Atuagagdliutit - 15.11.1994, Blaðsíða 14

14
Nr. 88 • 1994
GRØNLANDSPOSTEN
Suliarsuaq
All.: Hans A. Lynge
Kalaallisut atuakkiat atuak-
kamut ataatsimut allaaseral-
ugit suliaq annertoorsuaq
qanittukkut takkummat na-
lunngereerpara ukioq manna
saqqummertussaasoq. Naqi-
temeqartinnagu atuarsima-
vara, ilaatigullu annikikka-
luamik siunnersuinikkut a-
kuliuffigisimallugu. Taa-
maakkaluartoq siooranngi-
langa matumuuna allaaseri-
laassallugu, atuaqqik-
kakkumi malugigakku
pissarsiaqaqalunga.
Qangalili oqaatigissanagu
niaqqunni pigaara Chr.
Berthelsenip nammineq su-
liassamisut qinersimasaa i-
nuiaqatigiit kalaallit aner-
saakkut pinngortitaannik na-
lunaarsuillunilu taakkunin-
nga ilisarititsinissaq, qanoq
pingaartigisoq iluatinnarti-
gisorlu. Taannaqanngippam-
mi kia suliarissagaluarpaa,
tassami suli akunnitsinni a-
tuakkiaatitsinnik itisuumik
sukumiisumillu misissuisu-
mik inoqateqannginnatta.
Aallaqqaatigaa »oqalugtua-
liautivut taigdliautivutdlo
1956 ilångutdlugo«, - atua-
gaarannguaq 58-iinnarnik
quppemilik. Taanna allaatsi-
mut maanna atuuttumut nu-
uppaa annerusumik allan-
ngortinnagu 1974-imi, su-
naaffali nutaannguutissaa u-
kiut marluinnaat qaangiup-
pata, 1976-imi, saqqummer-
sissagamiuk taasani »Oqa-
luttualiaativut taalliaativullu
1974 ilanngullugu«. Atua-
gaq taanna atuakkanut siuli-
inut naleqqiullugu atuaga-
vittut isikkoqarpoq pineqar-
tut pillugit allaaserisaannar-
tut isikkoqarani, aaqqissuul-
luagaallunili assiliartaqarlu-
nilu.
Maannalu saqqummersoq
taavaa »Kalaallit atuakkiaat
1990 ilanngullugu«, 433-nik
qupperneqartillugu. Atuagaq
akimarpaluttumik suliaavoq,
eqqarsaatigisaanera pitsaa-
suulluni
tumillu atuakkiaanni taalli-
aannilu taasassat atuakkior-
tup sammisai erseqqissaavi-
gineqartarsimallutik.
Atuakkiortoqarnerput si-
vikikkaluaqaaq. Kisiannili
allaaserisani sammineqartut
eqqartugaasarneri tunngavi-
gissagaanni tupinnaqaaq
saqqummiussat assigiinngii-
aassusii. Soorluuna anersaaq
inuit maani najugallit pigi-
saat killeqartitaanani tama-
nut tamaanga nooqattaarsi-
masoq inuiaallu naqisima-
neqanngitsumik isumma-
assi li art alersorner alu
isumaliutigilluagaalluni. At-
uakkiaativut tamangaja-
vimmik allaaserineqarsi-
mapput, allaaserineqanngi-
tsullu nalunaarsimallutik. A-
tuakkiortut malunnaateqar-
luartut takinerulaartumik u-
niffigineqartarput, pingaar-
minnik saqqummiussisin-
naanerat pingaartitaalluni.
Tupinnaqaaq inuiannguit
taama ikitsigisut taamalu a-
tuakkiortukitsigalutillu taal-
liortukitsigisut isumaliuti-
nik, eqqarsaatersuutinik, mi-
sigisanik tsuartikkumasanik
allarpassuarnillu taama a-
merlatigisunik atugassaqar-
titsimmata piumasunut am-
maannartunik.
Atuagaq uparuartussaa-
gaanni taaneqarsinnaavoq i-
lisimatuumik allagaanani a-
tuakkanik ilisimannilluartu-
mik allagaanera. Kalaalisut
isummersortarnivut Euro-
pami pissutsit malillugit »-
isme«-nut assigiinngitsunut
inissititerneq ajorpavut. Ta-
manna pillugu anersaakkut
pilianik immikkoortiterisaa-
seq erseqqarissoq atunngi-
larput, immaqalu aatsaat a-
tulersinnaallugu atuakkiat
taalliallu ima amerlatigiler-
pata, allaat immikkoortinni-
arnerat ajornannginnerulis-
salluni. Atuakkiaatitta nali-
lersorniarneranni uuttuutit
qanoq ittut atorlugit naliler-
suinissarput aamma suli tun-
ngavissalersunngilarput.
