Atuagagdliutit - 16.02.1995, Blaðsíða 11

Nr. 14 ■ 1995
11
Nanngajak Kunnallu
peerupput
Taamaakkatta Nanngajallu
nuannareeqaagut, tamatigut
pisinnaaffitsinni sungiusaqa-
tigiinniaratta ikioqatigiinni-
artarlutalu. Toornassatinnilli
pissarsiortilluta ingiaqati-
giinneq ajorpugut, tamatta
immikkut pisarpugut, qimal-
luta ujarlertarpugut. Ukias-
sartoq ujarlerunnaaraangat-
ta, taava upernariartulersumi
aallarteqqittarpugut, maa-
naannakkut ujarleraluaraan-
ni angakkussarneq siuariar-
tornavianngitsoq, ineriartor-
neq ajornartoq. Oqaatige-
reerpara aappara piumasaan-
narminik angakkunngorniar-
toq, uangali anaanaga akini-
unniarlugu, aammalumi u-
anga nammineq ersiortitaa-
sarsimanerma akkisissaanik.
Siunertaraalu angakkut siul-
liit pikkorissorsuit tusaama-
sakka nallerniarlugit. Taa-
maalisinnaanerlunga? Suli
neriuutigaara tusartakkavut
ilungersunarsiartuinnaraluar
tut.
Pitsiara inertareerlugu pi-
ukkutsanniartalersungattaaq,
aasap ilaatigut Kunnakkut
Kuummiunut (Noorajim-
mut) aallarusulerput. Kisi-
anni Nanngajak piuman-
ngilaq. Oqarpoq: »Uanga ta-
maani uninngaqqaaginnaral-
larlanga, ukiarluinnalerpat
malikkumaarpassi.«
Kisianni Kunnak ajorna-
qaaq, ernini ilagiumattuin-
narpaa, erninili suli piuman-
ngittuarmat ilungersuutiler-
lugu pivaa: »Sooq nuna taq-
qanna eqiaginiarpiuk? Nuna
tamaat nunassarput, ajun-
ngitsoq. Taqqanna nuna eqi-
agivara, maani takusassaan-
ngitsumik piniarumaartoq.«
Taama oqarnera sunaaffa
Nanngajaap Ajapertuarnaa-
taata tusarsimavaa, taanna
Ajapertuarnaq Orsugiattuar-
mi (Isortup saavani) nuna-
qarluni. Ataatanilu taama
periarmat Nanngajak taqqa-
vunga aallaqataatsiarpoq.
Taqqavaniileramik Nan-
ngajaap aaviaani Sakkuarti-
vakki qajartorluni angalaqa-
tigisarsimavaa. Taama saqe-
qatigisarlugu ilaanni-aasiit
ukiassarluinnalersoq qam-
mavigisartakkaminni nuna-
mut qaqillutik qamaatilersi-
mapput. Qamaallutik unnu-
giartorluni taarsileriarmat
Sakkuartivakki angerlarnia-
lerami aappi ilaserigaluar-
paa, Nanngajalli oqarsima-
voq: »Uanga uninngaqqilaa-
rallarlanga, nalunaaqutaa er-
sigunnaatsialerpat ingerla-
jumaarpunga.« Taamani aal-
laasit atuleratsigik nunamit
qammatigalugit, sunaaffali
tassa takkuteqqissanani.
Taamaalillugu tusarpara
Nanngajak toqusoq, tam-
martoq, saqillunigooq tikis-
simanngitsoq. Tusarakku ni-
kalluallannaraluaqaaq, nu-
annariinnermit piinnarnagu,
aammali isumaliorsimaga-
ma pisussami ingiaqatigi-ni-
assamaarlugu. Naak pigin-
naassuseqarlualersimallunga
annikiluallannarporilaa!
Ukiarneratigut Kunnakkut
takkutinngillat, ukiorpoq,
taqqavanilu ukiisimapput.
Sumik allamik pisoqarsi-
manngitsoq upernaleriallar-
toq tamaanga Orsugiattuup
oqquanut saqivunga, saqqi-
vinnaarsuarigakku. Nunat a-
kornisigoorlunga tasamunga
anillakaakkama, qaannamik
allamik ilimasunngilluinnar-
lunga, taamani ikikkattaallu-
ta ukiisimalluta, sulilu allar-
toqanngitsoq aallarama, ta-
kulerpara qajaq-una. Soorlu
tamaannga innaqqaarinne-
rinnarmit avalassaartoq. Isi-
giinnarlugu allagalugu tun-
ginnut aggersoq, qanillii-
mimmat soorlumi ilisareq-
qajariga. Kigaatsumik tu-
ngaanut-una, aana tusariga
toqusoq. Tikikkaangalu tu-
paallallunga pivara: »Usiuf-
fa toqusutit!«
»Toqunngilanga.«
»Sumiittutimmiuna?«
»Ajapertuarnamiippu-
nga.«
»Soormi tassunga piniar-
pit?«
Taava Nanngajaap ima o-
qaluasaarfigilerpaanga: Sak-
kuartivakkigooq aallarta-
reersimalersoq kitiminit
nuugaatsiakajimmit uiaruti-
leriallarami qajaq-una. Tu-
paallaatigalugu aggersorlu i-
lisarinagu, aammami qaan-
namik allamik ilimasun-
nginnama, ataatunginnut pe-
riallarami Ajapertuarnaq-u-
na, toornara. Atinnut pillu-
nilu pivaanga: »Aqitsivamut
piniarit qajarnut ikeriarlu-
tit.« Piumananga unin-
ngaannalersunga ajapertu-
arnap tungaannara ussertar-
lugu amuartuusisaleriarma-
nga akersuunneq ajulerpu-
nga, tassalu piumannginnia-
raluarlunga qaannannut iki-
artuinnarpunga avalallunga-
lu. Avalattungalu uninngat-
siassasoriniarlugu taavaana
aallartoq, soorluli tassa allu-
naatsaamik noqarsimagaa-
nga (qilersimagaanga) im-
minerminut, aaliuna noqar-
simaffiginngikkaluariga.
