Atuagagdliutit - 15.11.1994, Blaðsíða 3

Nr. 88 • 1994
3
/^Ægajpajpc/é/a. £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Tuusi IA-mi siuttuussaaq
Inuit Ataqatigiit sapaatip akunnerata naanerani ataatsi-
meersuareersut Tuusi makitsinikkut siulittaasunngorpoq
Kuupik Kleistip siulittaasunngortoq pilluaaqquaa, siulersuisunngortussallu sulilluarnissaan-
nik kissaallugit.(Ass./Foto: Knud Josef sen.)
Kuupik Kleist gratulerer den nye formand, og ønske den nye hovedbestyrelse godt arbejde.
NUUK (FL) - Ukiuni tulli-
uttuni marlunni Josef »Tuu-
si« Motzfeldt Inuit Ataqati-
giinni siulittaasuussaaq. Sa-
paatip akunnerata naanerani
partii Nuummi ataatsimeer-
suareersoq »Tuusi« siulit-
taasunngorpoq. Siulittaasun-
ngorniuttut taasissutigine-
qarnerat naligiiffiulluinnar-
poq, pingajussaannik taasi-
titsisoqaraluarmat siulittaa-
sunngorniuttut amerlaqati-
giinnik taatsittuarput.
Siulittaasussarsiorluni ta-
asineq sioqqullugu taasi-
nermi maleruagassat erseq-
qissarneqarput. Taasineq na-
ligiiffioriataassagaluarpat
aappassaanik taasisoqassas-
oq, taasititseqqinneq nali-
giiffioqqeriataassagaluarpat
makitsinikkut siulittaasus-
sarsiortoqassasoq.
Pingajusaannik taasineq
naligiiffiummat makitsinik-
kut siulittaasussarsiortoqar-
poq, makitsinikkut »Tuusi«
siulittaasunngorpoq.
Siulittaasussatut qineq-
qusaarneq matoqqasumik i-
ngerlanneqarpoq, taama pi-
soqarpoq Aqqaluk Lynge-p
siulittaasussarsiornerup ma-
toqqasuunissaa kissaatigim-
magu. Siulittaasussarsiorlu-
ni qinersineq nalunaaqqut-
tap akunnerisa aappaat avil-
lugu matoqqasumik oqallit-
toqareersoq pivoq.
Ataatsimeersuarnerup i-
ngerlanerani partiip marlun-
nik kiinnerluni saqqummer-
tarsimanera toqqaannartu-
mik eqqartorneqanngilaq,
matoqqasumilli oqallinne-
rup ingerlanerani aatsaat pi-
moorullugu eqqartorneqarsi-
mavoq. Tamanna matoqqa-
sumik ataatsimiinnerup i-
ngerlanerani ataatsimiiffim-
miit anillallatsiartartut ilaasa
ersersippaat, ajomartorsiutit
aatsaat sukumiisumik eqqar-
tomeqalersut erseqqissarne-
qarmat.
Inuit Ataqatigiit Kattuffi-
anni makitsinikkut siulittaa-
sunngortoq qujassuteqarluni
oqaaseqarpoq. Tuusip oqaa-
seqarnermini erseqqissarpaa
siulittaasunngunngitsoornis-
si piareersimaffigisimagalu-
arlugu, Kuupik siulittaasun-
ngorsimagaluarpat qinersisi-
mi siulittaasunngortumut ta-
persersuinissaat kaamattuu-
tigisimassagaluarini oqara-
mi. Siulittaasunngortup taa-
ma oqaaseqarnini naggaser-
pai Kuupiup siulersuisun-
ngortunut tapersersuinissaa
neriuutigalugu oqarluni.
Siulersuisuunerit
Ataatsimeersuarneq naggas-
erlugu ukiuni tulliuttuni
marlunni Inuit Ataqatigiin-
nik ataqatigiisitsiniartussa-
nik qinersisoqarpoq, siuler-
suisussanik qinersineq ataa-
tsimeersuarnermut naggasi-
unneqarmat.
