Atuagagdliutit - 29.06.1993, Page 9

NR. 67 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
Isaariarsuup napparneqalersup tunuaniippoqputuliaq 600 meterinik takitigisoq nukissior-
fimmut ingerlasoq. Isaariarsuaq quleriinnutpingasunngorlugu napparneqarpoqsannavigi-
neqarluni 295 kvadratmeterinik annertutigisoq tamakkiisumillu annertussuseqarluni 766
kvadratmeterinik. Nukissiorfimmut isaariaata saniatigut illorsuaq imaqarpoq etagenisiul-
lerni marlunni sannaviit, toqqorsivik assigiinngitsunillu nakkutilliiviit inilu agguataarivik.
Init qullersaat iluarsaanneqarsimavoq inissianngorlugu angutinut qulinut. Erngup nukin-
ganik nukissioriik aallartinneqarpat Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani inoqartussaann-
gilaq, tassa nukissioriik ungasianit Nuumminngaaniit aqunneqartussaammat. Erngup nu-
kinganik nukissioriimmut takussutissatuaassaaq isaariarsuaq, tammaarsimaiTIk anneq
piiarneqareerpat maskinallu tamarmik peerneqareerpata.
Bag portalbygningen, som er ved at blive opført, føreren 600 meter lang adgangstunnel ind
til kraftstationen. Portalbygningen er opført i tre etager med et bebygget areal på 295
kvadratmeter og et bruttoareal på 766 kvadratmeter. Udover indkørslen til kraftstationen
indeholder bygningen i de to første etager værksteder, lagerrum og diverse kontrol- og
fordelingsrum. Tredieetagen er indrettet til beboelse for op til 10 mand. Når vandkraftvær-
ket er i drift, skal der ikke være ansat folk i Bukseijorden, fordi vandkraftværket bliver
{jernstyret fra Nuuk. Portalbygningen bliver det eneste synlige spor afvandkraftværket,
når hovedlejren bliver revet ned og alle maskiner 1jernet. (Ass./Foto: Louise-Inger Lyberth).
Utoqqarmiut Kangerluarsunnguani
nuannattut: Innaallagissiutit misilippaat
Erngup nukinga atorlugu innaallagissiorfik 1. oktoberimiit Namminersomerullutik Oqartussanit
ingerlanneqalissaaq
UTOQQARMIUT KAN-
GERLUARSUNN GU AT
(KK) - Pingasunngormat
23. juni nal. 14.37 eqqor-
luinnarlugu Utoqarmiut
Kangerluarsunnguanni
erngup nukinga atorlugu in-
naallagissiorfiup kaavittor-
sui marluk kaavilermata su-
lisut ersaartaattuatsiaap-
put. Innaallagissiorfik nal.
ak. affaata missaani misile-
rarneqarpoq.
Ullup misileraaqqaarfls-
sap tungaanut sullorsuaq
erngup ingerlaarfissaa
imermik mianersorluni im-
merneqarpoq, imerlu taan-
na innaaUagissiorflup kaa-
vittorsuinik »supoorisus-
saavoq«. Naatsorsuutigine-
qareersutut erngup naqitsi-
nera innallaagissiorflup
kaavittorsuinik kaavititsis-
sutigissallugu naammap-
poq, taamaaliUunilu nunat-
sinni erngup nukinga ator-
leq Utoqqarmiut Kangerlu-
arsunnguanni pilersinne-
qarpoq.
Oqiliallanneq annerto-
qaaq: Ukiut pingasorpiaat
ullullu pingasorpiaat matu-
ma siorna Utoqqarmiut
Kangerluarsunnnguanni
suliap aallartinneranit
qaangiuttullu misileraane-
rup takutippaa erngup nu-
kinga atorlugu innaallagis-
siorflk pissusissamisut in-
gerlasoq, qularnanngilluin-
nartorlugu ingerlatseqati-
giiffimmit Nuuk Kraftimit
NamminersornuUutik
Oqartussanut 1. oktober eq-
qorlugu tunniunneqarsin-
naasoq. Akia: 822 millioner
koruunit.
