Atuagagdliutit - 26.05.1993, Blaðsíða 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 59 1993
Kommunit pingaarnerutitanik tulleriinnilersueqqit-
tariaqarput - taamaanngippat ajutoortoqassaaq
All.: Leif Scharling, Kalaallit nunaanni kommunaldirektørit peqatigiifFiata siulittaasua
Atuartartut allagaanni april
1993-imi AG-mi erseqqis-
sarpara kommunit sulias-
saasa pingaarnertut tulle-
riinnilersornerisa allann-
gortiterneranni allafTeqar-
fiup pisussaanera. Akileraa-
rutitigut isertitat ikiliartor-
nerat, isumaginninnermut
aningaasartuutit amerliar-
tuinnartut, kiisalu Hjem-
mestyrep suliassanik kom-
muninut nuussisarnera pi-
sariaqartunik aningaasarta-
qartinnagit, tamakku pissu-
tigalugit kommunit pinngit-
saalineqarput aningaasar-
tuutiminni allatut tulleriin-
nilersuinissamut sipaarute-
qarnissamillu. Taamaatto-
qarsimatinnagu Kommuni-
nut nakkutilliisuutitat sak-
kortuunik kommuninut
piumasaqaateqartarput,
aammalu ajorluinnarsimap-
pat kommunit ilaat qulliu-
nerusumit aqunneqalertari-
aqassapput.
Uagut kommunalbesty-
relsinut siunnersortitut
atorfeqartugut suliassat as-
sigiinngitsut pillugit kisitsi-
sitigut naatsorsuutinik mis-
issueqqissaarnernillu saq-
qummiutaqanngikkutta
ajutoortoqassaaq, siusinne-
rusukkut allakkanni oqar-
punga.
NYT
MINITRAN9PORT
IGEN
OG PÅ NUUSSUAQ:
2-2202
FLUGGER
malervarer - tapeter
HEMPELS
skibsmaling
POLYESTER-
TOPCOAT
glasfibermåtter m.m.
KUNST-
ARTIKLER
blindrammer-lærred-
staffelier m.m.
Nuuk Farvelager ApS
Skibshavnsvej 22 . Box 295
3900 Nuuk . Tlf. 2 33 96
Qineqqusaarnermi
politikkikkut
neriorsuutit
Kommunimut qinersinissa-
mut kommunalbestyrelsi-
mut qinigassanngortittut
kusanartunik neriorsuute-
qarlutillu piumasaqaateqar-
put. Maanna qinersereerne-
rup kingorna uagutsinnut
atorfeqartunut ajornakuso-
orpoq neriorsuutit tamakku
ilaiasa misissuiffigeqqissaar-
nissaannut peqataassalluni
aammalu ilaanni inerneri-
sarlugu aningaasaatigut pi-
viusunngortinneqarsin-
naanngitsutut naqissuser-
tariaqamerat. Kisianni pi-
sussaavugut kommunalbe-
styrelsemut ilaasortat siun-
nersuutaasa aningaasanut
tunngasortai misissuifligil-
luarneqarsimanissaat isu-
magissallugu. Taanna tunn-
gavigalugu aammalu sulias-
sat allat pilliutigalugit kom-
munalbestyrelsep kissaati-
gisat 1994-mut ukiunul-
luunniit tulliinut budgeti-
mut ilanngussinnaavai.
Suliassat ingerlanneqare-
ersut millilerifligitinnagit
suliassanut nutaanut akis-
saqanngilaq, ukiup tulliani
akileraarut qaffareerniann-
gikkaanni - tamannalu qi-
neqqusaamermi qinigas-
sanngortittut arlaannaanil-
luunniit neriorsuutigineqa-
runanngilaq.
Ammasumik isumaqati-
giinniarnerit ajunngilluin-
narput. Suulluunniit isertu-
artumik ingerlanneqarpata
taava politikerit aqutsisullu
UrmogeH
ure * guld - sølv
Box 1400, 3900 Nuuk
2 34 40, Fax 2 48 30
Ilulissani mersortarfik eqqarsaatigalugu Leif Scharlingip
erseqqissarpaa sulisut tamaasa immikkoortitaarlugit ukiu-
mut 100.000 kroninik tunisaraanni akikinnerusoq mersort-
arfillu atorunnaarsillugu, atatinniaannarnagu.
Med hensyn til systuen i Ilulissat fremhæver Leif Scharling,
at det er billigere at give h ver ansat 100.000 kroner årligt og
nedlægge systuen end fortsat at opretholde den. (Ass./Foto:
Louise-Inger Lyberth)
suleqatigiinnerata ajutoor-
sinnaanera qaninnerusar-
poq, aamma taamatut siu-
sinnerusukkut AG-mi allak-
kanni oqarpunga. Ammasu-
mik ingerlatsineqarpat, taa-
va politikerit qinigassinne-
qartarput.
