Atuagagdliutit - 29.06.1993, Blaðsíða 7
Kiisa nuannerunnaarpoq
All.: Frederik Tobiassen, Qaarsut
Ulluni kingullerni tusartua-
ligarput qatsunnarsilerpoq
tassalu uumasunik illersui-
niaqatigiit kalaallit arfattas-
saanik ajornartorsiortitsi-
nerujussuat, tamanna ka-
laallinut inuiaqatigiinnut
tusartuarlugu kiisa nuanne-
runnaarluinnarpoq.
Kalaallit piniariaasiat
imaluunniit arfanniartarne-
rat naalliutsitsinertut isigi-
neqalerluni. 19,20-kkut
1930-kullu aallartinneranni
tusaamallugillu takunnissi-
mavunga arferit neqikor-
passui aasakkut maanga
Uummannap kangerluanut
pulasarmata tassa arfanniat
immaqa eqqornerusumik
Norskit orsuuinnarlugit qi-
maannartagaat, ila qassim-
mitaava imaannarmi min-
gutsitsisarpat? Oqarluaan-
narluni taamanikkut taa-
maaliorneq piniapilunne-
runnginnerluni? Aammalu
1940-50-kkunni arfanniat
Sonja (nunaqarfinnut nii-
vertoqarfinnullu) taama-
nikkutuut oqarluaannar-
langa arferpassuit aasaan-
n armut agguartarpai
imaappoq kalaallinut ajunn-
gisaarutit ukulumi ake-
qanngitsut piliassat naam-
mattut ukiussamut allaat,
kisiannili taamaakkaluar-
toq arferpassuit suli takus-
saajuarput allaammi ukiu-
nut kingullernut, maani
Uummannap eqqaani tak-
kuttartut amerliartuinnar-
tutut isumaqarfiginarlutik
qanorlimi aamma avataani.
Tassa kalaallit killilim-
mik piniaqqusaaleramik
(naalannermut; qujanartu-
mik naalannermut ataasi-
akkaannguit naalanngisaar-
tarneri eqqaassanngikkaan-
ni), aali piniapiluttutut
oqaatigineqartartut kalaal-
lit piniapiluttuunngillat
qangali piniariaaseq ator-
paat naalliutsitsinngisaan-
narput. Umiatsiaararsortu-
nut tamanna naqisimannin-
nerulluinnarpoq akuerine-
qarsinnaanngitsoq, kalaallit
piumassuseqartorsuupput
ilaanni iluarsitsinerliorto-
qartarpoq aammali iluatsit-
sisoqartarluni piffissaq sivi-
kinnerpaaq atorlugu.
Tassaqamiukua uumasu-
nik illersuiniaqatigiilluun-
niit ilai takunnissimallutik
taamarsuaq akerlilersuisar-
pat aasinaasiit immaqa tu-
sarlutillu akueralugillu,
oqaraanni ajunnginneruvoq
aatsaat tassa naalanngitsut.
Assersuutigalugu oqaati-
gisinnaavara sorsunner-
suup kingulliup aallartinn-
ginnera sioqqullugu puisin-
niarpassuit puisinik toqo-
raapiluttutuut oqaluffigine-
qartarput, malunnartumik
puisit taamanikkut kingua-
riartorujussuupput pin-
gaartumik aasap puisai.
Taamaattumik sorsunner-
suaq aallartereersoq pinia-
qataasalerama malunnarsi-
voq 1940-kkut naajartuler-
nerani kingumut amerliar-
tuinnartut massakkumut
allaat tassa piniapilunnee-
rukkamik.
Taamaattumik misissui-
nermi kisitsisinngorlugit
oqaatigineqartarneri eqqor-
tutut upperisinnaanngilak-
ka.
Suliffissat nutaat
pilersinneqarumapput
All.: Joel Brandt, Aasiaat
Upernassaq kommunimut
qineqqusaartoqalermat
maani Aasianni qineqqusaa-
rutit pingaarnersaasa ila-
gaat suliffissanik nutaanik
pilersitsinissaq imaluunniit
suliffissaaleqisut ikilisinne-
qarnissaat.
Ulloq manna tikillugu
pissusiusut allangunngillat,
ulloq manna tikillugu sulif-
fissaaleqineq millis imann-
gimmat, aammalumi maani
Aasianni isumalluutitta
pingaarnersaat fabrikki na-
lorninartorsiormat, tassami
qanittunnguakkut suliffis-
suaqarnermi qullersaasoq
oqaraluartoq Aasianni sulif-
fissuaq matuniarneqanngit-
soq, kisiannili oqarluni Ilu-
lissani aamma Qasigianngu-
ani suliflissuit salliutinne-
qassasut, tassami pisortat
ileqqoraat tunoqqutsillutik
innuttaasunik ilisimatit-
sinngivillutik qanoq periar-
tarlutik, tassami i Um an ar-
mat suliffissuaq Aasianni
tunulliukkiartorneqassasoq
taamaattumik toqqaserlut-
toqarmat tupinnanngilaq.
