Atuagagdliutit - 26.04.1994, Qupperneq 9

Nr. 31 ■ 1994
9

GRØNLANDSPOSTEN
Ukkusissarmiut misissomeqamissartik kissaatigaat
Nunaqarfimmiorpassuit umiatsiarartaamissaminnut aalisariutitaamissaminnullu katersillutik Maarmorilimmi
sulisimapput
All. Lone Madsen
Ersinngilaq...
Qaqqarsuarmi 1160 mete-
risut portutigisumi inngilip
qernertup assiganik allaqar-
tumi aatsitassarsiorfiup tor-
suusarsui 100 kilometeriu-
sut silataaniit takuneqar-
sinnaanngillat. Kisiannili
qanilligaanni paasineq ajor-
narunnaartarpoq kanger-
luup qinnguani qamanersu-
aq sermersuarmut qanittu-
mi aatsitassarsiorfeqarsi-
masoq 400-ngajannik suli-
soqartumik. Illukut toqqa-
vii, mittafik, talittarfik, tim-
misartunik inissiisarfik ila-
mi aamma aatsitassarsior-
fik ersipput. Taamani Ka-
laallit Nunaanni kommunip
avannarpasissumiittup,
Uummannap aningaasati-
gut atugarissaarnerata na-
laanit qiatat.
Inngilip Qernertup iluani
1972-imiMli aqerlumik zink-
imillu piiaasoqarsimavoq.
Siornatigulli marmor i ator-
neqartarsimavoq - taa-
maammallu Maarmorilim-
mik ateqartinneqarpoq.
Aatsitassarsiorfik mato-
reerpoq. Tunisassiorfittaa
peerneqarsimavoq, kommu-
nimilu innuttaasut aalisar-
tunngoqqillutillu piniartun-
ngoqqissimapput, pissutsil-
lu tamarmik Greenex-ip
aqerlumik malm-imillu pii-
aaniarluni aallartinnginne-
ratut ileqqissimallutik.
Taamaakkaluartorli aat-
sitassarsiortut allamik qi-
mataqarsimapput. Qima-
taat isaannarmik takune-
qarsinnaanngilaq. Malm-
imik eqqaavissuarmit mi-
ngutsitsisoqarpoq, ilaatigut
ukiuni 20-ini tunisassiorne-
rup nassatarisaanik ilaati-
gullu aatsitassarsiorfiup
1990-imi matuneqamissaa-
nut piiaanerup nalaani.
Piniariarfittut
matuneqarpoq
Aatsitassarsiorfiup matune-
qarneratigut aatsitassarsi-
orfik kisimi matuneqanngi-
laq. Kangerluk MaarmorUi-
up inissisimaffia tam armi
matuneqarpoq.
- Qaamarujuk aalisaga-
qarluarlunilu piniagassa-
qarluartuaannaraluarpoq,
kommune-mi assistenti Ja-
kob Amossen, Ukkusissani
Maarmorilimmiit 25 kilo-
meterinik ungasissusilimmi
najugaqartoq oqaluttuar-
poq.
- Kisiannili taqqamani aa-
lisartoqartaranilu piniarto-
qartanngilaq.
Ukkusissaniit Maarmori-
liup tungaanut qamutit il-
lerngi atuaraanni, kanger-
luup Maarmoriliup inissisi-
maffiata killinganiittumut
kangerlummut allamut aq-
quteqarpoq. Piniariarfik
taanna matoqqavoq.
- Tamaani imaq mingut-
sinneqarsimavoq, naallu ul-
lumikkut aatsitassarsior-
fimmiit 35 kilometerit ilu-
anni uilunniarnissaq kisimi
inerteqqutaagaluartoq taq-
qamani aalisarumasoqan-
ngilaq piniarumasoqarani-
lu. Aalisakkat assigiinngit-
sut aatsitassanik nassaarfi-
gineqarsimapput. Siornati-
gut puisinik, uukkanik, ka-
nassunik ammassannillu
kangerluup iluani pisarine-
qarsimasunik nereqqusaan-
ngikkaluarpugut. Ullumik-
kulli mingutsitsineq anni-
kinnerulersimavoq. Paasi-
tinneqarpugut aalisakkanik
taqqamanngaanneersunik
nerisinnaasugut. Kisianni-
gooq amerlanaarnagit.
