Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 07.03.1996, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 07.03.1996, Blaðsíða 9
Nr. 19 • 1996 9 GRØNLANDSPOSTEN Dleisuisoq aallaqqaam- mulli ilaasariaqarput Ullumikkut politiit eqqartuussivinni pissaaneqarpallaartarput Anda Lynge, Aasianneersoq illersuisut tiguinnakkat sinnerlugit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiveqarnermi Ataatsimiititaliarsuarmut ilaasortaavoq, taannalu Kalaallit Illuanni København-imiittumi oqallinnermi saamerliulluni issiasoq uam takuneqarsinnaavoq. Anda Lynge-p sanianiipput Finn Breinholdt Larsen, William Rentzmann, ataatsimiititaliarsuup siulittaasua Per Walsøe, Nukakkuluk Kreutzmann aamma Elisæus Kreutzmann. Anda Lynge fra Aasiaat er bisiddernes repræsentant i Den grønlandske Retsvæsenskommission, her sidder Anda Lynge længst til venstre ved en debataften om kommisionens arbejde i Grønlændernes Hus i København. Ved siden af Anda Lynge er det Finn Breinholdt Larsen, William Rentzmann, kommissionens formand Per Walsøe, Nukakkuluk Kreutzmann og Elisæus Kreutzmann. (Ass./Foto: AGs arkiv). ■ AaUaqqaammut annilaangaqaanga... Illersuisoq Anda Lynge isumaqarpoq eqqartuussiveqar- nermi ataatsimiititaliarsuup suliaasa inerneri siulliit isumalluarnangaatsiartut NUUK(KK) - Aap, annilaa- ngaqaanga, suliarli qujanar- tumik ingerlalluarpoq. Anda Lynge, illersuisut tig- uinnakkat sinnerlugit Kalaal- lit Nunaanni eqqartuussive- qarnermi ataatsimiititaliarsu- armut ilaasortaq ukiut 20-it matuma siornatigut Ilulissani eqqartuussivimmi illersui- sooqqaamini pillugu oqalut- tuarpoq. - Eqqartuussiviup sulinera soqutigalugu suliat marlussuit malinnaaffigereerlugit ullut i- laanni eqqartuussisup omillu- nga imatut oqarfigimmanga tupaallaqaanga: »Nalunaaqut- tap akunnera affaq qaangiup- pat suliassatsinni tullermi il- lersuisuussaatit«. - Eqqartuussinerpassuit ma- linnaaffigisareersimagaluarlu- git illersuisussanngoriataame- ra annilaangananngitsuunngi- laq, Anda Lynge eqqaakulul- luni oqarpoq. - Angutit inuusuttut mar- lussuit tallimanngornermi un- nukkut tillinniarsimasut su- liami tassani pineqarput. Suli- aq ajorpallaanngilaq, pineqar- tullu eqqartuussisumit mia- nersoqquneqaannarput. Kisi- anni illersuisuusamissara so- qutigilerpara ukiunilu 20-ini illersuisuusareerpunga. Sunneeqataasinnaaneq Ukiuni 20-ini Anda Lynge-p illersuisutut sulinerata nalaa- ni eqqartuussiviit suleriaasiat allanngungaatsiarsimavoq. - Taamani siunnersortaria- qalertilluni telefoni tiguinnar- lugu politimesterimut Nuum- miluunniit landsdommerimut sianerniartameq ajomakusoo- qaaq. Taamaammat illersui- soq stationslederilu unnerluu- tigisaasup eqqortumik pine- qaatissinneqarnissaa pillugu ataatsimut isummerniartari- aqartarput, eqqartuussinissar- lu sioqqullugu oqaloqatigii- ngaatsiartarpugut. - Unnerluussisoq illersui- sorlu isumaqatigiittut eqqar- tuussisup malugigaangamiuk ataatsimut isummernerat eq- qartuussivimmi malinneqar- tarpoq. Taamatut ingerlatse- riaaseq pitsaasuuvoq, isuma- qatigiilluinnarluni pisussat aaqqinneqartarlutik. Taamaalluni politiit Nuummi politimesterimut sia- nersinnaalerlutillu fax-ersin- naalerput, tamatumalu kingor- na pisussat qitiusorujussuar- mit aqunneqalerlutik, Anda Lynge oqarpoq. Kalaallit Nu- naanni eqqartuussiviit piner- luuteqarsimasoq eqqarsaati- galugu suleriaasertik qimakki- artulerpaat, pinerluutaasunul- lu pineqaatissiinissamut killis- sarititaasut aalajangersima- nerusut malittalerlugit. Pine- qaatissiinissamut killissaritita- asut qitiusumit aalajangigaa- sut pitsaaqutaanngillat, taak- kumi atuutilemerisigut