Neriulussinnarpunaa-
siit
Neriuuteqarsimagaluarpu-
gut Aasianni talittarfissar-
suaq suliarineqalermat ka-
laaUit maani suliflissaaleqi-
sut qassimmita sulisorine-
qassappat pakatsinaqaaq
kalaaleq ataasiinnaq takul-
. lugu sulisorineqartoq, suli
pakatsinarneruvoq suliffis-
saaleqisut taama amerlati-
gisut maani takulerlugu il-
loqarfimmi allamiik tikisit-
sisoqarsimammat, maani
Aasianni kalaallit piilersin-
naasut suliassaqanngitsut
taama amerlatigisut qallu-
naamik piilertussamik tiki-
sitsisimammata, ila tassa-
qaana suliffiutillit sulisus-
sarsiornerminni suliffissar-
siuussisarfeqartoq paasisi-
mavaat imaalersimalerner-
soruna qallunaaqatitik kisii-
sa sulisussatut isigilersima-
gaat?
Uparualaarlara
Uparuagassama ilagaat
kommunimi Aasianni suli-
sitsineq, ajunngeqaaq suli-
soqalaarmat, kisianni amer-
lanerusariaqaraluarput
kommunimi malittarisassa-
qarpoq illumik eqqaanik pi-
ginnittut saliisassasut ta-
manna ajunngeqaaq, pissu-
sissaallunilu ajunngitsoq,
aajunali uparuarniagara
maani illoqarfimmi salitat
iginneqaratik maani illoqar-
fimmi uninngaannartut, uf-
fa massa kommunip eqqaa-
sui sulisui saliisinneqarun-
naarlutik fabrikkikumik in-
guterisinneqartut soormi
suliffissaaleqisut atorneqar-
nianngillat tamakkununn-
galuunniit, ila iluarsisarial-
lit taagugassagut amerla-
qaat.
Sooq suliffissaaruttut Aasianni fabrikkikup ingutserneqar-
nerani atorneqanngillat, Joel Brandt allappoq. (Ass.: Toq-
qorsivimmiit)
NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT
PISSARSIORPUT
ASSISTENTIMIK
Peqqinnissamut Avatangiisinullu
Pisortaqarfimmut
Peqqinnissamut Immikkoortortaqarfimmi
assistenti
Peqqinnissamut Avatangiisinullu Pisortaqarfik, Peq-
qinnissamut Immikkoortortaqarfik, assistentimik pi-
aartumik atorfinittussamik pissarsiorpoq.
Peqqinnissamut Immikkoortortaqarfik Peqqinnissa-
mut Avatangiisinullu Pisortaqarfimmi allaffeqarfiit si-
samaasut ilagaat »barakimi sungaartumi« Nuummi
nakorsiartarfiup akianiittumi allaffeqarfeqartoq. Peq-
qinnissamut Immikkoortortaqarfiup peqqinissaqarfiup
suliffeqarfiutaasa soorlu Dronning Ingridip Nappar-
simmavissuata, sinerissami nakorsaqarfiit kigutilerif-
fiillu tamaasa, Peqqinnissamut Qitiusumik Ilinniarfik
aamma Kalaallit Illuat Københavnimiittoq avammut
atassuteqarfigineqameri suliarisarpai. Peqqinnissamut
Immikkoortortaqarfiuttaaq nioqqutissanik pisiniarfi-
gisartakkanut sullissisartunullu attaveqamerit suliari-
sarpai.
Assistentip suleqatigiit allaffimmi pisortaq, ineriartor-
titsinermut siunnersorti aamma allaffimmi pisortap al-
lattaa suleqatigissavai. Allaffeqarfik katillugit 17-inik
sulisoqarpoq, pilersaarusiomermik, ingerlatsinermik,
sanaartomermut tunngasunik, sulisussarsiortamermik
sulisunillu ilinniartitsinermik aamma naatsorsuuseri-
nermik suliaqartunik.
Peqqinnissamut Immikkoortortaqarfik annertuumik
ineriartortinneqarpoq peqqinnissaqarfiup ingerlalluar-
nissaa isumannaamiarlugu immikoortortaqarfimmilu
suleqatissarsiortoqarpoq ulapaarfiusumik eqeersi-
maarfiusumillu avatangiiseqarluni suleqataarusuttu-
mik.
Pisinnaasassatut kissaatiginartitat:
- tamatigoortumik allaffimmiutut ilinniarsimanissaq
- EDB - WP 5.1.-imik atuisutut ilisimasaqamissaq
- torersuutitsisinnaanissaq
- suleqataajumassuseqamissaq
- ilakkuinartuunissaq
Namminersomerullutik Oqartussat SIK/HK-llu isu-
maqatigiissutaat atuuttut naapertorlugit assistentitut
atorfinittoq aningaasarsiaqartinneqassaaq.
