Atuagagdliutit - 09.05.1995, Blaðsíða 15

Nr. 36 • 1995
15
t/a ap'Op'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
»Pele Møller-ip nipilersortartui«
Pitsaassuseq pitsaanerpaassappat, Nuuteeraq taasimavaat kuninneq
All.: Jørgen Olsen
Siorna 1994-imi Sulisartut
Højskoliat Qaqortumiittoq
siullerpaajugunartumik nipi-
lersortartunik immiussiffittut
atorneqarpoq, tassani nipi-
lersortuullutik immiussipput
Pele Møller-ip nipilersortar-
tui. Immiussineq pisinnaaler-
simavoq immiussissut angal-
lattagaq atorlugu Aqisseq
Mobile Studio-mik saqqum-
mersitsisarfiup Ulo-p taasi-
masaanik. Naliliineq qangali
pereersimasussaagaluaq ajo-
raluartumillu peqquteqavit-
tumik pisinnaasimanngitsoq
maanna naatsukullanngorlu-
gu oqaaseqarfigilaassavara.
Nunatsinni immikkut taa-
sariaqaatillimmik nipilersor-
tartut tassalu Pele Møller-ip
nipilersortartui ullumikkut
nipilersoriaatsimik nunatsin-
ni ingerlanneqarpallaanngit-
sumik ingerlataqarput, tassa-
ni erinnat taallat kiisalumi
nipilersornerup ingerlanne-
qarnera assut ataqatigiilluar-
tumik pilersinneqarsimasut
tusamerluartullu peqqutiger-
piarlugit immikkut taasaria-
qaatilimmik oqarpunga.
Taannaannaanngitsorli
aamma nipilersortui talli-
maasut tamarmik immikkut
pikkoriffigilluakkaminnik
nipilersuuteqarput, ataguli
aqqisigut ilisariteqqaalaar-
lakka. Pissusissamisuussagu-
narpoq »ittuat« Pele Møller
aallarniutigissallugu, taanna
qangaaniilli Waigat Orkester
ilagalugit nipilersortartuusoq
ulloq manna tikillugu suli ni-
pilersornermik ingerlataqar-
toq tusamerluinnartumik im-
mikkullu guitarimik ingiuil-
laqqissutsi tunaartarilluarlu-
gu nuuteeqqamik »kunin-
neq«-mi nipilersoqataavoq.
Pele-p aaqqissuussillaqqinni-
ni nipilersugassiat amerla-
nersaannut tapertaliisarsima-
nera nalunanngilaq, taassu-
mami guitarimik ingiuerpa-
laamera assut uanga siutinni
ersarissumik tusamersumillu
nipeqarpoq.
Pattattuat ukiorpassuarni
Nunatsinni nipilersomermik
soqutiginnilluartuulluni i-
ngerlataqartoq Jim Milne
aamma nipilersuutigisaminik
nalorniseqarpiaavinnani i-
ngerlarsorpaluttarnera assut
»kuninneq«-mut tapertaliillu-
artutut oqaatigisariaqarpoq,
taassumami nipi sumininngu-
aq nikeriaallappat nalomisi-
gipalaamagu tusaasinnaasar-
paa taamaammallu nipilerso-
qatigiinni taakkunani taper-
siisarsimanissaa qularutis-
saanngivilluni.
Lone Josefsen, nuuteeqqa-
mi nipilersugassiat tamak-
kerlugit erinarsorpai, ilumut
tusamerluinnartumik erina-
limmik tusarusukkaanni. O-
qartariaqarpunga nipilersor-
nerit aammalu erinnat taal-
lallu tulleriinnilersomeri tul-
luangaarmata Lone-p erinar-
sornermini assut misigissusi-
lerlugillusooq anisittarai.
Naggasiutigalugillu inuu-
suttortai Martin Chemnitz
aamma Ludvig Petrussen o-
qaaseqarfigilaassavakka.
Marti-p tumerparpaat ila-
misulli nalornisigipalaarna-
git anaalertarpai nipigilluin-
nartumillu nipeqartittarlugit,
ilami tumerparpaat anaane-
qartillugit pikkorissup aam-
ma misilittagakinnerusup ni-
pi ersersittagaat assigiinngit-
taqaat. Martip naligiissaari-
neq aammalu periataallaq-
qissutsi peqqutigalugu ersa-
rilluinnartumik anaasisarpoq
tassani aamma sianeeraasan-
nguit atornerisigut nipi tusar-
saalluinnartoq ersersittarma-
git. Qatitoortumullu ingiorti-
ulluarnini arlaqaqisutigut tu-
sartittarlugu.
Qatitoortoq Ludvig Petrus-
sen tupinnarluinnartumik tu-
sarsaalerniminiit piffissaq si-
vikitsoq atorlugu inerissima-
voq, tassani eqqarsaatigaara
qatitoortutut nipilersoriaatsi-
mi atomeqartumi qatitoortup
pisussaaffii tamakkerlugit
pimmat. Ersarippoq, tusar-
nerpoq, periataallaqqippoq,
ilumut pitsaassuseq pitsaa-
nerpaassappat, taamatummi
oqaatigilluaannarlugu allaa-
sinnaagunanngimmat.
