Atuagagdliutit - 02.11.1995, Blaðsíða 21
Nr. 86 • 1995
21
ffCa a&a&c/é/eL £/£
---------- 1 '
GRØNLANDSPOSTEN
Oqaatsit(ta) eqqartomeqamerannut turaigatillugu
All.: Stud. Mag. Kiståra Motzfeldt Vahl, Ilisimatusarfik
Inatsisartut ataatsimi innermi
aallartisimaleqqaamerani u-
teqqiaffigaat oqaatsit, oqaa-
tsivut (kalaallisut qallunaa-
tullu) allamiullu oqaasii.
Maluginiakkanni siulleq
tassa nunatsinni marluinnik
(ilaatigullu pingasunik) oqa-
aseqarnitta politikkerinit
akuersaarneqarnerulernera.
Tamanna perroorutissatut
isigineqarpoq soorlu Konrad
Steenholdt taama oqartoq.
Nunatsinni marluinnik o-
qaaseqarnitta perroorutigisa-
riaqarnera apeqquserusup-
para.
Siullermik, nalunnginnak-
ku nunarsuarmiut inuisa affai
sinnerlugit annikinnerusu-
mik annertunerusumilluun-
niit arlariinnik oqaaseqartuu-
sut, tassa oqaatsit arlai tun-
ngaviginerullugit arlaallu an-
nikinnerusumik atugaralugit,
soorlu kalaalerpassuit qallu-
naat oqaasii taama ikkaat.
»Annikinnerusumik« arlari-
innik oqaasilittut taasinnaa-
vaguttaaq ilinniamermut ata-
tillugu avaqqutinngitsuugas-
saanngitsumik allamiut oqa-
asiinik atuartariaqartarneq,
ilami kalaallisuinnaq imlt.
qallunaatuinnaq allassimasu-
nik ilinniarniarutta silarsuar-
put annertusingaarnavian-
ngimmat.
Aappassaanik, ataasiinnar-
mik oqaasilittut ingerlanias-
sagutta, inuiaqatigiiusugut
taamak ikitsigaluta, avata-
ngiisitsinnut avatangiisitsi-
nillu mattussigaluttuinnassa-
gatta, nunatta ineriartornera-
nut ajoqutaasinnaasumik ki-
sianni arlariinnik oqaaseqar-
nitsigut pinngitsoortinneqar-
tussamik.
Erseqqissaatigerusuppara
qularinngilluinnarakku ka-
laallisut oqaatsitta ataavar-
nissaat ineriartortuamissaal-
lu, aammalu pingaartikkakku
kalaallisut oqaatsitta pi-
ngaarnerusutut inissisimaju-
arnissaat, soorlu IA-kunnit
tamanna aantma tikkuarne-
qartoq.
Oqallinnermi maluginiak-
kama aappaat tassa allamiut
oqaasiinik ilinniartitsinissaq
pingaartumik Siumukkormi-
unit pingaartinneqarmat.
Tassani tunngaviullutik ta-
kornariaqarnerup ineriartor-
tup pitsaanerusumik angusa-
qarfiunissaata anguniarne-
qarnissaa, siunissamilu mit-
tarfiliortitinermi aatsitassar-
siornermilu oqaatsit allat,
pingaartumik tuluit oqaasiisa
atorneqarnerulertussaanerat,
tassunga atatillugu oqaatsi-
nik ilinniarfissamik pilersi-
tsisoqarnissaa eqqartorneqar-
poq. Isumaqarpunga ineriar-
torneq tamanna pitsaalluin-
nartuusoq, tassami Lars Emil
Johansenip oqarneratut oqa-
atsit avammut matuersaatis-
saraavut.
Oqaatsilli eqqartorneranni
amigaatigaara tunngaviusu-
mik oqaatsitta, kalaallit oqa-
asiisa eqqartorneqar-(niq)
(at)/(nngiT)(niq)(at), naak
tusagassiortunngorniarfissa-
mut atatillugu eqqaaneqara-
luartoq, oqaatsitta »eqqortu-
mik« atornissaat ilinniarti-
tsissutigineqassasoq.
Ilisimatusarnerit tunnga-
vigalugil tunngaviusumik o-
qaatsit tassaapput oqaatsinik
allanik ilinniarnermi tunnga-
vigisakkavut. Soorlu oqaatsi-
vut tunngaviusumik oqaatsi-
nut allanut matuersaatissa-
raavut. Taamaammat isuma-
qarpunga allamiut oqaasiinik
ilinniartitsilinnginnermi o-
qaatsitinnik ilinniartitsinitta
qivia'qqaarnissaa pisariaqar-
luinnartoq.
Ajuusaarnaraluartumik i-
sumaqarpunga massakkut
kalaallisut oqaatsitta ilinniar-
titsissutigineqarnerat arlarii-
tsigut qaaginnarsiorpalaar-
toq. Tassami meeqqat atuar-
fianni kalaallisut ilinniartitsi-
nermi, atuarsinnaalernissaq
kodenillu (ZA1, 02 il.il.)
alanngaarsinnaalernissaq pi-
ngaarnertut anguniagaasar-
mat, atuakkialerinermilu pas-
susseriaaseq ataasiusaanna-
ngajak atorneqartarluni.
Sooq-una-mi atuarsinnaa-
lernissaq pingaaruteqaqaaq,
kisiannili isumaqarpunga ka-
laallisut oqaatsitta ilinniarti-
tsissutigineqarnerat pitsaane-
rusumik ingerlanneqarsin-
naasoq, ilami alanngaamer-
mit pitsaanerummat oqaatsit-
ta tunngaviisa paasinissaat,
aammalu atuakkialerinermi
passusseriaatsit assigiinngit-
sut aallunneqarnissaat, ta-
manna kritiskimik isummer-
sinnaanermut aqqutissiuus-
sisuussammat.
Aammattaq kalaallisut o-
qaatsitta ilinniartitsissutigi-
neqarneranni pingaartuuvoq
kalaallisut tunngaviusumik
oqaasillit, kalaallisut tunnga-
vigalugu oqaasiliunngitsunit
immikkoortinneqarnissaat,
tassanilu affarmik kalaaliaq-
qat, »qallunaaviillu« aamma
immikkut ilinniartinneqar-
nissaat, ilami taagoriikkama
pisariaqartitaat immikkut
assigiinngeqimmata.
Allatut oqaatsigalugu isu-
maqarpunga kalaallisut o-
qaatsitta ilinniartitsissutigi-
neqarnerat qajannaallisaq-
qaartariaqartoq, allamiut o-
qaasii piuminarnerusumik i-
likkassagutsigit.
Naggataagut kalaallisut
oqaatsitta »eqqortumik« a-
tornissaanut tunngatillugu
paaserusunnarpoq suna eq-
qortuunersoq? Sumiorpalun-
neq? Kalaallisut allanneq,
atuarneq oqalunnerluunniit?
Imaluunniit piumasaqaatit
suut naliliissutaassappat?
Dina, Duka, Aanaarsuaq
Kreutzmann
3. november 1995. 50-inik ukioqalerninni pilluanga-
arit ullorsiorluarinalu.
Hjertelig tillykke med 50 års fødsdelsdag den 3.
november 1995
Ilaqutariit Kreutzmann-ikkut
Julens glæder står for døren!
En af de største kommer
den 11. november...
...selvfølgelig!