InnaaUagissiorflup kaa-
vittorsuaqarfiani Utoqqar-
miut Kangerluarsunnguan-
ni samani nunap iluinnar-
suani qaartiterlugu sulluli-
arsuarmi sulisut norskit,
qallunaat kalaallillu aappa-
luttunik, qaqortunik tungu-
jortunillu niaquarnaveeq-
qutillit ataatsimoorlutik su-
liarsuaminnik tulluusimaa-
rutiginninnerat kialuunniit
tupigusuutigisinnaanngi-
laa.
Kalaallit Nunaanni sa-
naartugassat annertuner-
paartaat piumasarineqartut
eqqoqqissaarlugit naam-
massisimavaat. Suliffeqar-
fimmi imigassartorflgeqqu-
saanngilluinnaraluartumi
puiaasaq GI. Dansk saq-
qummerneqarpoq, kaavit-
torsuillu unitsinneqarmata
Kalaallit Nunaanni erngup
nukinga atorlugu innaalla-
gissiorfiup siulliup aallartil-
luarnera kasuussutigine-
qarpoq.
Tupinnartoq
Utoqqarmiut Kangerluar-
suannguanni innaallagis-
siorfik suliaavoq tupinnar-
toq. Qaqqap iluani 600 me-
teritut ilorpasitsigisumi
qaarsoq 10.000 kubikmeter
qaartiterlugu piiarneqarsi-
mavoq, erngullu nukinga
atorlugu innaallagissiorfiup
uummataa »qangattarsuar-
mi« tassani inissisimavoq.
Igai qaarsuinnaapput,
qaarsullu ikiariissitaarnera
iikkami qalipakkamut qali-
paasup paasissaanngitsu-
liullaqqissup qalipagaanut
qernertunik, qasertunik qa-
qortunillu ikiariissitaartu-
nut aalasinarani.
Innaallagissiorfik ma-
skinaqarfeqarpoq, tassanilu
innaallagissiuutit marluk
kivittaallu inissinneqarsi-
mapput, ataanilu kaavittor-
suaqarfeqarlunilu erngup
ingerlaarneranut matusaa-
teqarfeqarluni.
Maskiinaqarfiup uigua-
niipput transformatoreqar-
flk, koblingeqarfik, aggua-
taarisarfik, batteriit, nakku-
tilliisoqarfik silaannarissar-
feqarflUu kiisalu sulisunut
atortorissaaruteqarfiit assi-
giinngitsut. Maskinaqar-
flullu uiguani qullermi
imermik nillasaateqarfik
qaarsoq qaartiterlugu aam-
ma inissiorneqarsimavoq.
Innaallagissap sarfaata
ledninngersuartigut Nuum-
mut ingerlatinneqalinngin-
nerani nukissiorflup koblin-
geqarfiatigut qaminneqar-
sinnaavoq.
Sulluliarsuit arlallit nu-
kissiorfeqarflmmut ingerla-
titaapput. Kangerluarsunn-
guup Tasersuanit erngup
innaallagissiornermi ator-
neqartussap aqqutissaa
10.610 meteritut takitigisu-
mik sullorsualiomeqarsi-
mavoq. Utoqqarmiut Kan-
gerluarsunnguannit sullor-
sualiaqarpoq 1.320 meteri-
tut takitigisumik, erngup
atorneqareersup kuuffis-
saanik. Isaariaqarflmmiillu
innaallagissiorfeqarflttaa-
nut ilummut aqqutaasumik
600 meteritut takitigisu-
mikk aamma sullorsuaqar-
luni.
Innaallagissiorfeqarfit-
taaniipput kaavittorsuit
marluk, innaallagissiuuti-
nik marlunnik ingerlatsi-
sut, kaavittorsuaqarfissalli
pingajuata inissaa aamma
qaartiterneqareersimavoq
immaqalu kaavittorsuaqar-
flssat innaallagissiuutitllu
sisamassaata inissaa siunis-
sami ungasinngitsumi qaar-
titerneqarumaarpoq, ta-
mannali Nuummi zinkilior-
filiortoqarnissaanik piler-
saarutinut atatillugu aala-
jangiifligineqartussaavoq.