Nuuteeraq imaqarpoq A-
merikamiut qanganitsanik e-
rinaataannik kalaallisullu Pe-
le Møller-imik taallerneqar-
simallutik aamma ataaseq
Hans A. Hansen-ip »Inequ-
nartumik inuusamik pisissaa-
nga«-mik taasimasaa, tassu-
ngalu aamma Jens Leib-
hardt-ip »Nuna Hawaii« ka-
laallisut taallersimallugu. A-
merlanerit Pele Møller-ip
taallertarsimavai kiisalu Ma-
lik Høegh-ip »Nalunngilat
tammassasunga« taalliorlu-
gulu erinnersimallugu.
Immiunneqarnera nipigis-
saqqinneqarneralugu Malik
Høegh-imit ingerlanneqarsi-
masut nuuteeqqap tusarner-
luinnarneranut peqqutaaqa-
taanngitsoornavianngilaq, i-
lumut iluatsittumik nuusiors-
imanermik oqaatigisariaqar-
luni. Nuuteeqqap saqqaa qi-
merloorlugu amigaateqartu-
tut isikkoqanngilaq aamma
assitai qimerloorlugit nuan-
nersunik misigiffiusimagu-
nartunik takutitsipput.
Isiginnaartut tusarsima-
gunnarsimavaat Qimaasoq
‘95-imi aallakaatitsinermi
inersuarmi nipilersortuusut
Pele Møller-ip nipilersortar-
tui tassani tusarnerluinnartu-
mik qiimasumillu nipilersor-
mata, nuanneqaaq tusaqqoor-
narlutillu. Nuuteeraq kikkun-
nut tamanut pisiassaalluar-
poq piginngitsuugassaagu-
nanngilaq torrallataaqimmat.
Nuannarineqarluarpoq
Nunatsinniinnaagunanngilaq
Pele Møller-ip nipilersortar-
tui nuannarineqarmata, maa-
ni AG-p aaqqissuisoqarfiani
Norge-mit Pele Møller-imut
nassiunneqarsimasut allakkat
nuannerluinnartut kissalaar-
tullu tigusimavagut, Pele
Møller-ip ilaminut nassiussi-
masai maannga apuummagit
annertunngikkaluamik taku-
tilaarniarlugit quppernermi
uani nuutsippagut.
Ilaatigut imatut allappoq:
Peleaa, illit guitarerpalun-
nerit iluartoq assullu pissaa-
neqarninni saqqummiisoq
tulluarpaluvippoq. Tupinna-
qaarlu irinnat nipiliutit eri-
narsornerullu arrangererne-
rini nuannernerpaaq eqqu-
villugu suliarisimavatit, tu-
sarnaartumut pulasussan-
ngorlugit akerliorfissaqarfi-
unngitsunik.Imatullu nagga-
serpai:Nersualaamaqaatit -
tamassimi nersualaarnaqaa-
si.
ROYAL GREENLAND A/S
Ingerlatsinermi
Controller
ROYAL GREENLAND-ip Aali-
sartitsinermut Pilersuinermullu
immikkoortortaqarfiani Nuummi
qitiusumik allaffeqarfiani inissisi-'
masumi, piaartumik atorfmittussa-
mik, ingerlatsinermi immikkoor-
tortaqarfimmi assigiinngitsunik
suliaqartartussamik suleqatissar-
sorpugut.
Suliassarititaasut:
- pisanik nalunaarsuineq
- takussutissat malillugit naatsor-
suuserineq
- kilisaatini poortuutissanik
taquassanillu inniminniineq
- kilisaateqarfimmut missingis-
suusiomerit naliliinerillu
- qaammammoortunik angusanik
nalunaarsuineq
- naatsorsuinerit kisitseqqissaar-
nerilu
- immikkoortortanik allanik sulis-
sussinerit
Suliamut piginnaasat:
- naatsorsuuserinermik ilinniarsi-
maneq suliamulu assingusumik
misilittagaqarneq
- namminersorluni
naammassisaqarusussuseqarluni
sulisinnaaneq
- EDB-mik atuisutut ilisimasaqar-
neq
- suleqataalluarsinnaasoq, malin-
naalluartoq suliassanillu
ataqatigiissaarillaqqissoq.
Qinnuteqartut marluinnik oqaasil-
lit (kalaallisut/qallunaatut) salliu-
tinneqassapput.
Neqeroorutieaavut:
- atorfik ulapaarfiusoq
soqutiginartorlu
- piginnaasat malillugit akissarsia-
nut atorfeqamermilu
atugassarititaasut, kattuffimmik
isumaqatigiinniutigineqartussat
- immikkut isumaqatigiissusiorlu-
ni atorfmittoqarsinnaavoq
- atorfininnermi soraamermilu
angalanerit il.il. malittarisassat
malillugit
- inissaqartitsisoqarsinnaavoq
ineqamermut siumullu akiliutis-
sanut malittarisassat atuuttut
malillugit akilemeqartartussa-
mik.
