Atuagagdliutit - 17.11.1994, Síða 13

Nr. 89 • 1994
13
up'CLp'c/é/a. £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Aaqqiissutissat ajomaatsuinnaanngitsut
Taama isumaqarput Nuummi Ilinniarnertuunngorniarfimmi atuartut 180-it
missaaniittut, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq inatsiseqarnerlu ulluni
sisamani immikkut sammereerlugit
NUUK (PM) - Eqqartuussi-
sarneq pillugu kommissio-
nip suliaanut atatillugu Ka-
laallit Nunaanni inatsisileri-
tuunngorniat sisamat, im-
minnut taasimasut »Malin-
naasut«, Kalaallit Nunaanni
eqqartuussisarnermi inatsit
aamma pinerluuteqarsima-
sunut inatsit Nuummi Ilinni-
arnertuunngorniarfimmi sa-
paatip akunnerani kingul-
lermi ulluni sisamani im-
mikkut sammitissimavaat.
- Tamatumani angunia-
gaavoq oqallinnermik piler-
sitsinissaq ilinniagaqartullu
qaammaasaqarnissaat, taa-
maalillutik pissutsinut pi-
tsaanerusumik isummersin-
naaleqqullugit, Finn Meinel
inatsisilerituunngorniat sisa-
mat ilaat sammisaqartitsi-
nermik suleqataasimasoq.
Ullut sisamat immikkut
sammisaqarfiusut iluatsillu-
arsimanerat qularutissaan-
ngilaq. Ajornartorsiutit as-
singiinngitsut atuartunut
saqqummiunneqartut soquti-
gineqartorujussuupput, eqi-
mattakkuutaarluni oqallisi-
gineqartarlutik aaqqiissutis-
sanillu siunnersuusiortoqar-
tarluni, taakkulu Kalaallit
Nunaanni eqqartuussiveqar-
neq pillugu kommissionimut
nassiunneqartussaapput.
- Ullut immikkut sammi-
saqarfiusut pissanganarluin-
narsimapput, atuartut oqalo-
qatigisavut taama isumaqar-
put, - kommissionip atugas-
saanik suliaqarneq nuanni-
vippoq, inuiaqatigiinnut ta-
manut attuumassuteqarmata.
Siornatigumut naleqqiullugu
paasivarput naliliiffiginia-
gassat amerlanerujussuusut
taamatullu aaqqiiniarnissaq
ajornaatsuinnaanngitsoq
paasillugu.
Herstedvester soqutigil-
luarpaat
Atuartut eqimattakkuutaanut
assigiinngitsunut arfineq-
marlunnut peqataanissamin-
nut periarfissaqarput. Eqqar-
torneqartut tassaapput Ka-
laallit Nunaanni eqqartuus-
siveqarnermi ilinniarsimasut
ilinniarsimanngitsullu, Her-
stedvester pillugu ajornar-
torsiut, pinerluuteqarsimasut
inuiaqatigiinnut akuleruteq-
qinnissaat pillaasarnermut
sanilliullugu, eqqartuussi-
sarnermut politiki, eqqar-
tuussiviup eqqortumik sul-
lissinissaa kiisalu eqqartuus-
siviup kultureqarnerullu su-
leqatigiinnerat qinerneqar-
sinnaalluni. Taakku saniati-
gut tusagassiuutinut tunnga-
sut, aviisiliornerit, aallakaat-
itassiornerit assigisaallu pe-
qataaffigineqarsinnaapput.
Atuartut akornanni Her-
stedvester pillugu ajornar-
torsiut soqutigineqangaar-
mat suleqatigiissitat assi-
giinngitsut pingasut pilersin-
neqarput. Akerlianik eqqar-
tuussiviup kultureqarnerullu
suleqatigiinnerat ikittuinnar-
nit soqutigineqarmat sam-
minnittussanik pilersitsiso-
qanngilaq.
Inatsisilerituunngorniat
Kalaallit Nunaanni eqqartu-
ussisarnermut kommissionip
sulineranik malinnaasut
sammisaqartitsinerup pia-
reersarnera kusanarluinnart-
Naaja Nathatiielsen: Piner-
lunnaveersaartitsinermi
aamma inunnik isumaginnit-
toqarfiit pineqaatissinne-
qarsimasunillu nakkutillii-
soqarfik annertunerusumik
suleqatigiittariaqarput.
-1 forbindelse med arbejdet
omkring forebyggelse af kri-
minalitet er det også nød-
vendigt med noget mere
samarbejde mellem krimi-
nalforsorgen og socialvæse-
net. (Ass./Foto: Knud Josef-
sen).
umik isumagisimavaat, pe-
qataasullu tamarmik na-
joqqutassanik naqitanik tu-
nineqarput ajornartorsiutinik
assigiinngitsunik qulaarisu-
nik, ajornartorsiutit atuartu-
nit qanoq isumaqarfigine-
qarnersut tusarumaneqar-
poq.
