Atuagagdliutit - 12.04.1994, Blaðsíða 11

Nr. 27 • 1994

GRØNLANDSPOSTEN
Nalagaaffiit sumiginnaasut
Danmarkimi inuit pisinnaatitaaffii pillugit Allattoqarfiup pisortaa Morten
Kjærum isumaqarpoq, naalagaaffit ukiorpassuanngortuni pinngortitamik
illersuiniarqatigiifmt kisiisa tusaaniarpallaarsimagaat
All.: Ntya Poulsen
Danmarkimi inuit piain-
naatitaaffii pillugit Allatto-
qarfiup Namminersornerul-
lutik Oqartussat qanimut
suleqatigalugit saqqummer-
seqammerpaa atuagaq nu-
taaq puisinniarnerup inatsi-
sitigoortumik periarfissanik
misissueqqissaarnemik
imaqartoq. Atuagaq canada-
miup inatsisilerituup Elaine
Ward-ip atuakkiaraa atuak-
kiamilu tassani erseqqissu-
mik uppernarsaatissaqar-
poq inuiaqatigiit inuit uu-
masunik miluumasunik
atuinissaminnut pisinnaati-
taaffii unioqutinneqartar-
tut, pinngortitamik illersui-
niaqatigiit piniarnermik
unitsitsiniarlutik akerliler-
suigaangata.
Atuakkami tassanittaaq
sammineqartunut ilaavoq
piniagassanit pineqartunit
nioqqutissiat nunat tamat
akornanni nioqqutigisin-
naanerinut pisinnaatitaaf-
fik. Taamatut paasiniaaneq
Danmarkimi inuit pisinnaa-
titaafiii pillugit Allattoqar-
fimmit tamakkiisumik ta-
persersorneqarpoq, Allatto-
qarfiullu isumaa naapertor-
lugu pinngortitaq illersorni-
arneqaleraangat naalagaaf-
fiit pissusiviusunik isigin-
ngitsuusaarisarput, naak
taamaliornermi nunap inoq-
qaavisa pisinnaatitaaffii
unioqqutinneqaraluartut.
- Isumaqarpugut suliaq
maanna aallartittoq ima
pinngaaruteqartigimmat
ineriartorfissaqartigalunilu
Allattoqarfimmit illersorta-
riaqarlutigu. Nukivut sulia-
mut tassunnga atorusuppa-
vut ajornartorsiutillu Ka-
laallit Nunaannut Dan-
markimullu tunngasut su-
lissutigalugit. Aamma pi-
ngaartuuvoq inuit pisinnaa-
titaaffiinik unioqqutitsine-
rup akornatsinni pisinnaa-
nera paasissallugu, isuma-
qaqqajaasoqartarmammi pi-
sinnaatitaaffinnik unioqqu-
titsinerit »nunani amiilaar-
nartumik kisermaassilluni
naalakkersorneqartuni«,
soorlu Latin amerikami, taa-
maallaat pisartut, Morten
Kjærum Danmarkimi inuit
pisinnaatitaaffi pillugit Al-
latorqafiup pisortaa taama
oqarpoq.
Aalaiangers akkat
malitassat
Morten Kjærum oqarpoq
pinngortitamik illersuinia-
qatigiiffiit pinngortitaq il-
lersorniarlugu nersortaria-
limmik sulisimasut. Aaam-
ma taakkununnga akeqqa-
tut sassangilaq oqarlundu
pinngortitamik uummasu-
nillu illersuiniaqatigiit paa-
sisariaqaraat suliuniutimik
inuiannut kingunipiloqar-
tarneri navianartorsiortitsi-
villutillu.
- Soorunami pinngortita-
mik illersuiniaqatigiit pi-
ngaaruteqarput. Tamatta-
mi pisussaaffigaarput sapin-
n gis arput tam aat naaper-
torlugu pinngortitamik
paarsilluarnissaq. Ulersui-
niaannarlutali inuit pin-
ngortitami najugaqartuusut
puigortariaqanngilavut,
Morten Kjærum taama
oqarpoq ingerlaqqillunilu:
- Imaasinnaavormi nunat
tamat akunnerminni aalaja-
ngersaallutik isumaqatigiis-
sutigereersimagaat soorlu
puisip amiisa killilersorne-
qamissaannik EF-ip naa-
lakkiutaa pitsaanngitsumik
kinguneqartoq. Naalakkiu-
tip kingunerippagu meeqqat
pitsaasumik peroriartorsin-
naannginnerat - inuttut,
kulturikkut aningaasarsior-
nikkullu - taava taamaalior-
neq inuttut pisinnaatitaaf-
finnik unioqqutitsineruvoq.