Pasissutissat erseqqinnerusut ator-
fimmut tunngasut ingerlatsiner-
mut pisortamut Pauli Olsen-imut
saaffiginninnikkut paasiniameqar-
sinnaapput, telefon 2 44 22, lokal
305 atorlugu.
ROYAL GREENLAND
Fiskeri & Forsyning
Postbox 1035
3900 Nuuk
Att.: driftschef Pauli Olsen
Royal Greenland'
Royal Greenland A/S 3.000 missaannik sulisoqarpoq aalisarnenni, tuni-
sassiornermikalaallillu tunisassiaataannik pitsaasunik nunarsuaq tamak-
kerlugu tuniniaanermi.
Sulijfeqarfissuaq ullumikkut kilisaatit 8-t pigisarai, kilisaatit 4-t sullitara-
lugit, nunatsinnilu fabrikkit nutaaliat 16-t Danmarkimilu marluk tukertit-
sivillu pigisarai, nunanilu makkunani immikkoortortaqarfiqaluni: Eng-
land, Tyskland, Frankrig, USA, Japan aamma Italia.
Nutserisuuneq
Qinnuteqartut ikippallaarnerat pissutigalugu
atorfiit makkua sapinngisamik piaarnerpaa-
mik isumaqatigiissuteqarnikkulluunniit suli-
lersussanik inuttassarsiorneqarput.
Nutserisuuneq. Nutserisuunerput I. juni
1995-imiit 30. juni 1996-imut sulinngiffeqaral-
larmat piffissami qulaani taaneqartumi taar-
tissaanik pissarsiorpugut.
Qinnuteqartoq kommunip nutserisunut allaf-
fiani, nutserisuunerup saniatigut nutserisumik
ataatsimik sulisoqartumi pisortaassaaq.
Tamatuma saniatigut suliassai tassaassapput
kommunalbestyrelsimut, aningaasaqarner-
mut ataatsimiititaliamut allattoqarfimmullu
allattariarsorluni nutserisuusarneq oqaluttaa-
sarnerlu. Ataatsimiinnerni allani oqaluttaa-
sarnissaq naatsorsuutigineqassaaq. Aammat-
taaq allattoqarfiit allat allattariarsornikkut
nutserissunneqangaatsiartassapput. Kommu-
nip naatsorsuutigaa 1995-ip ingerlanerani
torrutiinnarlugu oqaluttaasarneq atuleru-
maartoq.
Nutserisoq. Qinnuteqartup suliassarissavai
kommunalbestyrelsimut, aningaasaqarner-
mut ataatsimiititaliamut allattoqarfimmullu
allattariarsorluni nutserisuusarneq oqaluttaa-
sarnerlu. Ataatsimiinnerni allani oqaluttaa-
sarnissaq naatsorsuutigineqassaaq. Kommu-
nip naatsorsuutigaa 1995-ip ingerlanerani
torrutiinnarlugu oqaluttaasarneq atuleru-
maartoq.
naatullu piginnaaneqarluarnissaat, soorlut-
taaq atorfimmit assingusumit pisortat allat-
toqarfianni misilittagaqarneq iluaqutaassasoq.
Nutserisuunertut akissarsiaqarneq pissaaq
tjenestemanditut kalaallit akissaataanni 23-
imi imaluunniit Kalaallit Nunaanni Naalakker-
suisut aamma SIK-p nutserisut pillugit isuma-
qatigiissutaat malillugu. Nutserisutut akis-
sarsiaqarneq pissaaq Kalaallit Nunaanni
Naalakkersuisut aamma SIK-p nutserisut pil-
lugit isumaqatigiissutaat malillugu.
Atorfiit pillugit erseqqinnerusumik paasiniaa-
soqarsinnaavoq immikkoortoqarfimmi pisor-
tamut Jens Lennert-imut telefon I 40 77
lokal 258-imut saaffiginnilluni.
Ataatsimut atuuttut
Qinnuteqartunut illoqarfiup avataaneersunut
inissaqartitsisoqarsinnaavoq maleruagassat
qaqugumulluunniit atuuttut malillugit ineqar-
nermut, siumut akiliummut kiassarnermullu
akiliiffigineqartartussamik. Aammattaaq ator-
fininnermut soraarnermullu atasumik angala-
nerit, pequttat assartorneqarnerat feriarner-
milu angalaneq akiliunneqartassapput male-
ruagassat qaqugumulluunniit atuuttut malillu-
git-
Qinnuteqaat ilinniagaqarsimanermut siusin-
nerusukkullu suliffigisimasanik paasissutissar-
talik soraarummeersimanermut uppernar-
saatit nuutinneqarnerannik sulisitsisullu
oqaaseqaatigisinnaasaanik imalik kommunip
sulisoqarnermut allaffianut anngutereersi-
massaaq kingusinnerpaamik 15. maj 1995.
Qinnuteqartunut piumasaqaataavoq oqaatsi-
tigut allattariarsornikkullu kalaallisut qallu-