Eqqartuussisarnermut
kommissionimut ilaasortat
ilaat aamma peqataapput,
Ilinniarnertuunngorniarfim-
milu sammisaqartitsinerup
ilaani atuartut oqalliseqatigi-
sarlugit, inuuillu pinerluttu-
lerinermik ulluinnarni sulia-
qartut apeqquteqarfigineqar-
sinnaapput, sulinerullu inge-
rlanerani apeqqutinik piler-
sartunik akissuteqartarlutik.
Tunngaviatigut
ajorinngilaat
Atuartut AG-mit apersor-
neqartut tamarmik isuma-
qatigiipput Kalaallit Nu-
naanni pinerluttulerinermut
inatsimmi angunianakkat a-
junngitsuusut, kisiannili ar-
lalitsigut allanngortinneqar-
nissaat pisariaqalersimasoq.
- Uagut sammisaqaqatigiit
isumaqarpugut inatsisinik u-
nioqqutitsisimasut ajunngi-
tsumik inooqataaqqilersin-
naanngitsut parnaarussivinni
matoqqasuni parnaarusima-
neqarnermikkut, Nauja
Bianco oqarpoq, pinerluute-
qarsimasut inuiaqatigiinnut
akuleruteqqinnissaat pillaa-
sarnermut sanilliullugu o-
qalliseqartunut suleqataa-
soq, - ajornartorsiulli mar-
loqiusaavoq. Ullumikkut ar-
nap pinngitsaalineqarsima-
sup pinngitsaaliisoq naapis-
sinnaasarpaa pinerluuteqar-
nerup kinguninnguagut.
Taamaattumik oqallisigisi-
mavarput pinerluuteqartoq
pineqaatissinneqarsimaner-
mi ilaani parriaarussaasin-
naanersoq. Soorlu
assersuutigalugu ukiup affa-
ani, taamaalilluni arnap pin-
ngitsaalineqarsimasup pin-
ngitsaaliisimasoq naapin-
naveersaarsinnaammagu. U-
kiup affaa qanngiuppat
pineqartoq pineqaatissin-
neqarsimasunut inissiisar-
fimmut pisinne-
qarsinnaavoq, tamatumalu
kingorna inuit akornanni
inooqataaqqilernissaa isu-
magineqarsinnaalluni.
Atuartut AG-mit oqalo-
qatigineqartut isumaqati-
giipput pinerluuteqarsimasut
pinerluffigineqarsimasullu
katsorsarneqatnissamut pe-
riarfissaat amigaateqartut.
Katsorsaaviusinnaasut
Amerlanerusut
- Tarnimikkut nappaatillit
matoqqasumik katsorsarne-
qartarfissaannut aningaasali-
isoqartariaqarpoq, katsor-
saasarnermilu sulisussanik
psykiaterinik psykologinillu
amerlanerusunik atorfinitsi-
tsisoqartariaqarluni, Naaja
Nathanielsen oqarpoq, atu-
artunit oqaloqatigisatsinnit
allanit taperserneqarluni.
- Kalaallit sakkortuumik
pinerluuteqarsimasut Dan-
mark-imut aallartinneqartar-
nerat atuutiinnarsinnaanngi-
laq Marie Rasmussen oqar-
poq, Herstedvester-imik
sammisalinnut peqataasoq, -
isumaqatigiippugut nuna-
tsinnut utertinneqartariaqar-
tut, tamatumanili atortussat
sulisussallu apeqqutaapput.
Mariaalu oqaasii Nikolaj
Larsen-imit taperserneqar-
poq isumaqarpormi piner-
luuteqarsimasut utertinngin-
nerini suli arlaqaqisunik
aaqqitassaqartoq.
- Inuit taakku amerlasoor-
passuarnik sakkortuunillu
pinerluuteqartarsimapput, i-
maaliallaannarlu utertinne-
qarsinnaanngillat inuiaqati-
giit utertitsinissaminnut suli
piareersimatinnagit.
- Paasivarpullu inuit sak-
kortuunik pinerluuteqarsi-
masut peroriartornerminni
amerlasuutigut assigiissunik
atugassaqartinneqartarsima-
sut Stine Andersen oqarpoq,
- amerlanertigut meeraaner-
minni atugarliortarsimaqaat
inuusuttuunerminnilu nalaa-
taat imaannaasarsimanatik.
Nalinginnaavorlu pinerluu-
teqarnermik nalaanni imi-
gassartorsimasarnerat.
Alex Andersen isumaqar-
poq annikitsumik pinerluu-
teqartartut ullumikkornit si-
usinnerusumik qanoq iliuu-
seqarfigineqartariaqartut.
