Atuagagdliutit - 07.12.1992, Blaðsíða 9

Nuna Plast: Plastic nunatsinneersut
Nuna Plast nunatsinni siullersaalluni plastinik nioqqusiortalissaaq. Piummanneqassaqaat, tassami nunatsinniinnaq
taamatut nioqqusiat ukiumut 20 millioner koruuninik naleqartut atorneqartarmata
NUUK(JAS) - Februarip al-
laqqaataaniit Nuumi Indu-
strivejimi Nuna Plast A/S-ip
puussiat eqqaavinnullu
puussiarsuit plasticit nioq-
qusiarilissallugit pilersaaru-
tigai.
Illutassaani matoreersi-
magaluarluni suli iikkersor-
neqanngitsurai sulisartut
ulappuseruttortut, ilaat
paarmorissani allat kikis-
sersugassani, direktør Geir
Vik isumalluaqaluni oqar-
poq.
Juullertinnagu natiler-
sorneqassaaq.
Amerlasuut apeqqutigi-
sarpaat sooq qangalili Ka-
laallit Nunaanni plastiki-
liorfeqalersimannginner-
soq. Imminut akilerluarsin-
naagaluarmat, eqqarsaatigi-
gaanni aalisakkanik suliffis-
suit poortuutissanik pisini-
arfippassuillu puussianik
qanoq atuisartiginersut.
Kisianni maanna pisussa-
qalerpoq.
Paasisimasalinnik
peqanngilaq
- Ullumikkut plasticit ukiu-
mut 20 millioner koruuni-
nik nalillit Kalaallit Nu-
naannut eqqunneqartarput,
kisianni maangamut qanoq
iliuuseqarniartoqarsimann-
gilaq immikkut paasisima-
salinnik aningaasanillumi
amigaateqartoqarnera pis-
sutigalugu. Maannali piffis-
sanngorpoq, taamatut oqar-
poq norgemiu 32-nik ukiu-
lik, Geir Vik, saperuttaallu-
ni imminut atorfimminik
taasinnaalersoq Nuna Plast
A/S-ip direktøriatut.
Geir Vikip qulareqqunngilaa nioqqusiassatik avatangiisinut ajoqusiisinnaanavianngimma-
ta, polyethylen avatangiisinut naleqqulluartuliaq atorneqassammat. Ikuallakkaanni kul-
dioxid aamma imeq uloriananngilluinnartut kiserngoruttassapput. Fabrikki plastikimik
nioqqusiakunik atueqqissinnaanngilaq. (Ass.: Knud Josefsen).
Produkterne er helt miljøvenlige, forsikrer Geir Vik, da de fremstilles af det »økologisk
rigtig« polyethylen granulat. Når det forbrændes udvikler det uskadelig kuldioxid og vand.
Fabrikken har ikke mulighed for at genbruge plastprodukter. (Foto: Knud Josefsen).
Fabrikkip nioqqusiarine-
runiarpai raajanut aalisak-
kanullu puussiat, kiisalu aa-
lisagartat nutaatillugit an-
gallatini poortuutissiat. Ta-
makku saniatigut puussi-
aannaat, eqqaavinnut puus-
siarsuit qernertut, anartar-
finnut puussiarsuit ninngu-
suut kiisalu palle’nut im-
moqqutissiat imusarsuit
qaamasut, tassa poortak-
kuutaat angallanneqarner-
minni nakkanaveeqqutaat.
Geir Vik Norgemiittumi
Bergenimi aningaasarsior-
nermik ilinniagartuutut
ilinniarsimavoq, økonom,
Norgemilu maskiinaliorflm-
mi teknikeritut sulereerluni
1989-imi savalimmiuni pla-
stiliorfimmi, Tor Pakk, suli-
lersimalluni. Geir Vikillu
periarfissaqarsorilermagu
plastiliortalernissaq »Made
in Greenland«-imik (Kalaal-
lit Nunaanni nioqqusiaq)
taamaaliornissamut periar-
fissarsiuussisitaalersimal-
luni.