Ajuusaamaraluartumik inissaqartitsisoqarsinnaanngi-
laq.
Atorfik pillugu siunnersorti Aalunnguaq Olsen oqara-
suaatikkut 2 30 00 lokal 4921 -kkut erseqqinnerusumik
paasiniaavigineqarsinnaavoq.
Allanik paasisaqarusuttoqaruni fuldmægtig Martin
Ben Shalmi, Peqqinnissamut Avatangiisinullu Pisor-
taqarfimmi lokal 4917-ikkut paasiniaavigineqarsin-
naavoq.
Qinnuteqaat ilinniagarisimasanik siusinnerusukkullu
suliffigisimasanik paasissutissartalik, soraarummeer-
nerit uppemarsaataasa assilineqamerinik il.il. ilallugu
erseqqissumik nalunaaqutserlugu ATORFIK INUT-
TASSARSIUGAQ NR. 242 uunga nassiunneqas-
saaq:
Peqqinnissamut Avatangiisinullu
Pisortaqarfik
Postbox 1160.3900 Nuuk
Qinnuteqarfissap killilemeqamera: Qinnuteqaatit
Peqqinnissamut Avatangiisinullu Pisortaqarfim-
mit tiguneqareersimassapput kingusinnerpaamik
julip 30-anni 1993-imi.
INEQARFDT
PITSAANERUSUT
Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup Ineqar-
nermut Immikkoortortaqarfiata »ineqarfiit
pitsaanerusut« pillugit unammisitsinera 4. ju-
ni 1993-imi naavoq.
Unammisitsinermulli peqataasut ikippal-
laameri pissutigalugit matumuuna nalu-
naamtigineqassaaq unammisitsineq sivit-
someqartoq 15. august 1993-imut.
Ineqarfiit pitsaanerulernissaannut siunner-
suusiorusuttut kikkulluunniit peqataasin-
naapput. Peqataarusuttut ataasiakkaarlu-
tik suleqatigiikkuuttaarlutilluunniit peqa-
taasinnaapput. Allakkiorluni, assilisatigut ti-
tartakkatigulluunniit peqataasoqarsinnaa-
voq.
Akissarsiassat:
Pitsaanerpaamut: 5.000 kr.
Tullianut: 3.000 kr.
Pingajuanut: 2.000 kr.
Eqqaamallugu tunniussivissaq kingulleq
15.8.1993.
Akissutissaq nassiunneqassaaq:
GRØNLANDS HJEMMESTYRE
Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik
Ineqamermut Immikkoortortaqarfik
Box780.3900Nuuk
Meeqqat Angerlarsimaffiani Sarliami
Perorsaasutut
Ilinniarsimasunik
pingasunik
sulisussarsiorpugut
Meeqqat Angerlarsimaffiat 16-nut inissaateqar-
poq 0-miit 18-nut ukiulinnut.
Marlunnik immikkoortortaqarpoq meeqqanut
inuusuttuaqqanullu. Meeqqanilu nalinginnaasu-
mik assistentitut pineqartartut amigaatigineqarlu-
tik.
Sulisut ima inissisimapput:
Pisortaq, tullersorti, immikkoortortaqarfinni pi-
sortat marluk, assistentit arfinillit, meeqqerisut
marluk, eqqiaasoq ataaseq ullup affaanullu al-
laffimmi ikiorti.
Atorfinissinnaanermut piumasaqaataapput
eqaatsumik assigiinngitsunillu eqqarsarluni pe-
rorsaariaaseqarnissaq.
- ataqqinnissuseqarneq - suleqataalluarsin-
naaneq.
- Piumassuseqarneq aqqutit nutaat atorlugit
perorsaariaatsikkut sulinissamut.
- Meeqqat inuusuttullu kisiisa eqqarsaatigina-
git, aammali angajoqqaanut/ilaqutariinnullu
sullissisinnaaneq.
Marluinnik oqaasillit soqutigineruvagut.
Atorfininneq akissaatillu maleruaqqusat malillugit
ingerlanneqassapput. Tassa PIP - aammalu
Namminersomerullutik Oqartussat akornanni isu-
maqatigiissutit 1.4.93-meersut malillugit.
Angerlarsimaffik ikiuussinnaavoq avataaneersu-
nut inissarsiuussisinnaalluni, inatsisit/maleruaq-
qusat malillugit akilersorneqartarput, nuttarnermi
aningaasartuutit pisattanut angalanermullu bilittit
aamma maleruaqqusat malinneqartarlutik.
Qinnuteqaat - ilinniarsimanermut uppernarsaatit
siornatigut maannakkullu sulinermi oqaaseqaa-
taasinnaasut nassiunneqassapput uunga:
Meeqqat Angerlarsimaffiat
Postbox 1503 • 3952 llulissat
Qinnuteqaammut tunniussivissaq kingulleq
julip 15-ani.