Atuagagdliutit - 26.05.1993, Side 3

NR. 59 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
3
r
- Meeraagallarama tuttut amii atortorujussuuagut. Kisiannili Europamit tikisinneqartar-
tunit ima nukatsitaatigilersimavugut, allaat tuttut amii atorunnaarsimallutigit, Petrine
Jakobsen saamerliup tulliani issiasoq oqarpoq.
-1 min barndom brugte vi meget rensdyrskind. Men så blev vi så lorkælet al Ung, vi kunne
få fra Europa, at vi simpelthen kasserede rensdyrskind, siger Petrine Jakobsen, sidendesom
nr. to fra venstre. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
Tuttut amii atuleqqipput
Tuttut amii puisit amiinit suliariuminarnerupput -
eqiasuinnarsimasugununa, Petrine Jakobsen oqarpoq
NUUK(LRH) - UUutsinni
tuttut amii atussallugit
»nutaaliartut« isigineqar-
neq ajorput. Ammit eqqaa-
vissuarnut igiinnameqara-
juttaraluarput. Ammeriner-
mi siunnersortip Martha
Biilmann-ip tamanna ajori-
simallugu sulissutigilersi-
mavaa. Tuttut amiinik suli-
arinninnermut pikkorissar-
titsinissamik aaqqissuussi-
simavoq. Tuttullu amii eq-
qaavissuarnit katersorne-
qarsimapput.
- Inemerallu kusanaqaat,
aalisartut piniartullu kat-
tuffiata siulittaasua Petrine
Jakobsen oqarpoq.
Petrine Jakobsen arnat
aqqanillit tuttoqarfmneer-
sut ilagalugit siorna novem-
berimi pikkorissartitsiner-
mut siullermut, Martha
Biilmannimit Sisimiuni in-
gerlanneqartumut peqataa-
simavoq. Ulluni 14-ini tut-
tut amiinik suliarinninnis-
saminnut pikkorissarsimap-
put. Naallu amerlanerit me-
eraanerminni tuttut amii
atugarisimagaluarlugit
naammassisaminnut tu-
paallaqaat.
- Tuttut amii sorpassuar-
nut atorneqarsinnaapput.
Sisimiuni pikkorissartitsi-
nermi sullaasut ilagaat
nammattakkat, nasaaqqat,
aaqanngitsut, akisaasat, qi-
piit, tuttut meqquisa qaqor-
nersaannit iverusiat, ciga-
rettit puui aammalu misili-
gutigalugu puttaqut atisa-
gaq. BuU amerlarusunik ine-
riartortitsisussaapput. Isu-
massarsiarli pitsaasuuvoq,
Petrine Jakobsen oqarpoq.
Qalipaaneq
- Pikkorissartitsinermi am-
minik qitulisaanissaq kisiat
samminngilarput. Aallaq-
qaataaniit aallartippugut,
qanorlu suliarinninnissat-
sinnik isiginnaartinneqar-
pugut aammalu nammine-
erluta amminik eqqaavissu-
arnit katersukkanik sulia-
rinninnissarput misilillugu.
Takutinneqartut panersi-
aapput tuttullu ujaluinik
mersugaallutik. Pinngorti-
tap nammineerluni tun-
niussinnaasaanik amminik
qalipaanissarput ilinniar-
parput. Kajortup, tungujor-
tup aappaluttuUu suminn-
gaanniit pissarsiarineqar-
sinnaanerat ilinniarparput.
Pissangan arluinnarpoq.
Meeraagallarama tuttut
amii atortorujussuuagut.
Kisiannili atortunik Euro-
pameersunik pisaleriaratta
ima nukatsitaatigilersima-
vugut, allaat tuttut amii
taamaatissimallutigit. Mee-
ragallarama ilisimasima-
sakka Sisimiuni pikkoris-
samitsinni takkuteqqipput.