Aallartorlu malillugu aallar-
punga, asulu sukkalisaa-
ngaaratta ajornarluni. Uteri-
artorniarlunga isummeralu-
arpunga, kisianni taama suk-
katigigatta paatikka isumal-
luutigisinnaanngilakkaluun-
niit. Quarmiut tungaannut
ingerlagatta ajunngilaq, su-
mik malunnartoqanngilaq,
immikkoortumilli Qaartu-
luup tungaanut aallaratta, i-
ajt'ag'c/é/a £/C
GRØNLANDSPOSTEN
ngerlaleratta, misigilerpunga
qaannanni makkorpaluttoqa-
lersoq. Aaviaamaana Sakki-
vartivakkip ajatsisaa (nor-
saa) atoriga, angerlalermat
atorakku. Periarniarpara su-
naaffaana ajatsit taanna taq-
qanni qerlussimalluni mak-
kortalersoq, sunaaffa peerni-
arsaartoq, sumullu ataneqar-
minanilu, qerlusimaannarlu-
ni. Taamaaleriartoq pilerpa-
ra ingerlalluarpallaarunnaar-
luta, siornatunginniittorlu
Ajapertuarnaq sangusaar-
torsuanngorluni, sunaaffa a-
jatsisip taassuma sangusaar-
tileraa. Ajatsit taanna uanga
sanaagarinngeriarakku Kun-
naalluunniit sanaagarinn-
gimmani sunaaffaana inum-
minut utemiarsaartoq, ki-
ngumut uternissaminut peer-
niarsaartoq, taamaalernermi-
nilu makkortalersoq qajara
kigaallatsillugu, taamaattu-
millu Ajapertuarnaq una na-
koorpaloqisoq sapinngeqi-
sorlu artorsarnerulerluni sa-
ngusaalersoq. Imminiigin-
narparali taamannak pissam-
mat. Taamaammersortoq i-
lungersunarsiartuinnarunar-
tortaaq soorluli suna suiaal-
lallartoq, taamalu makkor-
palugunnaarluni, sunaaffami
katanniarsaarnerminit kiisa-
mi katattoq. Unaana pigin-
nittuminut kajungersimasoq,
ilalu piffiginiakkatsinnut pe-
rusussimanngitsoq. Katari-
armat aatsaat tassa Ajaper-
tuarnaq ingerlalluarneroqqi-
lerpoq. Ornitarput aana u-
ngasinniaqaaq, soorlumi-aat
misinnanngitsoq, tarrajutsit-
tareersumi aallarukkaminga,
soorluli tassa ullup qaamar-
na allanngunngitsoq aamma
Orsugiartuarmut pissute-
reerpaanga, aana taassu-
maannaap ingerlatillunga.
Tassunga tikiullungalu or-
neqqeriaraminga qingama
nuua peeratannguarpaa, as-
sullu aanaaleraluartoq attori-
aramiuk aamma qangali ma-
mitittareerpaa. Taanna kisiat
piinngilaa, aamma mikileq-
qama noorpiaa nagguarsillu-
gu peerpaa, taamatullu na-
kasunnaama neqqata ilaa
annerlulaartoq.
Taamaallunilu Quppersi-
maan nassuiaavoq: »Aja-
pertuarnaq innersuit ilagiga-
mikku. Qingaqanngitsoq.
Taamaattumik tigusaminnik
qingaarsisarput.« Taavagooq
Nanngajak nangippoq: O-
qarpoq aallunga Kunnak i-
magooq oqartoq tusaramiuk
»maani takussaanngitsumik
piniarumaartoq«. Allanin-
ngooq tiguneqarnissara aar-
lerigileriaramiuk tigujartor-
simagaanga.
Taama oqaluasaarlunilu
pilerpaanga: »Taama noraa-
luaajimma (ataatani pillugu)
qiasarpaanga?«
»Qanormi qiasaqqajan-
ngilaatit qitornarigamitit!