illo- qarfinni politiit illersuisuusoq suleqatigalugu unnerluutigi- saasunut ataasiakkaanut na- leqquttunik aaqqiiniartamerat killilersimaameqalermat. Piumasaqaatit annerusut AG: - Pinerluuteqarsimasoq eqqarsaatigalugu pineqaa- tissiisarnermit pinerluutaa- sup eqqarsaatigineqartaler- nera illersuisut suleriaasian- nik allanngortitsisimassaaq ? Anda Lynge: - Ukiuni quli- ni, 15-ini kingullemi allan- nguuteqartoqangaatsiarnera malugisarparput. Illersuisut illersuisuittut atorneqartaler- put politiillu unnerluussisus- saatitaannartut atorneqartaler- lutik. Illoqarfinni eqqartuussi- viit suleqatigiiffiujunnaarlu- tik sorsuffiulerput, suleqati- giiffiunatik akerleriiffiinnan- ngoramik. - Illersuisut suliassaminnut ilinniartitaannginnamik piu- masaqaatinut nutaanut an- ngunniapiloortalerput. Taa- maammallu illersuisuinnaan- ngikkaluit, aammali illoqarfiit eqqartuussiviini sulisartut ta- marmik ilinniartitaanissaat pikkorissartinneqarnissaallu pingaaruteqarluinnarpoq, An- da Lynge oqarpoq. - Qujanartumik ataatsimiiti- taliarsuup ilaasortaasa taman- na isumaqatigiissutigilertor- massuk novemberimi oqalut- tuarisaanermi siullermeerluni Ilulissani pikkorissartitsiso- qarpoq. Ilami allaat illoqarfiit eqqartuussiviini suliaqaqati- giit ataasiakkaat, piumasaqaa- tinik nutaanik naammassinnil- luarsinnaanissamut annertuu- mik ilinniartinneqamissaat pi- lers aarusiomeqareerpoq. Naleqquttumik eqqartuussisarneq - Taamatut ilinniartitaanissat pikkorissartitsisamissallu pi- ngaarteqaakka, Anda Lynge oqarpoq. Ajomannginnersiui- innarata inatsisilerituut qallu- naat aggersartariaqalerpagut. Eqqartuussivinni sulinermi i- nuppalaartumik ingerlatsisar- neq tammartinnaveersaassa- gutsigu pikkorinnerulertaria- qarpugut. - Imaassinnaavorlu ukiut 20-it qaangiuppata inatsisiler- ituut kalaallit ima amerlati- gilersimasut allaat ataatsimii- titaliarsuarmik, suliarisimasa- nik nalilersuisussamik piler- sitsisoqarsinnaalissalluni. - Tamatumalu pinissaata tu- ngaanut eqqartuussivinni su- leriaatsit eqqortumik torersu- millu ingerlasamissaat qulak- keerniartassavarput. Eqqar- tuussivinni eqqartuussisussa- mik toqqaaniamermi sulisitsi- sut aalajangiinatik eqqartuus- siviit aalajangiisamissaat qul- akkeemiassavarput. NUUK(KK) - Uannut pingaa- rutilerujussuuvoq unnersuus- saasup pitsaasumik illersuiso- qamissaa, taava uanga eqqar- tuussineq aqunnerulluarsin- naassavara, inuimmi illersuu- tigalugit pigaluaraangama ta- manna ajornartorsiutaasar- poq. Nuummi eqqartuussisoq, Mille Søvndahl Petersen Ka- laallit Nunaanni eqqartuussi- veqamermi ataatsimiititaliar- suup aviisimi oqallissaarutitut saqqummersitaani, inoquti- giinnut agguaanneqaqqam- mersumi taama oqarpoq. Mille Søvndahl Petersen-ip kissaatigaa illersuisut peqa- taalertarnerat siusinnerujus- suakkut pisassasoq. Ullumik- kut illersuisup unnerluutigi- saq eqqartuussinerup aallar- tinnissaanut nalunaaquttap a- kunnera affaannanngortoq aa- tsaat naapittarpaa, pappiaq- qallu assigiinngitsut oqallisi- gineqarnissaannut atuarluar- nissaannullu piffissaq sivisu- nerusariaqarpoq. Illersuisoq piginnaaneqarluassappat taa- maaliornissamut piffissariti- taq sivikippallaaqaaq. Taamaammat Mille Søvn- dahl Petersen-ip pinerlunnerit pillugit suliassat ilaanni killi- siuinerni tamani illersuisoqar- tarnissaa pinerlunniameq pil- lugu inatsisissami ilanngut- sinniamiarlugu suliniutigaa. Pissaaneqarnerusarput Anda Lynge, Aasianneersoq illersuisut tiguinnakkat sin- nerlugit Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermi ataat- simiititaliarsuarmut ilaasor- taavoq. - Suliani arlalinni aallaq- qaammulli