Atuagagdliutit - 29.12.1994, Blaðsíða 9
Nr. 100 • 1994
9
Éa ag'ag'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Peqqissaanermut Ilinniarfimmi ilinniartitaaqqinnerpassuit periarfissaapput. Peqqissaanermik suliallit tassani pikkorissarsinnaapput.
Der er meget fine efteruddannelsestilbud i Center for Sundhedsuddannelser. Der er mulighed for at dygtiggøre sig indenfor alle områder (Arkivfoto: Louise-Inger Kordon).
Peqqissaanermut Dinniarfik aallartilluartoq
Ilinniartut 350-t 1994-mi Peqqissaanermut Ilinniarfimmi ilinniartinneqarsimapput. Ilinniartitsineq
ingerlajuarsinnarpoq
Ugguarilaanngitsoorneq a-
jorparput pissutsit qangatut
ikkunnaarsimammata. Peq-
qissaanermut ilinniartitaa-
neq eqqaassanngikkaanni
»qanga« pissutsit pitsaaner-
usimapput, naallu ilinniartit-
aanerit allannguuteqarsima-
galuartut ajornerulersiman-
ngillat. Sipaarniartoqarsi-
manngilaq assuarnartoqara-
nilu, aaqqissuussaanerulli
tungaa allanngortiterneqar-
simavoq, naleqqussaasoqar-
simavoq patajaallisaasoqar-
simallunilu.
Sundhedsmedhjælpersko-
lemik taagorneqarunnaarluni
Peqqissaanermut Ilinniar-
fimmik taagorneqalemikuu-
voq malunnaqisumillu nu-
tartigaasimalluni. Peqqissaa-
nermut ilinniartitaanerit
suulluunniit Nuummi inger-
lanneqartartussanngorput, a-
amma ilinniartitaaqqinnissat
pikkorissartitsinissallu eq-
qarsaatigalugit, soorlu nap-
parsimasunik paarsisunut
tunngatillugu.
Nunat tamalaat isumaqati-
giissutaannik nunarput ma-
leruaajumalluni angemikuu-
voq. Tamatumani pineqartut
tassaapput inuk salliunnerul-
lugu peqqinnissamik siuar-
saajuamissaq naamassinner-
lu - inuup nappaatai piinnar-
narnagit aammali inuup
qanoq issuia tamaat eqqar-
saatigalugu. Taama naam-
massinninnissaq Peqqissaa-
nermut Ilinniarfimmuttaaq
pingaaruteqartussaavoq.
Ilinniarfiup pisortaa Ruth
Lange oqarpoq tamassuma
nassatarisussaagaa peqqin-
nisamik suliaqartut qangatut
passusinermik isumaginnin-
nermillu ilinniartitaasarner-
mit allaanerusumik ilinniar-
tinneqartalernerannik. - Peq-
qinnisamik suliaqartut aam-
ma ilinniartalissavaat inuit
ataasiakkaat peqqissusaat
pigiinnarumallugu peqqin-
nerulernissaalluunniit angu-
jumallugu aaliangeeqataatit-
talissallugit.
Peqqissaanermut Ilinniar-
fik ukiumik ataatsimik pior-
eerpoq ingerlalluarsimasu-
tullu taasariaqarluni. Inuit
350-nik ikinnerunngitsut,
assigiinngitsunik piginnaa-
nermikkut tunuliaqutallit, il-
inniartitaanerit assigiinngi-
tsut aqqusaarsimavaat, a-
ngusaallu nunatsinnut ilua-
qutaallualereersimalutik.
Kisianni sooq peqqinnis-
saqarfimmut tunngatillugu i-
linniartitaaqqinnerit taama
pingaartinneqartigaat?
Inuuneq ilinniarfiuvoq
- Inuunermi ilikkagassat i-
linniagassallu amerlaqim-
mata peqqissaanermik ilin-
niartitaaneq pinngitsoorne-
qarsinnaangilaq , ilinniarfi-
up pisortaa Ruth Lange a-
kissuteqarluni oqarpoq. -
Peqqinnissaqarfik ineriar-
tortuartuummat tassani su-
lisut pikkorissartuartariaqar-
put. Ilinniarfipput sakkugal-
ugu ineriartornerit piuartut
tapersersortariaqarpavut,
peqqinnisamik suliaqartut
sutigut arlaatigut pikkorin-
nerulernissaannik ilinniartit-
tuarnerisigut.
- Suliani assassorfiusuni
allanisulli maani ilinniarti-
taanerit sakkussatut isigaak-
ka. Soorluttaaq sanasup san-
natit nutaat pinngitsoorsin-
naasanngikkai, aamma taa-
matorluinnaq ippoq peqqis-
saanermik suliaqartunut, in-
eriartornermut malinnaaju-
artariaqartunut ullutsinnilu
piumasaqaatinut malinnaa-
jumallutik pikkorissartuarta-
riaqartunut. Sakku tassaa-
voq ilisimassuseq, inuup
nammineq pikkorissartuar-
nissaanuttaaq atorneqarsin-
naasoq.
- Assersuutigalugu taasin-
naavakka nunaqarfinni na-
korsaataateqarfinnik nak-
kutilliillutik suleqativut. Ta-
makkunani nutaanik piso-
qartuaannarpoq, nakorsaa-
taateqarfimmillu nakkutilli-
isumut aamma pingaarute-
qarluinnarpoq peqqinnissa-
mik taaguutit amerlaner-
paartaat ilisimassallugit.
Pikkorissamissarpassuit
Ilinniartitaanerit pioreersut
soorlu napparsimasunik
paarsisunik ilinniartitsinerit,
klinikassisten- aamma kigu-
tigissaasunik ilinniartitsiner-
it kiisalu peqqinnissamik i-
kiortinik ilinniartitsinerit sa-
niatigut Peqqissaanermut I-
linniarfik pikkorissarnerpas-
suamik neqerooruteqarpoq.