Siulersuisuunernut qiner-
sinissaq sioqqullugu maan-
namut ilaasortat siulersuisu-
ni ingerlaqqikkumanersut a-
taasiakkaarlugit apersorne-
qarput. Amerlanersaat siu-
lersuisuunerni ingerlaqqik-
kumallutik akuersaarput.
Johanne Petrussen-ip siu-
lersuisut nutarternissaat aq-
qutissiuukkumallugu siuler-
suisuniit tunuarniarluni
nammineq kissaateqarpoq,
namminerminullu qinersi-
sussaagaluit inuusunnerusu-
nik taaseqqullugit kajumis-
saarlugit.
Siulersuisuunerusimasuni
naalakkersuineq pillugu siu-
littaasutut tullersortaasima-
soq partiip siulersorneqarne-
raniit tunuarallarniarluni
kissaateqarpoq. Partiip siu-
littaasunngorniuffigineqarne
rani unammillertaasoq Kuu-
pik Kleist - ilaquttami piffis-
saqarfiginerulernissaat kis-
saatigalugu siulersuisuni i-
nissisimanissi kissaatigin-
ngikkallarnerarpaa.
Siulittaasumut tullinngor-
tut marluupput. Siulleq naa-
lakkersuineq pillugu siulit-
taasumut tulliusoq, aappaalu
immikkoortortaqarfinnik a-
taqatigiisitsiniartussaq. Naa-
lakkersuinermut tunnga-
sunut Ole Lynge unammil-
lerneqarani siulittaasumut
tullersortinngorpoq, Kiista
Lynge Høegh immikkoor-
tortaqarfiit ataaqatgiisinniar-
neqarnissaannik suliaqartus-
sanngortoq. Siulittaasup tul-
liata aappaattut Johan Lund
Olsen qinigassanngorteqa-
taagaluarpoq, Kiistali amer-
lanerusunit taaneqarluni siu-
littaasumut tullersortinngor-
poq.
Partiip allattuunissaatut
Leo Rosing qinerneqarpoq,
Aqqalukasik Kanuthsen qi-
nigassanngortikkaluarluni
qinerneqanngitsoortoq.
Aqqalukasik Kanuthsen-
ip anigaaserisutut qinigas-
sanngortikkaluarnini itigaru-
jaa, tamatumuuna Ane Han-
sen amerlanerusunik qiner-
neqarmat.
Siulersuisuni ilaasortat
Siulersuisuunerit saniatigut
siulersuisuni ilaasortat arfi-
nillit qinersissutigineqarput.
Siulersuisuni ilaasortan-
ngomiarlutik qinigassan-
ngortittut 14-iupput. Qini-
gaanerpaat arfinillit siuler-
suisuni ilaasortanngorput.
Siulersuisuunernut marlo-
riarluni qinigaanngitsoortoq
Aqqalukasik Kanuthsen ta-
matumuuna qinemeqarner-
paalluni siulersuisuni ilaa-
sortanngorpoq. Siulersuisu-
ni ilaasortat sinneri makku-
upput:
Enok Sandgreen, Berti
Bourup, Johan Lund Olsen,
Katsi Egede Motzfeldt kii-
salu James Kreutzmann.
Naggataarneq
Qinersinerit naamassimmata
siulittaasunngortoq siulersu-
isuni ilaasortaasimasunut tu-
nartunut qujassuteqarpoq.
Josef Motzfeldt-ip maanna
ulluinnaat aallarneqqilerne-
rini kikkut tamarmik sulinis-
saminni sulilluarnissaannik
kisaallugit oqaaseqarpoq. U-
pernaamut Inatsisartuni qi-
nersinissamut partiip angu-
sarisaarnissaannik angunia-
gaqarluni ilungersornissaq i-
lanngullugu oqaatigalugu.
Ataatsimeersuarneq nag-
gasivillugu siulittaasunngor-
toq, siulersuisunngortut par-
tiilu pillugit pingasoriarluni
nipitoqisumik hurraartuun-
neqarpoq. Aqqaluk Lynge
hurraartortitsisoralugu.
Landsmødet delte sig i to lejre da formanden skulle vælges. 19 stemte for Kuupik og nøjagtig samle antal stemte for Tuusi.