Ukioq ataaseq piareersaa-
sioreerluni aasaq Geir Vik
Nuummut nuuppoq, 23.
septemberimilu isumaqati-
giissutissaq atsiorneqarmat
kalaallit plasticiliassaat su-
na tamaat sukaallugu piviu-
sunngortinniarneqalerluni.
Annikitsuttaaq aamma
Kalaallit Nunaanni nioqqu-
siornerup tamatigooqutigis-
savaa annertoorujussuak-
kuutaanik sanaartorfius-
sannginnami. Piserusuttut
annikitsukkaarlugit piniar-
tarsinnaapput; maana-
mummi Danmarkimut pini-
artarput naqitertitsisarlu-
tillu ukiumut naammattus-
sanik, massa namminneq
inissaaleqissukkaluaqalu-
git.
- Akisunaarivallaartann-
gikkutta pitsaalluartumillu
nioqqusiat pitsaassuseqar-
tillugit pisiniartartussavut
amerlanerussapput. Kik-
kummi tamarmik soquti-
gaat illoqarfimmi subffissa-
qarnissaa. Kiisalu siunerta-
raarput assigiinngitsunut
atorneqarsinnaasunik
amerlanaagaanngitsunilli
puussialiortarniarluta, ta-
mannalu Kalaallit Nunaan-
ni takornartaavoq, Nuna
Plastip direktøria oqarpoq.
Fabrikkip aallaqqaam-
mut aningaasaatai 13 mil-
lionit missaat Suliflissaqar-
titsiniarnermut aningaasaa-
teqarfimmi aamma Vers-
tnordenfondimit taarsigas-
sarsiaallutillu tapiissutaap-
put. Aktietigut aningaasaa-
tit 3,3 milliorner korruniu-
sut pingasuinngorlugit pi-
ginneqatigiissutigineqar-
put, tassalu Namminersor-
nerullutik Oqartussat 1,5
miil., Godthåbs Rengørings-
selskab 1,2 millioner aamma
savalimmiuni isummeq-
qaartut Tor Pakk 600.000
koruunit. Nuup Kommunea
neriorsuuteqarsimavoq
250.000 koruuninut aktie-
nik piginneqataassutisiniar-
luni.
Avatangiisinut
naleqquttut
Suliffeqarfittaassaq maan-
na sulisussarsiuleruttorpoq,
naatsorsuutigineqarluni
aallaqqaammut qulinik suli-
soqarsinnaanissaq, ilimaga-
luguli upernaap ilaatigut su-
lisut 20-nngorumaarsinnaa-
neri.
Direktørip uparuarpaa
nioqqusiorneq peqqinnissa-
mut ulorianartuunngimmat
imaluunniit avatangiisinut
minngersaasuunani. Plasti-
liassaq aalajangersumik si-
lissusilerlugu siaagassaq
kissanneqaraangat sakkor-
toorujussuarmik milluaaso-
qartarpoq. Nioqqusiassarlu
avatangiisinut ajoqutaasus-
saajunaagaq polyethylen
ikuallanneqaraangami taa-
maallaat kuldioxidinngorlu-
nilu iminngortarpoq, soorlu
dansk vandi kulsyremittaaq
akoqartartoq.
Nioqqusiareriikkat atoq-
qinneqartassanngillat, tassa
fabrikkimi periarfissaqann-
gimmat plastikikunik salii-
sarnissamut. Taamaallaat
plastihomermi sinnikunn-
gortartoq ataasiarlugu atoq-
qinneqarsinnaavoq.
Juulli SAS-imi
sivisoqaaq
Juullimi neqeroorut! - Martsi
tikivillugu!
Kangerlussuakkut Københavnimut uterlugulu
angalaqateqarlutit angalagit aningaasanillu
sipaarlutit.
Angalaqatigiissaasi najugaqatigiissallusilu
aallassaasilu 15. december nallertinnagu,
imaluunniit angalassaasi 1993-mi
januarip 15-ianniit martsip 15-iannut.
EuroClass
2000 kr. s/u
Akikinneq
1000 kr. inersimasumut s/u
850 kr. meeqqanut 18-illu akornanni ukiulinnut
SAS-imut ilaallusi
angalalluarisi