Atuagagdliutit - 29.09.1994, Side 9

Nr. 75 • 1994
9
Kiki-p teqeqqua
Kiki's hjørne
7*fcet.ci^ci^G&?cc€/i?
GRØNLANDSPOSTEN
saarumaagassarigunagaat)
innaallagiaq, imeq anartar-
fiit kuuffii.
Aamma pisariaqartinne-
qassaaq suhsussat Maniit-
sormiuunerusut ilinniarti-
taanissaat, sisorariartarfim-
mik ingerlatseqataasussat.
Pisortat aningaasartuu-
tissai qassiunissaat ullu-
mikkut eqqoriarneqarsin-
naanngillat, ilanngunneqas-
sappummi Maniitsup Kom-
muniata aningaasartuutis-
sai, tassa sulisussarpassuar-
nut taakkualu ilaqutaannut
inissialiortussaagami meeq-
qanullu paaqqinnittarfilior-
tussaagami.
Ullumikkut aamma siu-
mungaat oqaatigereerne-
qarsinnaangilaq pUersaarut
qaqugu timitalerneqassa-
nersoq tassami sorpassuit,
soorlu Maniitsumi mittar-
fissaq, ataatsikkut naam-
massineqartussaammata.
Misissueqqissaarnerit
- Ukiut marluk sulereersi-
mallutik Apussuit Sisorari-
artarfiata siulersuisuisa
siunniussatik saqqummiu-
tissavaat, neriuppugullu
taakkua ammasumik oqalli-
sigineqarumaartut, siuler-
suisut siulittaasuat direktør
Kim Folmann Jørgensen
oqarpoq.
- Pilersaarut taama an-
nertutigitillugu tuvisaarun-
neqassanngilaq pinngorti-
tarsuarmilu sututeqqumiit-
suliarineqarani. Piffissami
aggersumi oqallittoqarnis-
saa naatsorsuutigaara, pi-
lersaarut pillugu inatsisar-
tut 1995-ip ukiaani ataatsi-
miilerunik isummersinnaa-
niassammata.
Kalaallit Nunaanni Tek-
nikkikkut Suliniaqatigiif-
fiup ataatsimiititsinerani
Niuernermut suliffissua-
qarnermullu naalakkersui-
sup Ove Rosing Olsen-ip
Apussuit Sisorariartarfiata
siulersuisui neriorsoru-
manngilai Namminersorne-
rusut aningaasaliiumaarne-
ranik. Aammami aningaasa-
nut inatsimmi, sapaatip
akunnerani tullermi Inatsi-
sartut ataatsimiilerpata
Naalakkersuisut siunner-
suutissaanni, ukiunilu pin-
gasuni tulliuttuni Apussuit
immikkoortitsifllgineqarsi-
manngillat.
- Suliffinnik pilersitsinis-
saq Naalakkersuisut sooru-
naUmi soqutigaat, kisiannili
pilersaarutit ataasiakkaat -
soorlu zink-imik akuiaaffiu-
galuarpalluunniit imaluun-
niit sisoriartarfiugaluarpat -
nalilerluaqqissaarneqarta-
riaqarput, inuiaqatigiit an-
ingaasarsiornerannut na-
leqquttumik nassaarniar-
nissaq anguniarlugu.
Sisorariartarfik pillugu
oqallitsitsineq
Apussuami sisorariartarfimmi siulersuisut 1000 meterinik
portussusilimmi pilersinniakkaminnik
imaannaanngitsunik pilersaaruteqarput
NUUK(KK) - Sapaatip
akunnerani tulliuttumi Ma-
niitsumi kommunalbesty-
relsi ataatsimiilissaaq, ta-
matumalu saniatigut Apus-
suarni sisorariartarfiup pi-
ler saarusiornera pillugu in-
nuttaasut ataatsimiitinne-
qassallutik.
- Illoqarfimmi politikerit
innuttaasullu pilersaarutit
nutaat pillugit ilisimatinne-
qarnissaat pisariaqartinne-
qarpoq, Apussuarni sisora-
riartarfiup siulersuisuini
ilaasortaq Karl Therkildsen
AG-mut oqarpoq.