Taamatulli aalaj angersagaq
atsiorneqareerpoq.
Morten Kjærum-ip aam-
ma erseqqissaatigaa ammip
qalipaataa tunngavigalugu
assigiinngisitsisoqartillugu
naalagaaffiup suulluunniit
pisussaaffigimmagu eqqor-
neqartunik illersuinissani
aammalu pisussaaffigalugu
suliniaqatigiiffiit uppertitsi-
niaallutik iliuusaat suul-
luunniit unitsinniassallugit.
Tunngavissaq nutaaq
Danmarkimi inuit pisinnaa-
titaaffi pillugit Allattoqarfi-
up pisortaata Morten Kjæ-
rum-ip qularutiginngilaa
inuit pisinnaatitaaffii aal-
laavigalugit pissutsinik tun-
ngavilersuisoqartariaqaler-
nera.
- Nutaamut ikaarsaariar-
fiup nalaani inuuvugut.
Imaappoq suliniaqatigiiffiit
naalagaaffiillu paasereer-
paat inuit pisinnaatitaaffii
ilumooruttariaqartut, naa-
lagaaffiit nunallu inoqqaa vi-
sa akornanni. Tassanerpiar-
lu inuttut pisinnaatitaaffiit
eqqortinneqarnissaat piu-
masaqaataavoq. Taamaatu-
mik una atuakkiaritippar-
put naalagaaffiit paasinias-
sammassuk arajutsisaqarsi-
mallutik, Morten Kjærum
ilaatigut taamatut oqarpoq.
Morten Kjærum-ip isu-
maa naapertorlugu Elaine
Ward-ip atuakkiaatigut Nu-
natsinni piniarnermik
inuussutissarsiornerup ava-
titsinni illersortuinnarnis-
saanut tunngavissanik pit-
saalluartunik pissaqaler-
poq.
Maalaarfissaq
- Misissorneqartariaqartu-
nut ilaavoq FN-ip iluani
maalaarfissamik peqarner-
soq, immaqa soorlu Europa-
mi Inuit Pisinnaatitaaffii
pillugit Eqqartuussivimmi.
Atuakkap apeqqutit tama-
viisa akissutissaqartinngik-
kaluarpai, kisianni neriuti-
gaara allat suliamik tassa-
nga ingerlatitseqqikku-
maartut. Qularutissaanngi-
larmi sukumiinerusumik
misissuisoqartariaqamera,
Morten IQærum oqarpoq.
Elaine Ward-ip atuakkia-
ni saqqummersinneqartumi
siunnersuutigineqartut ila-
gaat naalagaaffiup siunner-
suisoqatigiinnik pilersitsi-
nissaa. Siunnersuisoqatigiit
taakkua suliassaasa pi-
ngaarnersarissavaat pin-
ngortitap illersorneqarnis-
saata, inuttut pisinnaati-
taaffiit, niuernerup ineriar-
tornerullu suliniutigineqar-
nerisa ajornartorsiutinik pi-
lersitsinnginnissaat anguni-
arlugu ataqatigiissaarinis-
saq.
- Elaine Ward-ip nalunaa-
rusiaatigut uppernarsaatis-
sanik arlalinnik katersaqa-
lerpugut. Suliassaq tullin-
nguuttoq tassaavoq qanoq
iliuuserisinnaasanik nas-
saarniarnissaq. Atuagaq
una aallaavigalugu suliso-
qartariaqarpoq neriuppu-
ngalu inuppassuit suliniute-
qarumaartut periarfissanil-
lu arajutsineqarsim asunik
nassaarlutik, Morten Kjæ-
rum ilaatigut taama oqar-
poq.
- Nutaamut ikaarsaariarfiup nalaani inuuvugut. Imaappoq
suliniaqatigiiffiit naalagaaffiillu paasereerpaat inuit pisin-
naatitaaffii ilumooruttariaqartut, naalagaaffiit nunallu
inoqqaavisa akornanni. Tassanerpiarlu inuttut pisinnaati-
taaffiit eqqortinneqarnissaat piumasaqaataavoq, Morten
Kjærum oqarpoq. (Asseq toqqorsivim miit: Knud Josef sen)
- Vi er nu kommet ind i en periode, hvor organisationer og
stater finder ud af, at menneskerettighederne skal tages
alvorligt i forholdet mellem stater og prindelige folkeslag.