Kisitsisitigut assersuutit
ataaniittut atortussanit ki-
milluunniit takuneqarsin-
naasunit tigusaapput. Kom-
munini amerlanerpaanisulli
Ilulissani innuttaasut kom-
munip naatsorsuutai bud-
getiilu atuakkanik atorniar-
tarfimmi takusinnaavaat.
Tamatuma saniatigut ukiup
aiTakkaartumik illunut ta-
manut agguaanneqartarpoq
»Kommunimiit ilisimasit-
sissutit« ilaatigut kommu-
nip aningaasatigut ingerla-
neranut paasissutissanik
imaqartoq.
Aammattaaq Kanukokap
atuagaaqqiaanit »Isumas-
sarsiorfissatut katalogi, isu-
malluutigisanik atorluaane-
runissamut isumaliutissiis-
sutit«-nit assersuutissanik
tigusaqarsimavunga kiisalu
20. maj 1992-mi Ilulissani
ledergruppep illup iluani an-
ingaasartuutaasa tulleriin-
nilersoqqinneqarneri, apeq-
qutit soqqusaatsut 58-t ima-
luunniit paqumigisatut ni-
pangiutiinnartakkat saq-
qummertariaqartulli.
Mersortarfiit
aningaasatigut
ingenaneraf
Oqartoqartarpoq kommunit
mersortarfippassui kalaallit
kulturitoqaanik tammat-
saaliueqataasut. Tamanna
ilumoornersoq uanga isum-
merfigissanngilara. Kisian-
ni landstingi tamarmiusoq
oqaaseqaqqammermat su-
liffissaaleqineq Kalaallit nu-
naanni ajornartorsiutit an-
nerpaartarigaat, apeqqu-
tinngortikkusuppara kom-
munit mersortarfxinut pi-
sortanit aningaasaliissutigi-
neqartorpassuit amerlane-
rusut sulitinneqalernis-
saannut atomeqarsin-
naannginnersut, mersortar-
finni ullumikkut tunisassia-
rineqartunut atornagit?
Ilulissaninngaanniit as-
sersuut kisimiunngilaq,
kommunerpassuarni taa-
maappoq. 1991-mi mersort-
arfiup suliaanik tunisatigut
iluanaarut (ilanngatissat
peernagit) 51.481 koruuniu-
voq, aningaasartuutaasi-
mallutillu 1.458.719 koruu-
nit. Tassalu imaappoq suli-
sunut aqqaniliusunut (11)
pisortat tapiissutigisaria-
qarsimavaat katillugit
1.407.238 koruunit, taakku-
nannga kommunip tapiissu-
tigalugit 939.596 koruunit.
1992-mi pisortanit tapiis-
sutit 1,5 millioner koruunit
sinneqarput. Namminersor-
nerullutik Oqartussat aala-
jangersimapput tapiissutigi-
sartakkatik siunissami ikili-
artussasut, taamaattumik
kommunit tam arm ik ta-
manna misissuiffigilluarta-
riaqarpaat.
Ilulissani mersortarfim-
mut tunngatillugu marluk
pingaartillugit taasariaqar-
put:
-1. Akikinneruvoq sulisut
tamaasa ataasiakkaarlugit
ukiumut 100.000 koruuni-
nik tunigaanni mersortarfil-
lu matullugu.
- 2. Mersortarfik pisorta-
nik tapiiffigineqartarani in-
gerlaannassappat taava ul-
lumikkornit amerlanerujus-
suarnik tunisatigut iser ti t-
sissutaasariaqarpoq anin-
gaasarsianut ingerlatsiner-
milu aningaasartuutit
amerlisinnagit.
Ingerlataq taanna ataqa-
tigiissappat aningaasat kaa-
viiaartinneqartut amerleru-
jussuartariaqarput aamma-
lu tunisassiorneq allanngor-
tittariaqarluni. Aammat-
taaq ap>eqqu ser tar iaqaru -
narpoq kommunini tamani
akilersinnaasumik mersort-
arfinnik ingerlatsisoqarsin-
naanersoq, tassami unam-
millerfigisinnaasariaqarat-
sigit nioqqutissat assersuu-
tigalugu Danmark, Canada,
Tyskland nunanillu allane-
ersorpassuit.
Kommunit sannavii
1993-mut budgeti quppe-
raanni konto 23.02-mi taku-
neqarsinnaavoq sannaviup
ingerlatinnera aamma kom-
munimiit annertoorujussu-
armik tapiiffigineqartartoq
(assersuutit marluusut
kommuninut tamanut
atuuppat?). Naatsorsuutigi-
neqarpoq 1993-mi aningaa-
sartuutigineqassasut
750.000 koruunit, isertissa-
ngatinneqarlutillu 245.000
koruunit, kommunimi im-
mikkoortortaqarfinnit alla-
nit akilerneqartussat. Anin-
gaasatigut aammalu sun-
niuteqassutsikkut isigalugu
sannavik matusariaqarpoq.
paarlattuanilli allat soorlu
inunnik isumaginninnermi
suliffissaqartitsiniameq al-
latut eqqarsaatigalugit san-
naviup ingerlaannarnissaa
politikkikkut illersorneqar-
sinnaavoq.
