalakkersuisut siulittaa-
suata Lars Emil Johansenip
Kalaallit Nunaanni inuus-
sutissarsiutit namminersor-
tut ajornartorsiorfiusut taa-
ma tusarnertigisumik neri-
orsorpai. Manna tikillugu
neriorsuut taanna timita-
lerneqarsimanngilaq, nam-
minersortulli massakkut
ikiorneqaraluttualeqaat. Ki-
sianni malugalugu nammi-
nersortut taakku tassaam-
mata qallunaat umiarsuaa-
tileqatigiit namminersor-
tut, »Kalaallit Umiarsuaati-
leqatigiiffianni« nutaami pi-
ginneqataasussat.
Umiarsuaatileqatigiiffiup
nutaap piginnittai tassaap-
put Namminersornerullutik
Oqartussat aamma qallu-
naat umiarsuaatileqatigiif-
fiat J. Lauritzen. Piginneqa-
taassutit pingajorarterutaat
ataatsit Namminersorne-
rullutik Oqartussanit, pi-
ngajorarterutillu marluk J.
Lauritzenimit pigin eqarput.
Piginneqataassutitigut ani-
ngaasaatit katillutik 120
millioner koruuniupput.
Pilerlaajunngivippoq
Ukiortaap kingorna umiar-
suaatileqatigiiffik aallartik-
kuni Kalaallit Nunaata
imartaani umiartorneq eq-
qarsaatigalugu pilerlaajun-
ngivissaaq.
J. Lauritzen siullermeer-
luni 1916-imi umiarsuaati-
minik Kalaallit Nunaaliar-
titsivoq, taamani KHG-p
pujortulik »Nerma« attar-
tormagu, umiarsuullu naa-
lagaa M.A. Koister naalaga-
ralugu Københavnimiit Qa-
qortumut, Nuummut Aasi-
annullu pajulluni ingerlaar-
mat.
»Nerma« pajugutiminik
usingiareermat Ivittuuliar-
tinneqarpoq orsugissamik
Københavniliaassassamik
usilersortikkiartorlugu.
Angalaneq taanna uliunik
48-nik sivisussuseqarpoq,
angalanerlu pillugu nalu-
naarummi oqaatigineqar-
poq angalaneq silagissiorfi-
usimasoq, ilulissat ataasiak-
kaaginnaat sukkullu tamaa-
na pujoq naammattoorne-
qartarsimasut.
J. Lauritzenip Kalaallit
Nunaanni oqaluttuarisaa-
nera taamalilluni aallartip-
poq.
Aasaq taanna kingusinne-
rusukkut umiarsuaq »Ulla«
Kalaallit Nunaaliarluni aal-
larpoq. Sorsunnersuullu ki-
ngulliup tungaanut umiar-
suit »Johanne« »Dora«-lu
aamma ingerlaartinneqar-
put.
Danmarkip tyskinit tigu-
agaasimanerata nalaani Ka-
laallit Nunaata Danmarki-
mut attaveqarnera kipitin-
neqarpoq, umiarsuaatileqa-
tigUlli umiarsuaaterpassui
Kalaallit Nunaannut pajut-
tortuarput. Uaatigut umiar-
suit »Jutta«, »Marna«,
»Tanja«, »Nora«, »Laura«
pingaartumillu »Linda« ti-
guagaasimanerup ukiuini
kingullerni qallunaat erfala-
suannik erfalasoqarlutik
Nuummi angerlarsimaffe-
qartutut nalunaarsorsimal-
lutik ingerlaartut.
Lauritzen Kalaallit
Nunaaliarpoq
’40-kkut ingerlanerini umi-
arsuarpassuit J. Lauritzeni-
mit Danmarkip Kalaallit
Nunaatalu kiisalu Kalaallit
Nunaata USA-llu akornan-
ni ingerlaartinneqarput. Pi-
ngaartumik Ivittuuni orsu-
giak umiarsuarnut usissa-
qartitsilluarsimavoq.
1948-imi Knud Lauritzen
nammineerluni umiarsuar-
mut »Dana Dan«-imut ilaal-
luni Kalaallit Nunaaliarpoq.
Septemberimi umiarsuaq
Qeqertarsuup eqqaani ki-
sarsimatillugu IGiud Lau-
ritzenip radiokkut tusarpaa
Lauge Koch Mestersvigimi
aqerlussaqarfimmik nas-
saarsimasoq.
Qaammatit tulliuttut
ingerlanerini Lauritzenip
eqqarsaatigaa umiarsuaati-
leqatigiit umiarsuaataat
Tunup sineriaanut sikoqa-
qisumut ingerlaartinneqar-
tassanersut.
Tamatuma nalaani umi-
arsuit savimernit saqqum-
meriartulersimapput, taa-
maattumillu umiarsuaatile-
qatigiit aalajangerput savi-
miniusumik Kalaallit Nu-
unnliHrtjinHggninilt nmiar-
sualiorniarlutik. Saviminer-
miW umiarsualiorniarluni
aalqj an germut pissutaaqa-
taasut ilagaat umiarsuaati-
leqatigiiffiup suliffeqarfiu-
taa Aalborg Skibsværft savi-
miniusunik umiarsuarpas-
suarnik sanasalersim am-
mat.
Tunumukaqqaarneq
1952-imi majimi »Kista
Dan« Aalborg Skibsværfti-
mi atserneqarluni singinne-
qaarpoq, siullermillu anaga-
lanermini Tunuliartinne-
qarluni. Iluatsittumik
ingerlanermi misilittagaa-
lersut tunngavigalugit umi-
arsuaatileqatigiiffik ukiuni
tulliuttuni qulini 26-inik
umiarsualiorput tamarmik
sikusiutissatut qqjannaalli-
s akkan ik.
»Ki6ta Dan« sikut akor-
nanni erseqqinneroqqullu-
gu aappaluttumik qalipan-
neqarpoq, taamanimiillu J.
Lauritzenip umiiarsuaatai
tamarmik aappaluttuusi-
mapput.
Umiarsuaatileqatigiiffiup
Kalaallit Nunaanni oqalut-
tuarisaanerani kapitali im-
mikkut ittoq tassaavoq Me-
stervigimit Tunumiittumit
aqerlussamik zinkimillu as-
sartuineq. 1956-ip 1962-illu
akomanni ukiut tamaasa J.
Lauritzenip umiarsuaataa-
sa 25.000 tonsit missaat as-
sar tor tarpaat. Usigisarsi-
masaat kakkaginarput, pi-
ngaartumik Mestersvigip
ukiumut sap. akunnerini ar-
laqanngitsuinnarni umiar-
suarnit sikusiutaagaluartu-
nilluunniit tikinneqarsin-
naasarnera eqqarsaatigi-
gaanni.
»Kalaallit Umiarsuaate-
qarfiata« usigikkajutassai
aqerlussamik zinkimillu ila-
qarnavianngillat. Umiarsuit
Danmarkip Kalaallillu Nu-
naata akomanni assartu-
gassanik nalinginnaaneru-
sunik useqarlutik ingerlaar-
tassapput, siunertarineqar-
porli »Kalaallit Umiarsuaa-
teqarfiat« Atlantikup avan-
naani umiarsuaatileqatigiif-
fittut ineriartortinneqassa-
soq Kalaallit Nunaata,
USA-p, Islandip, Skandina-
viap Euro pallu akomanni
ingerlaarfeqartillugu.