Atuagagdliutit - 15.02.1993, Side 5

NR. 19 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5
maæåmmw
msmmssmmwmmmmmmmmmmmæmmmmmmmmMmmmmmmeimmmmmmmimmwmwMmmmwgmwmmsmimmis
Naalagaaffiit Peqatigiit nunat inoqqaavinut ukiorititaanut atatillugu:
lleqqorissaarnissaq pillugu
inassuteqartussatut
siunnersuisoqatigiit
All: Kristian Poulsen, Pablo
iif-^
M >■****.'*!
$ -4'"'
r 4 -4
• 4
v4s!:H2E#I
’P'jIs
!T«%Sa»4a;«f8
4F
Kristian Poulsen, (Pablo) (Ass.:/Foto Knud Josefsen)
N aqisimaneqanngitsumik
oqaaseqarsinnaanerup kil-
lingi kulturimiit kulturimut
allanngorartuummata paa-
sineq ajornanngilaq nunat-
sinni naqitatigut tusagas-
siorflit siaruarsimanersaasa
Europap kitaamiuisa uagul-
lu kulturikkut kingornus-
satta assigiinngissutaat na-
lorninartunngortinniarlu-
git’ periarfissaminnik atui-
nerat. Uagut kulturikkut
kingornussatta imarisaat
qajartornerinnarmiinnatil-
lu, qimussernerinnarmiin-
natillu, puisinniarnerinnar-
miinnatillu nalliuttorsior-
nerinnarniinnatillu ullunik
oqittorsiornerinnarniinngil-
lat.
Inuiattut siuarsimasorsu-
armik kulturilittut allatuul-
li siulivut ulloriarsiortar-
tuupput, taakkumi ilarpas-
sui isaannarnik takussaal-
luarmata. Ukiup kaajallak-
kiartornerani 365,2424..-
nik ullulimmi ullortuner-
mik ullukinnermillu aala-
jangersimalluinnartumik
ulluliisimanerat silaannar-
mit tigusaanngilluaasarpoq.
Aammami siulitta Nunar-
suup siaangasutut manis-
suinnaanera upperinngi-
saannarsimavaat. Taamaat-
tumik Nuup eqqaani angak-
kut ilaata palasimit unam-
millerneqarluni oqaatigisi-
mavaa nunarsuaq avataan-
narsuaninngaanniit isigalu-
gu mannittut qaarajussuse-
qartoq. Palasimmi angak-
koq aperisimavaa Nunarsu-
aq avataannarsuaniit isiga-
lugu qanoq isikkoqarner-
soq, angakkormi qaam-
mammuliartarnerarmat
(1969 sioqquterujussuarlu-
gu!).
Ilisimasat
Qaammataasianit uuttor-
takkat kingulliit takutip-
paanngooq Nunarsuaq am-
maloqqissaartuunani qala-
sersuup avannarliup kujal-
liullu eqqaasigut manniup
nuuata silinnerup qaarajun-
neratut iluseqartoq. Ullor-
tunerup ullukinnerullu aa-
lajangersimasunik ulluli-
gaanerat, nunap ilaasa aala-
jangersimalluinnartunik,
ilaatigut taaguutiminnut
tulluarluinnartunik inissi-
taanerat, ullorissat assi-
giinngitsut qaammatillu
suussusiisa taaguusersor-
neqartarnerat ilisimasanit
uagut ullumikkut nalulersi-
masatsinnit aallaaveqarput.
Ulloriarsuit, ullorissat eqi-
mattakkaartut ataasiak-
kaartullu siulersuatta Baj-
kal-ip Tasersuata eqqaaniit
Tunu tikillugu ingerlaarsu-
arsimanerminni naleqqer-
suutigisarsimallugillu su-
miissutsinik aalajangersi-
malluinnartunik, soorlu
Nunap Isua-nik - qaarsuin-
naalluni, tikikkuminaallu-
ni, meqquitsuulluni anorle-
rajoqisumiittumik, aalajan-
giiniarnerminni atorluar-
tarsimavaat.