Namminersortunngor-
saaneq
»Namminersortut pæriarfis-
sillik«. Tamanna kommu-
nalbestyrelsinngortut 18-it
isummerfigisariaqarpaat.
Arlalinnik assersuutissa-
qarpoq: Ataatsimoorutamik
kommunit sannavitik
KNAPP-mut tunniussin-
naavaat? Anartarfinnik eq-
qagassanillu eqqaasarneq
suliarinnittussarsiuunne-
qarsinnaava? Igitassanik
eqqaasarneq ullumikkut
Ilulissani imminut napatip-
p>oq, annanilli eqqaasarneq 1
millioner koruuninik ami-
gartoorfiulluni, pissusissa-
misoorpa akikinnerulersin-
neqarsinnaavalu? Kommu-
nit allaaffiini kantiinamik
paaqqinnittarfinnik eqqiaa-
sameq ingerlatsinerlu sulia-
rinnittussarsiuunneqarsin-
naava? Kommunit entrepre-
nøreqarfii tamakkiisumik
ilaannakoortumilluunniit
namminersortunut tun-
niunneqarsinnaappat, ima-
luunniit pitsaanerusumik
ingerlassinnaavagut? Aam-
ma atuisartut akiliuteqar-
tinneqartarnerat iserflgine-
qarsinnaavoq, soorlu eqqaa-
veqarfiup igitassanullu con-
tainerit atorneqarnerat.
Inunnik
isumaginninnermi
aningaasartuutit
Landstingip upernaakkut
ataatsimiinnerani oqaluuse-
rineqaqqammerpx)q inunnik
isumaginninnermi tunniun-
neqartartut sulisitsinermut
atorneqarnerunissaat. Taa-
maattumik ap>eqqut una
akineqartariaqarpwq: Inuit
suliumanngitsut kommuni-
ni qanoq isummerfigineqar-
pat? Qanoq iliorneqassappat
inuit ukiumut isertitak-
kaarsuit pisortanit ikiorne-
qarnissamik saaffiginnittar-
tut (kilisaatini inuttat, ilin-
niarsimasut allallu aalajan-
gersimasumik ilinniagaqar-
simasut)? Pisortanit anin-
gaasatigut ikiorsiissuteqar-
nermi arlaatigut »Akiniute-
qarnissaq« piumasarineqar-
tarpa? Pisortanit aningaa-
satigut ikiorserneqamissa-
mik qinnuteqarnermi pin-
gaartuuvoq illoqatigiit
ataatsimoorlutik isertitaasa
misissorneqarnissaat, ta-
mannalu ingerlanneqarsin-
naavoq inuit allattorsimaffi-
annut akileraaruserisoqar-
flmmullu paasiniaanikkut.
Nunaqarfimmi angerlarsi-
maffimmi meeqqanik paar-
sisitsisameq, ilaqutariit
ikinngutigiillu imminnut
ikioqatigiittarnerannut
kommunit aningaasatigut
akiliineruinnanngila? Qan-
gaaniilli nunaqarfinni ileq-
quuvoq ikioqatigiittarneq,
pisortat akuliutinngikkalu-
arlugit. Taamaaliornerup
inuunerup isumaqassusia
annaasartinngilaa?
Aammattaaq kommunip
allaffissornikkut ingerlatsi-
nerani, teknikkikkut inger-
latsinermi aamma atuarfe-
qarnerup iluani arlalinnik
aperisariaqarpugut apærisa-
riaqaraluarlutalu. Allaffe-
qarnikkut ungerlatsisut
taamaaliortussaapput, al-
laflimmiut, teknikkerit ilin-
niartitsisullu narrujuummi-
sinneqassagaluarpataluun-
niit!
Sulissussinermi
ajorseriaatit
Sulissussinerup pitsaassusi-
anik paasineqartarp>oq in-
nuttaasunik sulissussineq
(pissusissamisoorpa ajor-
nartorsiutit tamarmik kom-
munimit aaqqiivigineqar-
nissaat) aammalu sulissus-
sinerup annertussusia qa-
norlu qaflasitsiginera. Si-
paamiartuartariaqassappat
allatut ajornartumik sulis-
sussineq millisinneqartaria-
qassaaq.
Peqatigitillugu ap>eqqu-
taagunarpoq arlalippassu-
artigut sulissussineq pit-
sanngortikkiartuaarneqar-
simannginnersoq pwliti-
kkikkut aalajangiinerit tu-
nuliaqutarinngikkaluarlu-
git?