Assersuutigalugu peqqinnis-
samik ikiortit tamarmik peq-
qinnissamik angerlarsimaf-
finnilu napparsimasunik isu-
maginninnermiittut nuna-
qarfinniittullu aprilimi pik-
korissartinneqarsimapput,
taamatuttaaq ernisussiortut
ikiortaat nunaqarfinnilu na-
korsaataateqarfinnik nak-
kutilliisut oktober/novembe-
rimi pineqarsimallutik.
Imaanngilarli napparsima-
sunik isumaginninnermi pis-
sutsit kisiisa pikkorissartitsi-
nerni sammineqartartut. Pik-
korissartitsinernut neqeroor-
uterpassuit atuaraanni paa-
sinarpoq sammineqarsinnaa-
sut amerlaqisut soorlu, Inui-
aqatigiinni arlariinnik kultu-
rilinni naleqassutsit na-
joqqutassallu, Tarnikkut
napparsimasunik katsorsaa-
neq, Meeraaqqat toqusarne-
rannut tunngaasut, Ilinniar-
nermut atatillugu suliffimmi
sungiusarnermi ilitsersuisut
pikkorissarnerat, Nunaqar-
finni peqqissuseq, Inunnut
pingaaruteqartunut pikkoris-
sartitsineq tassa ernisussior-
tunut, oqalutsinut, nunaqar-
finni nakorsaataateqarfinnik
nakkutilliisunut aamma er-
nisussiortut ikiortaannut kii-
salu Peqqinnissamik ikiortit
tarrarsuinermik pikkorissar-
tinneqarnerat allarpassuillu.
Tamakkuli tamarmik siu-
nertanut naapertuuppat?
Naammagisimaarpaat
- Taamaalluinnarpoq, Dron-
ning Ingrid-up napparsim-
mavissuani chefsygeplejer-
ski Maybritt Andersen akis-
suteqarluni oqarpoq. - Maa-
ni suleqaterpassuagut pikko-
rissartareersimapput, taa-
maaliorsimanerallu tamat-
sinnut malunnaataalluarpoq.
- Peqqissaanermut Ilinni-
arfik iluatitsilluarfiusutut o-
qaatigineqaannarsinnaanngi-
laq, Maybritt Andersen na-
ngippoq. - Taannami ukior-
passuarni utaqqisimavarput,
qujanartumillu naatsorsuuti-
gisatsitut maannamut inger-
lasimalluni.
- Assersuutigalugu peq-
qinnissamik isumaginnittut
peqqinnisamillu ikiortit tas-
sani pikkorissarsimasut su-
liaminnuinnaq tungasumik
pissarsisimanngillat, May-
britt Andersen nassuiaavoq.
- Suliaqatinik nunatsinneer-
sunik naapitsineq tassaavoq
nalilerneqarsinnaanngitsu-
mik pissarsiffiusartoq.
- Suliffimmi sungiusar-
nermik siunnersuisartut iki-
gisassaanngitsut aamma pik-
korissarsimapput, taakkualu
pissarsiaat napparsimasunik
isumaginnittunngorniani
malunniutiinneratik ulluin-
narni sulinerannut aamma i-
luaqutaalluarsimapput. Taa-
matuttaaq ippoq oqalutsinut,
oqaatsinik immikkorluinnaq
ittunik peqqinnissaqarfiup
kisimi ilinniartitsissutigisin-
naasaanik atugaqartunut.
- Aappaagu pikkorissar-
titsinissat nutaat qilanaaralu-
git utaqqissavagut - soorlu
mellemlederkursusinik taa-
sat, suliffeqarfinni allanis-
saaq aamma ingerlanneqar-
tartut, Maybritt Andersen o-
qarpoq, - aamma pikkoris-
sarnerit inummik pingaar-
titsinerunermik tunngave-
qartut ingerlanneqartussaap-
put, naluneqanngilarmi su-
liffeqarfiugatta inunnik toq-
qaannartumik sullissiveqar-
fiusoq.
- Peqqissaanermik llinni-
arfik pitsaalluinnartuuvoq
pinngitsoorneqarsinnaanngi-
tsumillu siuariaat, Dronning
Ingrid-up napparsimmavis-
suani chefsygeplejeski nag-
gasiivoq.
Taamatuttaaq isumaqarput
nunatsinni napparsimmave-
qarfinni sulisorpassuit, oqar-
tussaasunut pilersaarusiortu-
nullu kajungernerulersitse-
qisumik. 1994-mi pikkoris-
sartitsinerit ilaat eqqarsaati-
galugit 1995-mi »modul
to«-mik taasaq pilersaaruti-
gineqarpoq. Aamma tarnik-
kut nappaatillit katsorsar-
neqartarnerannut tunngasut
nunatsinnut nuunneqarnis-
saat piareersimareerfigine-
qarnissaat pisariaqartinne-
qarpoq.
Sulisut amigaataapput
Qulaani taaneqartut nunat-
sinnut suli nuunneqarsiman-
nginnerannut ilaatigut pissu-
taavoq sulisussanik amigaa-
teqarneq. - Taamaammat ta-
makkunuunatigut nakorsat
passussineranni ikiuutaasin-
naajumalluta sulisunik ilin-
niartitsinissarput pisariaqar-
poq, Ruht Lange nassuiaa-
voq. - Qularutiginngilarpul-
lu inuup tarninga pillugu i-
linniartitaanissamik neqe-
roorutit tamatumunnga su-
liamut immikkuullarissumut
suliaqarusulernissamut kaju-
ngilersitsiumaartut.