Naleqqutatut atorluagaa-
nerpaasimagunarpoq kitaa-
miusut Seqernup Arnaa, tu-
numiutut Seqinip Ukuaa:
Jupiteri. Qalasersuaq qu-
laa-tungaanit isigalugu
oqaatigineqarnermisut isik-
koqarsimanngitsoornavi-
anngilaq. Kulturittali assi-
giinngissutaasa tammartin-
niarneqarneranni kulturik-
kut kingornussatta sinneri-
sa allanngortinniarneqarne-
rat sukkanerpaamik pisari-
aqartutut ilaatigut isigine-
qannguatsiarpoq. Ajoralu-
artumilli pitsaanermik tu-
naartaqarani, kisiannili eq-
qarsariaatsikkut ersilersit-
siniarneq, israelimiut palæ-
stinamiut nunaanni »tigu-
akkaminni« nunassarsini-
amerminni uiertitsiniarlu-
tik sakkugilluartagaat assi-
liniarsaralugu tunaartaqar-
nikkut.
Naleqqukkunnaartut
Inunnik ajuallatsitsisinnaa-
neq pillugu malittarisassa-
vut - ullutsinnut naleqquk-
kunnaavinnguatsiartut
Sermitsiamit, NuukUgeavi-
simit AG-millu atornerlun-
neqartorujussuupput.
Nuuk Ugeavisimi pilerisaa-
rutit amerlanerpaartaat
aammalu KNR-TV-p ullu-
nut pingasunut aallakaati-
tassaasa nalunaarutigine-
qarneri AG-p tunuani qallu-
naatuinnaq allagaapput,
Sermitsialluaasiit suli ataa-
siarluni nunatta ingerlati-
taanerani »pinerlunniaqati-
giit« siumorsimavai.
Jens Jørgen Ono Flei-
scher nammineq Jens Dani-
elsen-illu ulluni 100-ini
4.000 km-inik qimussersu-
aarnerminnik ilisarititsi-
nerminni ilumoorluinnaru-
narpoq allakkami qaqortu-
mik amillit Inuit nunaannut
tikinnerminniit nunavut
inuunerpullu qajaginngivil-
lugit atortarsimagaat. Un-
gaseruj ussuanngitsu kku t
avisit »ataqqinartut« AG
Sermitsiarlu allapput
danskit nunatsinniit Dan-
markimut «qimarrattorsu-
anngortut«. Inuiassuit oqa-
luttuarisaaneranni immaqa
aatsaavik inuiaqatigiinnik
namminneq nunavimmin-
nut utertunik qimarratto-
qarneraasoqarpoq!
Kisiannili siusinnerusu-
miit nalunngilarput Sermit-
siap Nuuk Ugeavisillu aki-
sussaalluni aaqqissuisua
oqaatsinik suussutsinillu al-
larpassuit atorlugit allann-
goriartuaarfissaqarsimasu-
nut, - ima paasiuminaatsigi-
lersimagunarput, allaat
taakkua paasisinnaajun-
naarsimannguatsiarlugu
aamma uagut kulturikkut
kingornussatsinnut qaqu-
guluunniit qilerussaarsin-
naanngitsumik qilersorfigi-
simasatsinnut aalajaailigin-
nilluinnarluta naleqartitat-
sinnik ineriatortitsinissat-
sinnut piumasaqartuartu-
gut.
Allaassuit
Pissuserissaartuunerput,
tullitta inuttut naleqassusi-
anik paasinninnitta tamatu-
minngalu ersersitsinitta,
qaqortumik amilinnit itto-
ortuunertut, maniguuttuu-
nertut, imminnut nikanar-
nerusorinertut imaluunniit
imminut tunulliulluni tu-
nuarsimaartuunertut taa-
maallaat isumalersorneqar-
tarput.
Uagut »kalaaliviit akor-
nanni« - nunaqarfinni - pe-
roriartornitsinnit ilitsoq-
qussaraarput suut ajuallan-
nartuutitavut pissaqassut-
simut peqarnerulerusukka-
luarnermullu tunngassute-
qanngitsuusut - aammalu
piniakkavut inuiaallu allat
ima ataqqitigaavut taakkua
taaguutaat appisaluussissu-
titut, oqaasipiluutitut per-
loqqussutitulluunniit
atunngisaannarlutigit. Nu-
naqarfimmiulli illoqarfissu-
armiutut aammalu inuttut
allatulli pigeriikkaminnik
piginnaaneqarfeqarmata so-
orunami inatsisinik unioq-
qutitsisoqartarpoq. Oqar-
tussaasulli sinniisaannit kil-
lisiorneqaraangamik iliuu-
serisimasatik nassuerutigi-
sarpaat. Taamaaliortarput
sianiilliornermik tunngave-
qanngitsumik, kisiannili
sallugunik imminnut ataq-
qisinnaajunnaassagamik
aammalu pinngitsumut aki-
sussaassuseqarnertik sa-
pangissagamikku.