Og det er her, hvor menneskerettighederne nu begynder at
kræve sin plads, siger Morten Kjærum. (Arkivfoto: Knud
Josefsen)
Morten Kjærum oqarpoq pinngortitamik illersuiniaqatigiif-
fiit pinngortitaq illersorniarlugu nersortarialimmik sulisi-
masut. Aaamma taakkununnga akeqqatut sassangilaq
oqarlunilu pinngortitamik uummasunillu illersuiniaqatigiit
paasisariaqaraat suliuniutimik inuiannut kingunipiloqar-
tarneri navianartorsiortitsivillutillu. (Asseq toqqorsivim-
miit: Louise-Inger Korden)
Morgen Kjærum siger, at miljøorganisationerne har ydet et
prisværdigt arbejde med ders kampagner og lobbyvirksom-
hed, når miljøet skal beskyttes. Han stiller sig heller ikke
som en fjende ovefor miljø- og dyrevæmsorganisationer,
men ønsker, at aktivisterne skal forstå, at effekten af disse
kampagner rammer et folk og truer deres eksistens. (Arkiv-
foto: Louise-Inger Kordon)
Nunaqarfiup immikkoortuanut
pilersaarutissatut siunnersuut aammalu
»Upernaviup kommuneanut pilersaarut
1992-2005«>imut tapiliussaq
Atortussanngortitslneq
Kommunalbestyrelsep martsip 7-ni 1994 imaattut akuersissuti-
gai
a) Nuussuarmi nunaqarfiup immikkoortuanut pilersaarutissatut
siunnersuut nr. 1 nunaminertaq nunaqarfiup kitaa’tungaani
pisiniarfiup quersuullu qulaanniittoq nammineerluni HluTianik
sanaartomikKut najugaqarfissatut, taamatullu
b) kommunemut pilersaarummut tapiliussaq.
Nunaqarfiup immikkoortuanut pilersaammmi nunaminertaq naju-
gaqarfissatut nutaatut aalajangersameqarpoq, nunaminertallu
taassuma sanaartorfiginissaanut, aqqutit pilersinnissaannut kii-
salu nunaminertami sanaartorfigeqqusaanngitsut pillugit aalajan-
gersakkat siumut aaqqissomeqarlutik. Nunaminertaq pineqartoq
kommunemut pilersaammmi inissialiorfissatut aalajandersaavigi-
neqarsimanngimmat, nunaqarfiup immikkoortuanut piiersaarutip
allannguutissaatut siunnersuummik ilaqartinneqarpoq, taamaa-
liomikkut nunaminertaq inatsisinut naapertuuttumik inissiaqarfis-
satut ilanngunneqarsinnaalissalluni.
Illoqarfimmut nunaqarfinnullu killiliussat iluanni nunaminertanik
atuinissamik kommunalbetyrelsip akuersissuteqartameranut na-
joqqutassat tapiliussami aalajangersagaappul
Tamanut saqqummiussineq
Nunaqarfiup immikkoortuanut pilersaarutissatut siunnersuut ta-
manut takusassiaralugu saqqumisinneqassaaq piffissami 11.
april 1994-imiit 23. maj 1994-imut. Tapiliussaq saqqumisinne-
qassaaq piffissami 11. april 1994-imiit 6. juni 1994-imut Taak-
kununnga oqaaseqaatigiumaneqartut piffissaliussat taaneqartut
qaangiutinnginnerini uunga nassiunneqassapput
Upernaviup kommunea Teknikkimut
Avatangiisinullu Immikkoortoqarfik
Postbox 95, 3962 Upernavik.
Forslag til lokalplan og tillæg til
»Kommuneplan Upernavik 1992*2005«
Vedtagelse
Kommunalbestyrelsen har den 7. marts vedtaget
a) et forslag bl lokalplan nr. 1 for et selvbygger boligområde i
Nuussuaq i bygdens vestlige del ovenfor butikken og pakhu-
set samt
b) et tillæg til kommuneplanen.
Lokalplanen udlægger et nyt areal til boligformål og fastlægger
bestemmelser for områdets bebyggelse, stiforløb og friholdte
arealer. Da det pågældende areal ikke er udlagt til boligformål i
kommuneplanen, er lokalplanforslaget ledsaget af et forslag til
ændring at kommuneplanen, således at området lovligt kan ind-
drages til boligformål.
Tillægget fastlægper retningslinjer for kommunalbestyrelsens til-
deling af arealer i by- og bygoezoner.
Offentliggørelse
Lokalplanforslaget er fremlagt til offentligt gennemsyn fra den 11.
april 1994 - 23. maj 1994. Tillægget er fremlagt fra den 11. april
- 6. juni 1994. Bemærkninger hertil skal inden udløbet af de
nævnte frister sendes til:
Upernavik Kommune, Afdelingen for
Teknik og Miljø
Postbox 95, 3962 Upernavik.