- Uangami aamma nam-
mineerlunga eqqarsaatigi-
sarsimavara amminik angu-
tatta angerlaassaannik eq-
qaaginnarnersuarput inga-
sappallaartoq. Aammami
tuttut amii puisit amiinit
suliariuminarnerupput. Or-
soqarpallaanngillat. Aam-
mami suliarereeriaraanni
qituttuinnanngortarput.
- Tuttut amiisa meqqui
katappallaartartut tusarta-
ratsigu ilumoorpoq. Kisian-
niliuna iluamik suliarinis-
saat tassani kisimi apeqqu-
taasartoq. Tuttut pisarine-
qartut amii iluamik suliaris-
sagaanni pisarineqatsiaan-
nartut paner ser tar iaqar put.
Kisiannili oqartariaqarpu n-
ga ammit eqqaavissuarneer-
sut kusanartorsuarmik
naammassisimagatsigit, Pe-
trine Jakobsen oqarpoq.
Pikkorissartit-
seqqissapput Nuummi
peqatigiiffimmiit arnat
marluk Sisimiuni
pikkorissartitsinermut
ilaasimapput. Tamannalu
tunngavigalugu sapaatip
akunnerani kingullermi
Nuummi ilaasortat
pikkorissartinneqarsimap-
put.
- Tamarmik malinnaalTi-
gilluartorujussuuaat, isu-
maallu malillugit naammas-
sisagut kusanartorujus-
suupput. Uagummi aqqa-
neq marluulluta Sisimiuni
pikkorissartitsinermut pe-
qataasugut ilikkakkatsinnik
ingerlatsinissarput siuner-
tarerpiarlugu peqataavu-
gut.
Oktoberimi aqqaneq mar-
luullutik Sisimiuni pikko-
rissaqqittussaapput, siuner-
taavorlu aqqaneq marluul-
lutik pingajussaanni pikko-
rissaqqereerunik tuttut
amii pillugit ilisimasariallit
tam aas a ilikkarsimassa-
gaat.
- Tuttut amiisa suliarine-
qartarneri pillugit ilinnia-
gassat amerlasoorsuupput.
Assersuutigalugu taasin-
naavara amminik marlun-
nik Sisimiunut nassarama.
Tuttut uima pisarisimasaa-
sa amii. Ammip aappaa aa-
gasattorujussuulluni arla-
litsigullu sipineqarluni ku-
sanarpallaanngivikkaluar-
poq. Kisiannili ammit taak-
ku nassatarisama marluu-
sut kusanarnersarilerpaat.
Martha Biilmann-ip ilitser-
suuppaatigut ammit assi-
giinngitsut qanoq suliarine-
qassanersut. Pissarsiaqarfi-
geqaarpullu.
- Pissanganartorujussuu-
voq. Tuttut amii siunissa-
qaqqilerput. Malunnarluin-
narporlu arnat Nuummi
pikkorissartitsinitsinnut
peqataasut tupigusoqisut,
suliatillu pikkorissarneq
naammassigaluartoq nan-
geqqippaat.
Pikkorissartitsinernut
ilaliullugu tuttut amiinik
suliarinninneq pillugu vi-
deo-liortoqarpoq atuakkior-
toqarlunilu.
Namminersornerullutik Oqartussani ammerinermik siunnersortip, Martha Biilmann-ip
tuttut amiinik pitsaasunik eqqaginnarneq ajorisimavaa. Taamaammallu siorna Sisimiuni
tuttut amiinik ammerinermik pikkorissartitsinissamik aaqqissuussisimavoq. Pikkorissar-
titsineq pikkorissartitsinernik m arlu nnik allanik malitseqassaaq. Pikkorissartitsinerup
kingunerisimavaa illoqarfinni, kingullermik Nuummi pikkorissartitsineq.
memmestyrets Skindkonsulent Martha Biilmann mente der var noget galt i at smidde gode
rensdyrskind på dumpen. Derfor arrangerede hun sidste år i Sisimiut et kursus i behandling
af rensdyrskind. Kurset følges op med to andre kurser. Kurset i Sisimiut har resulteret i
lokale kurser, sidst i Nuuk. (Ass./Foto: Knud Josefsen)