- Aammattaaq sisorariar-
tarfiup ingerlanneqarnis-
saanut sulisussat pisaria-
qartinneqartut Maniitsumi
pissarsiarineqarsinnaaner-
sut isummerfigineqartus-
saavoq - minnerunngitsu-
mik Royal Greenland-ip fan-
tails-inik tunisasiornissa-
mut atatillugu suliffissat
nutaat 100-t pilersinneqar-
tussat eqqarsaatigalugit.
- Sinerissamiit sulisussa-
nik tikisitsisariaqassagutta
inissialiortiternissamut
paaqqinnittarfinnilu inissa-
qartitsinissamut atatillugu
Maniitsoq ajornartorsiuler-
tussaavoq, taamatullu
Apussuarni sisorariartar-
fiup annertusineratigut Ma-
niitsumi ulluinnarni inuu-
neq allanngortinneqarujus-
suartussaalluni, Karl Ther-
kildsen oqarpoq.
Pilersaarutit
imaannaanngitsut
1.000 meterinik portussusi-
limmi suliniutit imaan-
naanngitsut illoqarfimmi
innuttaasunit oqallisigine-
qartussaapput.
Sisorariartarfik saqqum-
miunneqartutut iluseqarlu-
ni suliarineqassappat Ma-
niitsumi ulluinnarni inuu-
neq allanngortussaavoq. Ki-
siannili suli apeqqutinik
akisarialinnik qularnarun-
naarsitsisoqareerpat aat-
saat Maniitsumi inuit qila-
naarsinnaalissapput isu-
matsassinnaalissallutil-
luunniit.
Apussuarni sisorariartar-
fiup siulersuisuisa ataasinn-
gormat Kalaallit Nunaanni
Teknikkikkut Suliniaqati-
giit ataatsimeeqatigigamik-
kik suliniuterujussuarmut
apeqqutit ataasiakkaat ar-
lallit akisinnaasimanngi-
laat, tamatumunngali taar-
siullugu takorluukkat isu-
malluarnartullu aammalu
Kalaallit Nunaanni takor-
nariaqarneq pillugu anguni-
akkanut assigiinngitsunut
ilanngussinissaq kisimik eq-
qartorneqarput.
Taamaammallu Maniit-
sumi innuttaasut paasisari-
aqakkaminnik apeqqute-
qartarnerminni tamatigut
akineqartarnissartik naat-
sorsuutigisinnaanngilaat.
Ataasinngormat pilersaa-
rutinik saqqummiussinermi
Apussuarni sisorartut as-
singinik arlalinnik takutit-
sisoqarpoq, assillu takuti-
taat soorunami qilanaaler-
sitsisinnaallutik.
Angisuut kusanartarput
Maniitsumi sisorartartut
ukiualunnguit matuma
siornatigut sermersuarmi
sisorarfissatut piukkunnar-
tumik nassaarmatali Apus-
suarni sisorariartarfilior-
nissaq pillugu assigiinngit-
sorpassuarnik siunnersuu-
teqartoqartarsimavoq.
Siunnersuutit tamarmik
unittoortarsimapput, ilami
allaat massakkut aput siso-
rarfissatut piukkunnarpal-
laanngikkaluartoq suli pi-
viusunngortitsisoqarsima-
nani. Siorna tusaamasaaler-
sitseriaraluarluni VM-imi
sisoraatinik sangusaarluni
pissartaasartoq, Marc Gi-
rardelli Apussuarnut qaaq-
quneqarpoq, kisiannili tike-
raarnera iluatsippallaanngi-
villuni.
Ukiuni kingullerni siuler-
suisut nutaat Namminer-
sornerullutik Oqartussanit,
kommunimit aammalu
Apussuarni sisorariartar-
fimmit nammineq ingerla-
sumit ilaasortaaffigineqar-
toq pilersaarusiamik sulia-
qartuusimapput, suliari-
saallu siornatigut takorloor-
tarsimasanit allaanerusut
malunnarluinnarpoq.
Ullumikkut Apussuarni
sisoriartarfiup siulersuisui-
ni ilaasortaapput Kim Fol-
mann Jørgensen, Peter In-
gemann aamma Thorkild
Grøndahl Olsen, tamarmik
Nuumminngaanneersut
aammalu Henrik Friis Karl
Therkildsen-ilu Maniitsu-
minngaanneersut.