Aalisartut
toqqissisimanngillat
Kafaallit Nunaarmiut nu-
narsuarmi minguinnerpaa-
nik aalisagaqarnertik tan-
ngassimaarutigisarpaat,
taamaammallu soorunami
aalisakkat annikitsunnguu-
galuartumik mingutsinne-
qarsimasut nerinissaat so-
qutiginngilaat. Tamannalu
aalisartut piniartullu ani-
ngaasaqarnermikkut malu-
gisinnaavaat.
- Ammassaat assersuuti-
gisinnaavagut. Aalisartut
kilomut 1 kronilersillugit
tunisinnaavaat. Inuinnar-
nulli tunissagunikkit kilo-
mut 10 kronisissutigisin-
naasarpaat. Kisiannili inu-
innaat ammassannik Ukku-
sissaneersunik piserusun-
ngillat...
Aammattaaq Jakob
Amossen-ip oqaluttuaraa
aalisakkat eqqumiitsumik
pissusilersortut aalisartunit
naammattoomeqartartut.
Ammassaat ameqanngitsut
aammalu uukkat soruso-
qanngitsut:
- Aalisakkat taamaattut
aalisartunit toqqissisiman-
ngissutigineqarput, aam-
mami qimmiminnulluun-
niit nerukkaatissatut pisari-
niarneq ajorpaat. Biologinit
oqarfigineqarpugut misis-
sugassanik pisaqarniartari-
aqartugut.
MaarmorUiup eqqaani
imaq ukiumut ataasiarluni
misissorneqartarpoq. Nali-
nginnaasumik ukiassaler-
nerani misissorneqartar-
poq, kisiannili ukiormanna
Jakob Amossen-ip, mingut-
sitsinermut atatillugu nu-
naqarflmmiit oqaaseqartar-
tuutitaasup aasassalernera-
ni misissuisarnissaq akuer-
sissutigitissimavaa:
- Ukiassalemerani sarfar-
torujussuusarpoq, isuma-
qarpungalu aasassalernera-
ni misissuititsisalernikkut
inernerit allarluinnaat pis-
sarsiarineqarsinnaasut.
Aatsitassarsiorfimmi qanit-
tumi najugaqartuusugut
mingutsitsineq toqqissisi-
manngitssutigaarput, nali-
leruminaattarpormi qanoq
ajortigisunik kinguneqaru-
maarnersoq. Napparsimas-
sutigisinnaavarput? Siorna-
tigulli tusartarparput kræf-
teqalissutaasinnaanera in-
narluutilinnillu inungorto-
qarsinnaanera aarlerinar-
nerulertartoq, kisiannili ilu-
moornersoq iluamik Uisi-
manngilarput.
- Sapaatit akunnialun-
ngui qaangiupput naalak-
kersuisunut ilaasortaq Ove
Rosing Olsen mingutsitsi-
nermut tunngatillugu tike-
raartorigatsigu, taannalu
aqqutigalugu nunaqarfim-
mi innuttaasut tamarmik
misissorneqarnissaat piu-
Aammattaaq Jakob Amossen-ip oqaluttuaraa aalisakkat eq-
qumiitsumik pissusilersortut aalisartunit naammattoorne-
qartartut. Ammassaat ameqanngitsut aammalu uukkat so-
rusoqanngitsut: - Aalisakkat taamaattut aalisartunit toq-
qissisimanngissutigineqarput, aammami qimmiminnul-
luunniit nerukkaatissatutpisariniarneq ajorpaat. Biologinit
oqarfigineqarpugut misissugassanik pisaqarniartariaqartu-
gut.
Jakob Amossen fortæller også, at fiskerne fra tid til anden
har observeret fisk, der opfører sig underligt. Ammassat,
der har mistet skindet og fjordtorsk, som opfører sig under-
ligt sløvt og dovent: - Fiskerne er utrygge ved disse fisk, og
vil ikke engang fange dem til hundene. Biologerne har sagt,
at vi alligevel skal fange nogen, så de kan undersøge dem.
(Ass./Foto: Lone Madsen).
- Ammassaat assersuutigisinnaavagut. Aalisartut kilomut 1 kronilersillugit tunisinnaavaat.
Inuinnarnulli tunissagunikkit kilomut 10kronisissutigisinnaasarpaat. Kisianniliinuinnaat
ammassannik Ukkusissaneersunik piserusunngillat...