- Pitsaaliuinermut iluaqu-
taassaaq inuusuttut siuller-
meerlutik pinerluuteqartut i-
ngerlaannaq qanoq iliuuse-
qarfigineqartartuuppata. U-
nioqqutitsineq inuiaqatigiin-
nit qanoq akuerineqarsin-
naanngitsigineranik paasi-
tinneqartassapput, iliuuse-
qarfigineqarnerisigullu pi-
nerluttunngornissaat pitsaal-
iorneqarsinnaavoq, taama i-
sumaqarpoq.
Demokrati atorlugu
Sooq ikiaroornartumik pi-
nerluuteqarneq persuttaasar-
nermit sakkortunerusumik
pineqaatissiissutaasarpa?
Danmark-imi politikerit
aalajangersimapput ikia-
roornartumik pinerluuteqar-
tartut sakkortuumik pine-
qaatissineqartassasut. Kik-
kullu tamanna Kalaallit Nu-
naanni atuuttussanngortip-
paat?
Naammaginarpa ikiaroor-
nartumik pinerluuteqartartut
persuttaasimasunit sakkortu-
nerusumik pineqaatissinne-
qartarnerat?
Sooq? Sooq naami?
Ilaatigut taama aperine-
qarput eqqartuussisarnermut
politikeqarnermik »Malin-
naasut«-nit sammisaqartin-
neqartut, sammisaqartullu
taakku annertuumik oqallis-
simapput, pingaartinneqar-
lunilu eqqartuussisarnermut
politikeqarnerup oqallisigi-
neqarnerani innuttaasut pe-
qataatinneqarnissaat.
- Politikerit kisimik inatsi-
siliortuusariaqanngillat. Ta-
matumunnga atatillugu de-
mokratimik periaaseqarneq
pingaaruteqarpoq, Jakob N.
Sørensen oqarpoq, - taman-
nami uatsinnut aamma sun-
niuteqarpoq.
Atuartullu ilaatigut piu-
masaraat eqqartuussinermik
isumaginnittartut ilinniartin-
neqarnerunissaat, tassalu
kredsdommerit, eqqartuus-
seqataasartut illersuisullu.
Aammali siunnersuutit allar-
passuit eqqartuussisarner-
mut kommissionimut nassi-
unneqassapput, taannami in-
nuttaasut qanoq isumaqarne-
rannik ujartuimmat.
- Atuarfiit allat sammi-
saqartitsinermi atortunik a-
tuinissamut tikilluaqqunar-
put, inatsisilerituutut ilinnia-
gaqartoq Finn Meinel AG-
mut oqarpoq, isumaqarluni-
lu kommissionip sulinerata
oqallisigineqarnerani tama-
tigut oqallinneq hersted-
vesterimut sangutinnaveer-
saartariaqartoq, suliassat pi-
ngaaruteqartut allarpassuit
isummerfigineqartariaqarma
ta. Assersuutigalugu qular-
toqartillugu landsreti kreds-
ret-tinut siunnersuisuusar-
poq.
- Kredsret-imi

meq
aalajangi-
naammaginagu eqqar-
Finn Meinel-ip Københavni-
mi inatsisilerituunngorniap
mianersoqqussutigaa eqqar-
tuussiveqarnerup iluarsart-
uunnissaa pillugu ataatsimi-
ititaliap sulinera eqqartor-
neqaleraangat kalaallit
Herstedvesterimi parnaar-
usimaneqartut kisiisa eqqa-
aneqartorneqartannginnis-
saat. - Allarpassuarnik i-
summerfigisassaqarpugut.
Finn Meinel, der er en af de
fire jurasturende fra Køben-
havn, advarer imod at man
altid drejer diskussionen
mod Herstedvester-proble-
matikken, når der tales om
revideringen af den grøn-
landske retspolitik. - Der er
mange andre ting at tage
stilling til. (Ass./Foto: Knud
Josefsen).
tuunneqartup suliaq lands-
ret-imut ingerlateqqippagu,
landsret-ilu suliamut tassu-
ngarpiaq kredsret-timut si-
unnersuereersimappata taa-
va landsret-ti arlaannulluun-
niit illersuinngitsutut oqaati-.-
gineqarsinnaanerpa? Finn
Meinel aperaaq.
GU-mi atuartut pinerluuteqarsimasunik nakkutiliisoqarfimmi ittuata Elizæus Kreutzmann-imit kajumissaarneqarput arlaan-
nik ajornartorsiuteqartunik naammattuuigaangamik taakku ikiorniartaqqullugit, aammalu imminnut ikiorserniarlutik su-
leqatigiinnut akuuniartaqqullugit.
Elizæus Kreutzmann opfordrede eleverne på GU til at hjælpe kammerater der er kommet ud i vanskelligheder, og håbede på
at de i fremtiden vil arbejde med i de forskellige selvhjælpsgrupper der er i samfundet. (Ass. /Foto; Knud Josefsen).