- Siornatigut suliniutaa-
sarsimasut annikitsunn-
guusaramik iluatsinngitso-
ortarput, Apussuarni siso-
rariartarfiup siulersuisuini
siulittaasoq, Greenland
Tourism-imi direktøri Kim
Folmann Jørgensen oqar-
poq. Annikitsunnguusara-
mik iluanaaruteqarfiulluni
ingerlanneqarnissaannut
aningaasat isaatinneqartut
naammanneq ajuissimap-
put.
- Taamaammallu piler-
saarusiatsinni nutaami eq-
qartorneqarpoq takornariat
14.000-it ukiumut Apussu-
arnut tikittarnissaat, piler-
sitsiniarnermut aningaasar-
tuutit 383 millioner kroniu-
nissaat, ukiumut 144 mil-
lioner kronit kaaviiaartin-
neqartarnissaat aammalu
ullormut marloriarluni
Grønlandsfiy-p timmisartu-
ata Dash-7-ip Kangerlussu-
armiit Maniitsumut tikit-
tarnissaa.
- Norge-mi suliffeqarfik
Alpinteknikk sisorartarfi-
liornissaq pillugu suleqati-
gaarput aammalu Apussuit
ussassaarutiginissaanut
amerikarmiut suliffeqarfiu-
taat Greenland Outdoor su-
leqatigalutigu, taamaam-
mallu toqqissisimalluta mis-
igisimavugut.
Akunnittarfik
inuulluataarnartoq
Umiarsualiviliornissaq
(2.400 kvadratmeterinik)
aammalu sermersuup qaani
1.000 meterinik portussusi-
Apussuarni sisorariartartorpassuit ilagaat Dronning Mar-
grethe.
limmi mittarfiliornissaq
tassungalu atatillugu init
qummut arfineq marlunn-
gorlugit inuulluataarnartu-
mik akunnittarfiliornissaq
(15.500 kvadratmeterinik)
suliniutinut nutaanut ilaa-
tinneqarput.
Suliassat 17.900 kvadrat-
meteriusut akii: 383 mil-
lioner kronit. Siulersuisut
oqarnerattut aningaasanit
taakkunannga 277 million-
er kronit nunarsuarmi anin-
gaasaliisinnaasunit pissar-
siarineqassapput 106 mil-
lioner kronillu nunatsinni
oqartussanit tapiissutigine-
qassallutik.
Aningaasat taakku ator-
lugit Apussuit inuulluataar-
nartumik akunnittarfit-
taassaq ininik marluuttaris-
sanik 300-nik initaqartitsis-
salluni, aammalu sila ajor-
tillugu sisorartoqarsin-
naanngikkaangat, pisuttu-
artoqarsinnaanngikkaan-
gat, cykelertoqarsinnaann-
gikkaanga, qajartortoqar-
sinnaanngikkaangat - aam-
malu nunatsinni qimusser-
nissamut killeqarfiusoq Si-
simiuniit Maniitsumut
nuunneqassappat qimus-
sertoqarsinnaanngikkaan-
gat illup iluani sammisaqar-
titsisoqarsinnaassalluni.
Kiisalu nunanit allaniit
pikkorissariartinneqartut
ataatsimeersuariartinne-
qartullu ataatsimiinner-
minnut atatillugu pinngor-
titamik immikkut ittumik
misigisaqarusuttut inissa-
qartinneqartassapput.
Mittarfik
Inuiaqatigiit aningaasaati-
minnik inuiaqatigiit kalaal-
lit suliffinnik 315-it pilersit-
sissapput, tamatumalu ma-
litsigisaanik akileraatutit
inuiaqatigiittullu iluaqutit
allat ilanngullugit.
Kisianni, - kisiannerujus-
suuvorlumi - ingerlatsiner-
mi ataqatigiissaatit pisaria-
qartinneqartut kalaallit
inuiaqatigiit aammma aki-
lertussaavaat, soorlu ta-
manna pilersaarummi nu-
taami atuarneqarsinnaasoq.
Tamatumani pineqarlu-
tik Maniitsumi mittarfissaq
(Inatsisartut ukiaq manna
ataatsimiilerunik immaqa -
sinerissami mittarfiliassat
allat peqatigitillugit - akuer-
Dronning Margrethe er en af de mange skiløbere, som har
gæstet Apussuit. (Ass./Foto: AGs arkiv).