- For eksempel ammassat kan fiskerne indhandle til 1 krone pr. kilo. Sælger man dem til
private, kan man få 10 kroner pr. kilo. Der er bare ingen private, der vil købe ammassat fra
Ukkusissat... (Ass./Foto: Lone Madsen).
Ersinngilaq... Qaqqarsuarmi 1160 meterisut portutigisumi inngilip qernertup assiganik
allaqartumi aatsitassarsiorfiup torsuusarsui 100 kilometeriusut silataaniit takuneqarsin-
naanngillat.
Det er ikke til at se det... At derinde i det 1160 meter høje fjeld meden karakteristisk tegning
af en sort engel befinder sig 100 kilometer minegange. (Ass./Foto: Lone Madsen).
masar aarput, massakku-
mulli suk paasinngilarput
taamaaliortoqarsinnaaner-
soq.
T aar siif figi tinnissamut
piumasaqameq
Aammattaaq nunaqarfim-
miut aningaasatigut taar-
siiffigineqarnissaminnut pi-
umasaqarsimapput, kisian-
nili Jakob Amossen isuma-
qarpoq piumasaqaatertik
anngutinngitsuussasoq:
- Siunissami Kalaallit Nu-
naanni aatsitassarsiorner-
mut sunniuteqarsinnaavoq.
SulifTeqarfiit Kalaallit Nu-
naannut aningaasaleerusut-
tut qunulersissinnaavai.
Massakkullumi naalakker-
suisunit nunap iluata ilua-
qutigineqarnissaa pingaar-
tinneqartorujussuuvoq, taa-
maammalki taamaalisoqar-
nissaa ilimaginngilara.
Maarmorilimmi misilitta-
gaasimasut eqqarsaatigalu-
git siunissami Kalaallit Nu-
naanni aatsitassarsiornis-
saq Jakob Amossen-ip qa-
noq isumaqarfigaa?
- Taamaaliortoqarnissaa
ajattunngilluinnarpara.
Inuussutissaqartariaqarpu-
gummi. Ullumikkut quja-
nartumik 1970-ikkunni mi-
ngutsitsisimaneq pillugu
annertunerujussuarmik Ui-
simasaqalersimavugut. Ki-
siannili isumaqarpunga nu-
naqarfinnut illqarfinnul-
luunniit imaluunniit aab-
sarfiulluartut piniarluarfiu-
sullu qanittuinut inissiiso-
qartariaqanngitsoq. Taama-
nikkut immap mingutsinne-
qamerata saniatigut Maar-
morilimmi nipiliornersuup,
helikopterit, sikunik aseror-
terutit nipiliornersuisa tim-
missat uunasullu allat qi-
maatittaraat misigisarpa-
gut. Appat ineqarfiat nuna-
qarfimmit qanittumiittoq
massakkut timmiaqanngi-
laq. Aammalu 1972-imili qi-
lalukkkanik nunaqarfimmi
qanittumi takusoqarami
takusoqaqqinngilaq, siorna-
tigummi takku ttaraluar-
put... Tamannali ilumuu-
vinngilaq, 1993-imimi ataa-
siakkaat nunaqarfimmut
qanittumi takuneqarpoq.
Imaassinnaavoq takkuttaq-
qinnialersut.
- Aammattaaq aatsitas-
sarsiorfiup ammanera pin-
ngitsoorani iluaqutigineqar-
poq. Kommunimi innuttaa-
sunut suliflissat, akileraa-
rutitigut isertitat anner-
tuut. Nunaqarfimmi tamaa-
ni eqqumiitsuliortut sulia-
minnik tunitsivissaqarluar-
put. Taamanikkut nunaqar-
fimmiut pedqqinnermikkut
ullumikkornit pitsaaneru-
sunik atugaqarput. Tama-
tuma saniatigut helikopterit
ujarlernermut napparsima-
sunillu angallassinermut
iluaqutigisarpagut.
Naggataagullu oqaatigi-
neqassaaq aatsitassarsior-
fimmi sulinikkut minnerun-
ngitsumik akissarsiorluar-
toqarmat, subsut taamaalil-
lutik umiatsiarsinissamin-
nut aalisariutisinissamin-
nullu akissaqalersimallutik.
Taakkulu massakkut assut
nuannaaru tigisarpagut...