Kina tillittarnersoq, sal-
lusarnersoq ajornerusunil-
luunniit iliortarnersoq nu-
naqarfimmioqataasut na-
lunngilluinnartarp£iat. Taa-
maattulli tusarumasussa-
nut kikkunnulluunniit su-
aarutigineqartanngillat soo-
runami pissutigalugu taa-
maaliornikkut inuk mas-
sakkorpiaq imaluunniit kin-
gusinnerusukkut ajoquser-
neqarlunilu ajuallatsinne-
qarsinnaammat. Imaanngi-
larli pinerluttuliorneq ni-
pemgiunneqassasoq. Inuim-
mi nuannarinngisaminnik
tusarlerusunnartanngeqaat
isumaqartoqartarmat eq-
qarsaatitigut ikilerneqar-
neq »oqaatsip kiminga ta«
pilersitaa kilernermit qile-
runnguulluni mamittussa-
mit aseruinerujussuusartoq
siumut naatsorsuutigine-
qarsinnaanngitsumik kin-
guneqartarnini pissutigalu-
gu.
Taamaaliornikkut ajual-
latsitaasup eqqarsariarne-
rinnarmigut qanoq iliuuse-
risinnaasai takussaanngin-
nermittuulli naatsorsorne-
qarsinnaanngitsigisut pina-
veersaartinneqartai'put.
Tassami aamma nunaqar-
fimmiut annernartumik
oqaluuserineqaleraangamik
ajuallattarmata - apeqqu-
taatinnagu oqaluuserinnin-
nerup ilumoortuunera ilu-
moortuunnginneraluunniit.
Ammaffiginninneq
IA-p qullersai pinerlunnia-
qatigiittut iliortuuppat?
Lars Emil Johanseni kiser-
maassisuuva? Thue Christi-
anseni ajukkussusermik po-
orsimava? Qarsupissutsit,
allarluinnarmut sangutitse-
riarnerit sunniiniarnerillu
taamaattut nalinginnaa-
sunngoriartittuarumallugit
avisiliamillu pitsaassusissa-
minnik pissutsinillu ilisi-
maarinninnissaminnik ami-
gaateqangaartut pisinniar-
finni tunisaanerannik an-
nertusitsiaannartussatut
danskit akisussaallutik aaq-
qissuisut taakku atorfeqar-
tinneqarsimaneramik?
Allamiut taakkualu ileq-
quinut nalinginnaasumik
akuersaartuunerput aam-
ma tusamasaassutigisarput
- tikikkuminartuunitsinnik
taaneqartartoq - misilinne-
qarluartussaavoq tusagassi-
at naqitat eqqarsariaatsitsi-
gut taamalu inuiaqatigiit
akornanni pissusilersoriaat-
sitsigut sunniutaat naliler-
sornialissagutsigit.
»Aaqqissuisutoqqat ataq-
qinartut« isumaqarsimagu-
nik suussusersiuinerit
oqaatsillu ataasiakkaat ki-
mingisa uagut sunnersin-
naanngikkaatigut, taava
isummaminnik allanngor-
titsisariaqalerput. Soorlumi
eqqarsaatersornertuut ilaa-
ta E. R. Leach-ip ima oqaati-
gigaa: »Inuup oqaatsiminik,
taakkuninngaannarlu,
oqaaseqarnera eriagisaqar-
nermik ersersitsineruvoq
inuup namminerpiaq ki-
naassusianik nalunaarutaa-
soq. Sanilit oqaasiisa assin-
ganik oqaaseqarneq taakku-
ninnga nammaqatigiinner-
mik ersertitsineruvoq; sani-
lilli oqaasiisa assiginngi-
saannik oqaaseqarneq taak-
kunannga avissaaqqunne-
ruvoq, ilami allaat taakku-
nunnga akeqqersimaarne-
rulluni«.