Platinova A/S-ip siuler-
suisui sapaatiummat Utoq-
qarmiut Kangerluarsunn-
guanniipput erngup nukin-
ga atorlugu innaallagissior-
fik takusarlugu, ullumillu
aatsitassanik ujerlernermi
ingerlatseqatigiifliup
Nuummi ataatsimeersuar-
nerani zinkiliorfissaq pillu-
gu pilersaarutit suliareqqin-
neqarnissaat piginneqataa-
sut akomanni oqaluuseri-
neqassapput, Namminer-
sornerullutillu Oqartussat
aamma piginneqataapput.
Nalliuttorsiorneq
Kisianni pingasunngorner-
mi 23. junimi siunissaq pil-
lugu takorluukkat kasuus-
sutigineqanngillat, ernguUi
nukinga atorlugu innaalla-
gissiorfik Naminersornerul-
lutik Oqartussat sinnerlugit
Nuuk Karftimit sananeqar-
toq kasuussutigineqarluni.
Kaavittorsuit innaallagis-
siuutillu misilerarneqarne-
rat siulleq iluatsilluarpoq,
pifilssamilu aggersumi ator-
tut allat tamarmik aamma
misilerarneqartussaapput.
Julip aallartinnerani led-
ninngersuartigut Utoqqar-
miut Kangerluarsunnguan-
niit Ameralik Kangerluar-
sunnguarlu napillugit si-
laannakkut ikaartinneqar-
simasutigut innaallagiaq in-
gerlaartinneqalissaaq. Taa-
maattumik Nuuk Karftip
ledninngersuit napparutaa-
sa 206-iusut arlaannaannul-
luunniit najuarniarnissaaq
ledninngilluunniit qanoq
iliorluniluunniit attomiar-
nissaat sakkortunerpaamik
mianersoqqussutigaa. Taa-
maaliornermi toqumik kin-
guneqarataannaammat.
Erngup nukinga atorlugu
innaaUagissiorflup Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sanut tunniunneqanngin-
nerani Nuuk Kraft imminut
pisussaaffilersimavoq ulluni
14-ini ajutoorflunngilluin-
nartumik ingerlatseqqaar-
nissaminut. Innaallagissior-
fik ulluni 13-ini ajoqute-
qanngivissumik ingerlariar-
luni unittoorpat taava Nuuk
Kraft suli ulluni 14-ini tul-
liuttuni ajutoorfiunngilluin-
nartumik ingerlatseqqeq-
qaartariaqalissaaq.
Suliamik inikkamik tun-
niussinissami malittarisas-
sat sakkortuut taakku
Nuuk Kraftip isumakuluu-
tiginngilai, isumaqarluinna-
ramimi suliani inerlugu 1.
oktoberimi tunniussinnaa-
gini. Taamaattumik Nuum-
mi Sarfaannguani innaalla-
gissiorfik illoqarfimmilu ki-
assaateqarflssuit septembe-
rip qeqqata missaani pujo-
runnaassapput Nuup in-
naallagissamik pilersorne-
qarnera erngup nukinga
atorlugu innallagissiamut
nuuppat.
1. oktober erngup nukin-
ga atorlugu innaallagissior-
flttaaq nalliuttorsuitigine-
qassaaq. Kalaallit Nunaanni
Nukissiorfiit Kalaallit Nu-
naanni sanaartukkat anner-
saata naammassineqarnera-
ta nalliuttorsiutigineqarnis-
saa pilersaarusiorsimavaa.
Nalliuttorsiorneq Sar-
faannguani innaallagissa-
mik katersuiveqarfimmi
massakkut innaallagissior-
fiusup sanianiittumi aallar-
tissaaq. Tamatuma kingor-
na qaaqqusat umiarsuarmik
Utoqqarmiut Kangerluar-
sunngualiaanneqassapput,
erngullu nukinga atorlugu
innaallagissiorfik atoqqaar-
tinneqarluni. Nukissiorfiit
umiarsuaq sinersortaat
»Disko« qaaqqusarpassuit
angallanneqarnissaannut
attartorsimavaa, qaaqqusa-
nullumi ilaapput nunatta
Inatsisartuini Naalakker-
suisuinilu ilaasortat tamar-
mik kiisalu qallunaat nor-
skillu ministerii.