Chr. Berthelseni tamatu-
munnga isumassanik erseq-
qilluinnartunik »tunisin-
ngikkaluarluni« taamaattoq
annerusumik misissugas-
saqqissunik killilersuuteqar-
poq, qanortorlu inuusuttor-
tatta atuakkiaatitsinnik so-
qutiginnittut tamanna »akor-
lugu« annerusumik misis-
suilik - Europamiut periaasii
malinngikkaluarlugit ilaati-
gulli isumassarsiorfigisarlu-
git maanilu inuunermut na-
leqqussarlugit.
Atuagaq saqummersoq
suliarsuuvoq. Chr. Berthel-
senip naammassisaa angeqa-
aq nersornaqalunilu. Ilaati-
gut atuarfimmi atugassatut
suliaammat atuartunit an-
nernit sammineqartarnissaa
qularnanngilaq, taakkuin-
naalli pinnagit aammattaaq
soqutiginnittunut kikkunnul-
luunniit innersuukkuma-
naqaaq.
Christian Berthelsen:
Kalaallit Atuakkiaat
1990 ilanngullugu.
Qupp. 433.
Assiliartalik.
akia kr. 226,00.
Atuakkiorfik 1994.
Ajunngeqaaq
All.: Hans A. Lynge
»Erinarsuutikka« - taama
taallugit »Meeqqat erinar-
suutaat« taarserneqarput.
Qupperalaarlugit malugisas-
saavoq ukiuni kingullerni
meeqqanut erinarsuutissatut
piukkunnartut arlallit ilan-
ngunneqarsimasut, tamanna-
lu qujanarpoq. Aaqqissuisup
Tupaarnaq Rosing Olsenip
siulequtsiussaani allassima-
voq nunatsinni meeqqat eri-
narsuutaat amerliartuaartut.
Tamanna ilumoorunarpoq,
kissaatiginarporlu kipissaan-
ngitsumik ingerlajuassasoq,
taamaanngippammi taallior-
sinnaasut meeqqanik utersi-
gisaqarneq, immaqalumi u-
tersigisaqartariaqarneq pui-
gorsimassavaat.
Taallarpaaluit aammattaaq
nunanit allanit nunatsinnut
»ikaartitaasimapput« nutsig-
aanermikkut. Isumaqarpu-
nga tamanna ajoqutaanani a-
kerlianik pisuunnguallaataa-
soq. Erinarsuutimmi arlalip-
passuit TV aqqutigalugu
meeqqanit ilisimaneqaler-
saiput, siullermik erinna-
mikkut, kingornalu oqaatsi-
nik pigiliussiartorneq aqqu-
tigalugu taallartamikkut, kii-
salu kalaallisuunngortitaa-
gunik ilisarnallaaraat. Quja-
nartumilli aamma peqarpoq
kalaallit namminneq erinni-
orlugillu taalliaannik meeq-
qat »silarsuaannut« qangali
ikkutereersimasunik.
Erinarsuutit katillugit
127-t ilanngunneqarsimap-
put, taaneqareersutut nutaat
pisoqqallu.
Erinarsuutikka.
Aaqqissuisoq
Tupaarnaq R. Olsen,
titartaasoq Ivalu Risager,
nuutinik suliarinnittoq
Jim Milne,
quppernerit 160,
akia Kr. 148,00.
Atuakkiorfik 1994.
—

iiapi

_
Amaq isertalik
All.: Hans A. Lynge
»Iisaap nulia« atuaraanni
naapittariaqarpoq amaq nu-
liaalluni inuunermini pissu-
silersortitaasoq atuakkiortut
kalaallisut annerusumik iti-
silerneq ajugaannik.
Naapeqqaarparput 29-nik
ukioqarluni naartulluni
aamaruutissanik arliartor-
suulluni angerlartoq. Aqqu-
taani ilisarisimasaminit naa-
pinneqarami uloriasaarne-
qarpoq taama iliortaruni
meerassaa innarluuteqara-
tarsinnaasoq. Uinilu inuune-
rat pulaffigigatsigu paasi-
varput aappariileqqaarnerup
tiinganarnersua qimmussi-
mallugu sungiusimalernerup
ullui atulersimagaat, ulluin-
narni inuunermi iliuuseri-
sartakkat nalinginnaajartu-
lersimallutik. Uia ilisaritin-
neqarpoq kisermaajulluni al-
liartorsimagami nukatsitar-
pallattartoq taamalu ilaatigut
isumaa eqqoruminaattarluni.