Allanngortillugu
Taamaattumik Inatsisartut
pinerluttuliornermi inatsi-
sip ajuallatsitsisarnermut
tunngasutigut aalajangersa-
gartaasa allanngortinneqar-
nissaat piaarnerpaamik isu-
mannaarniartariaqalerpaat,
taamaaliornikkut »inuiaqa-
tigiinnut ilisimatitseqati-
giiffiusunut« ullumikkut
inuuffigisatsinnut naleq-
qussarneqarniassammata.
Namminersornerullutik
Oqartussat danskiliu naala-
gaaffiata akunnerminni isu-
maqatigiissutigereermas-
suk innuttaasut pisinnaati-
taaffiisa, aamma inuit ataa-
siakkaat imminnut tunnga-
suinnarnik pisinnaatitaaf-
fiinut tunngasunik ilaqar-
tut, soorlu politimestereqar-
flk avaqqullugu ajuallatsin-
neqarnertik pissutigalugu
unnerluutiginnissinnaati-
taanerat aamma nunatsinni
atortuulersinneqartariaqar-
poq.
Siunnersuisoqatigiit
Tamalumunnga peqatigitil-
lugu Inatsisartut tusagas-
siortarneq pillugu inatsise-
qalersinnaanerput pimoo-
rullugu isumaliuutigisaria-
qalerpaat. Soorluttaaq tas-
sunga atasumik Ileqqoris-
saarnissaq pillugu inassute-
qartartussanik ataavartu-
nik Siunnersuisoqatigiilior-
nissaq nunatsinni kommu-
nit nakkutilliisoqarfiatulli
kimittussusilinnik inassuti-
ginnittartussamik pilersitsi-
nissaq ilanngullugu isuma-
liuutigisariaqartoq. Siun-
nersuisoqatigiit inassutigi-
saat illoqarfinnik pilersaa-
rusiornertulli tamanut tak-
usassiarineqartartussat na-
leqquttumik sivisussusilik-
kamik tusagassiorfitsigut
oqallisigineqartassapput
aammattaaq saqqummius-
sanut illersuisunik illua-
tungiliuttunillu immikkut
paasisimasalinnit taamaat-
tuunngikkaluartuniillu saq-
qummiussanik ilaqartartus-
sat.
Oqallinnerit saqqum-
miussat - aamma immikkut
ilisimasalinnit kajumissaar-
neqarnermikkut imaluun-
niit kajumissaarneqanngik-
kaluarlutik saqqummiussa-
nik ilaqartussat - katersor-
neqartassapput Siunnersui-
soqatigiinni ilaasortanit
oqaluuserineqartup imaq-
qortussusia qulakkeerlugu
isumannaarinnissimasussa-
nit naliliivigineqarnissaan-
nut tunngavissatut.
Ilisimasaqarfinnit mak-
kunannga Siunnersuisoqa-
tigiit inuttalersorneqarsin-
naapput: Siulivut uagullu
pilluta ilinniaqqissaarsima-
sunit (eskimolog), inatsisile-
rituunit, kalaallisoornermik
danskisoornermillu ilisima-
saqarluartunit, atuakkior-
tunit isiginnaartitsissusior-
tartunillu, inuiaat nagguii-
nik ineriartornerannillu ili-
simatusarsimasunit (etno-
graf), inuit pissusilersuuti-
gisartagaannik ilisimatu-
sarsimasunit (psykolog)
aammalu inuiaqatigiit akor-
nanni pissusilersoriaatsinik
ilisimatusarsimasunit (soci-
almedicinerit).
Siunnersuisoqatigiit ila-
qartariaqarput siulivut ua-
gullu pilluta ilinniaqqissaar-
simasumik siulittaasoqarta-
riaqarput aammalu inuias-
suit akornanni inuit ataasi-
akkaat pisinnaatitaallunik
kalaallillu »inuunerannik
ilorlermik« immikkut ilisi-
masalinnik aalajangersima-
sumik peqataasartussanik
universitetinit sullissivin-
nilluunniit taakkununnga
naligititaasunit pisunik -
aamma taakku nunanit na-
lagaaffeqatigiinnerup ava-
taaneersunit aggersarne-
qassagaluarpataluunniit
ilaqartariaqarput.