Nalligigamitit qiasaraatit.«
»Nalliginngilaanga, aat-
saat nalliginnginnaminga
tamaanga peqquaanga qi-
ngaqanngitsunut. Qiasassan-
ngilaangagooq, nalligin-
nginnamingagooq tamaanga
peqquaanga, oqarfiginiari-
uk!«
Angerpara ataataa taku-
gukku oqarfigiumallugu,
Nanngajak ikinngutigeqi-
gakku itigartinnianngilara,
sunaaffali taamaaliussanan-
ga. Tassami kinguneriler-
mat, aasarlualersortaaq, tu-
salerpara Kunnak toqusoq.
s ø
<r11 M E P r A r? n r
n Å G ei E M u
T F- \p L T R
R F\N a 5 1 t
H u N pfe K U N s T k L
u r> eVi 0 1 T A R 1
F n fif L E D f s k E /V
F O p VIV' E L 5 e F. V /
A I K EIN A £ / V 0 i F
M i A p L E R E V
M E p PIF L £ G f, A 0 O
T F. R| HA F N (i1 V E B
F i e S L E TT E r
F O p. rk R F s E l U E
V nv L A s S 0 i.
s T S E\ /V V 0 < r |A V
R O /./ E 5 T AlT 1 i K
p s F \F ft L E ft E ft o
0 £ N < A 6 iw 3. Al S s E A V E
/ F 6 O A (fif? / ! 6/ t ti
S r 1 R Y F AlS
s Q R Q> i> £IA G T
B. E V A R E R F r
& B F E R E Mr e
Sulili qimannanga ima o-
qarfigeqqippaanga: Imma-
qaana taamani tassunga pis-
suteqqaarmanga ilangiartin-
nanga (ilanngartinngikkal-
larmanga) tikissimagalua-
rumma, ikiorniarsaariarum-
ma uffa uterniarsaatsiaria-
qassagaluarlunga. Maannak-
kut ilangiartareemermit u-
tertussaajunnaarpunga.«
Taamaalillunilu qimap-
paanga, kingornarsuarlu ta-
koqqinngilara, aammami ta-
matuma kingornagut Ser-
milimmiinnerusalernermit.
Kingornali paasivara takoq-
qinnaviarunnaarsimallugu.
Ernini tikinngiinnarmat
Kunnak aliatsassimaqaaq, i-
ma aliatsassimatigaluni, qia-
riaraluarluni qiassaarutiin-
narluni, nipangiinnarluni.
Tassalu aliatsassimanermit
imaanut nakkaannarumallu-
ni piumatsassimagaluarpoq.
Tusarlugu qiariaranilu anim-
mat ilimatsaallugu malin-
neqarsimavoq, angumeralu-
gu majuunneqarluni. Ape-
rimmanni: »Susutit-una?«
Akisimavai: »Uanga ajaara
malilerpara.«
Kingunerilermat, Nannga-
jaap tikinngitsoornerata ki-
ngornagut, ilaqutariit ilaat,
tusarpakka Usoorukkut, qi-
tornartaarsimapput, Nannga-
jallu atsiullugu. Taamaallu-
tik taakkua qitornartik Kun-
nakkunnut pulaaqattaarussi-
mavaat, allami nunaqarmata
sikukkoorlutik. Angerlaler-
mata Kunnaap qimussiullu-
git angerlaappai - atsiamaar-
luni. Tamassa illinersuit
manngertut, tamatumali eq-
qaa aakkarneqarluarluni.
Qanorilisimanerami sissaq
qanillilerlugulu illernit sa-
neqqullugit aallarsimavoq,
tassalu ingerlatsiaannarlutik
nakkarlutik. Nunamit arpali-
ullugit meeqqisartoq tigune-
qarpoq annaanneqarlutillu,
Kunnalli toquvoq. Ima piso-
qarsimagami: Nakkaqqaara-
mik meeqqisartoq taanna
morsussimagaluarpoq, Kun-
nallu morsoqqittoq ingiaqa-
taa meeqqisartoq nuisima-
voq, qimmit pituutaat attavi-
giniarsimariaramigit.
Taamani ima upperisaqa-
ratta: Kunnak isumaqarsi-
mariarami ernerigaluami
piffigisaanut pissalluni, aana
Kunnak utoqqalinerminilu-
unniit napparsimajuikkalu-
artoq.
Inuit ikinngutigisakka u-
annullu ajunngisaartarsima-
sut taamaalillutik ikileqqitsi-
arput. Nanngajallu maqaasi-
vallaarpara.
GEORG QUPPERS1MANN
Fortsætter næste torsdag
i AG
I konkursboet
Børge Hedegaard Petersen ApS, Ilulissat
reg.nr. 31.202,
holdes afsluttende skiftesamling
onsdag, den 1. marts 1995 kl. 9.30,
til stadfæstelse af udkast til udlodning med en dividen-
de på 56,0733389%.
Udkastet ligger til eftersyn i skifteretten. Udbetaling fo-
retages 4 uger efter stadfæstelse, medmindre anke forin-
den er sket.
Skiftesamlingen afholdes i Grønlands Landsret,
retssal 3, Tjalfesvej 1, 3900 Nuuk.
Grønlands Landsret
den 10. februar 1995.