Atuakkalli naajartornerani
nunaqqatiminit nersualaar-
neqaqaaq peqatigiiffeqarnik-
kut sulilluartuunera pillugu.
Kisianni aamma oqaluttuun-
neqarpugut nuliata uini ersi-
gipajuttaraa.
Pissutsilli allanngulerput
illoqarfimmi allami pilla-
gaasoqarsimatillugu. Ann-
gajaamik illoqarnertik peq-
qutigalugu pillagaq illusi-
matittussanngorpaat aalisar-
nermik ilinniartitaanerata
nalaani.
Paasitinneqarpuguttaaq
pillagaq inugilluinnartuu-
soq, taamaallaalli alliartor-
nermini sumiginnagaaner-
mit killormut saakkaluarsi-
masoq. Aalisarnermut ilin-
niarlerami toqqissinartumil-
lu inuulerluni aaqqippoq.
Aalisarnermut ilinniartitsi-
soraa Laarsi, Iisaap nuliata
Aaggap qatanngutaata Suu-
saap uia. Kiisalu atuakkami
ilisarititsiarneqarput aappa-
riit Uularikkut aappariinner-
minni »isasooraluttuartut«.
Ullut ilaanni Iisaaq Laar-
sikkunnut aalisariaqataalluni
pujortuleeqqamit katanne-
qarluni ajunaarpoq.
Arnaq Aagga uillarpoq ui-
ni marlunnik inuunermi pi-
ngaaruteqarluinnartunik i-
sertugaqarfigalugu. Siuller-
mik ernertik angajulleq U-
ngaaq paasivaa tigussukar-
tuusoq. Angutaa ataasiarlu-
niluunniit oqaluttuutinngilaa
annilaangagalugu kamam-
jussuarnissaa. Ungaalli ti-
gussukarnera qaangiuppoq
pillakkap inisimasorisap a-
kuliunneratigut uiusoq tu-
noqqulluinnarlugu. Isertu-
gaata aapparaa pillakkap
Tuumarsip imminut asan-
ninnera itigartinngisani.
Inuunermi naapitat taama
pingaaruteqartigisut aappa-
riit iluanni oqaloqatigiis-
sutaanngitsut uggornartumik
atuakkami itisuuliutaanngil-
lat. Isertukkatut oqaatigi-
naveersaarluinnakkatut i-
nummut ataatsimut qanigi-
samut toqqortaapput. Ar-
nami ilerasulersitsinngillat,
soorluli - pingaartumik ki-
ngulleq - nuannarisaalluni
perruualaarutaallunilu. Pil-
lakkap Tuumarsip Aagga-
mut imminut takkorliunnera
apeqqutinik pilersitsinngilaq
taamaattussaannartut isigi-
neqartutut illuni, Aaggalu
qaninniarnermut tassunga
aallaqqaammulli maleruuti-
innarpoq, soorunami uimi
maluginngisaanik.
Atuakkami aappariit »isa-
suulersut«, Uularikkut nulii-
lu, inissikkuminaatsuupput.
Atuakkami ilaanerannut su-
na siunertaanerpoq, naak
Uulariup nuliata pissusiler-
sornera Aaggamut sammiti-
taasoq ilimatsannartoqarsin-
naagaluartoq, taamaattoq a-
tuakkami »pikkunarsaatitut«
atugaanerat tappiorannar-
poq, immaqalu akuliusima-
nerat annerusariaqaraluarlu-
ni.
Atuagaq sammisamigut
soqutiginarluarsinnaagaluar-
poq inuttaritinneqartut tarni-
mikkut pissusii itinerusumik
»nassuiarneqaraluarpata«,
aammattaaq inuunerup ilaa
tamatuma iluaniittoq misis-
sorsinnaajumallugu isumas-
sartaarfigisinnaajumallugulu
iluatinnartoqarsinnaagunara-
luarpoq atuakkiatut eqqar-
saatiginera annerulaarsima-
galuarpat. Qanormitaava is-
simassagaluarpata Iisaaq a-
junaarani »ernersiami« nuli-
amilu imminnut unanerat
paa sisimagaluarpagu.
David Heilmann:
Iisaap nulia.
Quppernerit 144,
akia kr. 118,00.
Atuakkiorfik 1994.