peqataatinneqar- tannginnerput amigaatigisar- parput. Anda Lynge AG-mut oqarpoq. Taamaammat politi- illu eqqartuussivinni naapik- kaangatta politiit suliani pis- saaneqamerusarput, tamanna- lu akuttunngitsumik ajoqutaa- sarpoq. - Pingaartumik eqqartuussi- vinni sulianik saqqummiussi- nermi nalunaaquttap akunne- rinik 24-inik piffissaqartitsi- sameq eqquutsinniarlugu suk- kasoorujussuarmik ingerlat- sisoqartariaqartillugu iller- suisut piffissakilliortarput. Il- lersuisut amerlanersaat aala- jangersimasunik suliffeqartar- put, taamaammallu sivikitsu- innarmik piffissaqartitaallutik eqqartuussivimmukartitaasar- nerat ajomakusoorsinnaasar- poq, amerlanertigummi pap- piararpaalunnik atuarluagas- sanik peqartarmat. Taamaam- mat unnerluutigisaasut, ippas- saammalli unnukkut tigusaa- simasut oqaloqatiginissaanut 15-30 minutsit kisiisa periar- fissarisarpaat, taamaaliorne- rallu illersuinerlunnertut paa- sineqarsinnaasarluni. - Kalaallit eqqartuussiviini pissutsit amerikarmiullu film- iliaanni eqqartuussinerit assi- giinngitsorujussuupput, film- inirni pinerluuteqarsimasut politiinit tigusarineqaraanga- mik erngerlutik eqqartuussis- suserisuminnik aggersarsin- naasarput. Kisianni politiit er- ngerlutik unnerluutigisaasoq oqarfigisartuugunikku killisi- omeqaqqaarnerminni illersui- sumik inummilluunniit tatigi- saminnik tusarnaartoqarsin- naasoq ajussanngikkaluaqaaq. Susoqarami? Aamma suliani kingusissoru- jussuarmik eqqartuussiffiusu- ni arlalinni malugisarpara pi- simasorpiaat nalorningaatsi- arneqartartut, Anda Lynge oqarpoq. - Ullumikkut politiit ilaat nalunaarusiomissaminnut kil- lisiuinemilu imaqamiliornis- saminnut kakkattorsuunngil- lat. Suliarlu eqqartuussivim- mi suliarineqartillugu unner- luutigisaasoq oqarpat taama- tut oqarsimanani, aammalu allatorujussuaq pisoqarsima- soq nalornileriataartarpugut. Taamatullu paatsuuisarnerit illersuisut aallaqqaammulli peqataatinneqartarsimasuup- pata pinngitsoortissinnaalis- sagaluarpavut. - Taamatuttaaq unnerluuti- gisaasoq assersuutigalugu eq- qarsartaatsimigut misissortin- niarluni illoqarfimmit aallarsi- mareertillugu suliap aallarteq- qinnerani nutaamik illersuisu- lerneqartarnera naammagi- nanngilaq, Anda Lynge oqar- poq. Unnerluutigisaasoq eq- qartuussinerup ingerlanera ta- maat ataasiinnarmik illersui- soqartinneqartartuuppat naammaginarnerpaassagalu- arpoq, tamannali pissutsit massakkutut itsillugit ajoma- kusoortarpoq. POLITIINIANGALLATIP NAALAGAA SISAK (OXYW), Nuuk, politiinit angallatigineqartoq februar-ip qaammataani aviisitigut piaartumik naalagas- sarsiorneqarpoq. Qinnuteqartulli ikippallaarneri pissu- tigalugit matumuuna saqqummiuteqqinneqarluni. SISAK 140-bruttoton-iusoq umiarsuit inuttaqartitaane- rannut inatsit naapertorlugu sætteskipperitut 1. grad so- raarummeersimasumik naalagaqartinneqarpoq. Aningaasarsiat Kalaallit Nunaanni angallatit Naalagaasa aquttuisalu Kattuffiata 1966-imeersup Naalakkersuisul- lu isumaqatigiissutaat 15. april 1993 Finansministeria- millu 8/12-1993-imi atsiorneqartup naalagaaffiup ataani angallatit naalagaasut aquttuisullu atorfeqartitaasunut tunngasut naapertorlugit naatsorsorneqartarput. Atorfik qulaani pineqartoq pillugu erseqqinnerusumik paasiniaasoqarsinnaavoq politiinspektør Abel Egede, tlf. 21448, saaffigalugu. Qinnuteqaat ilinniagaqarsimanermut suliffigereersima- sanillu uppernarsaaserlugu nassiunneqassaaq uunga: Politimesteren i Grønland, Postbox 1006, 3900 Nuuk, kingusinnerpaamik 18. marts 1996. SKIBSFØRER - POLITIET En stilling som fører af politikutteren SISAK (OXYW), Nuuk, blev opslået i aviserne i februar måned. For at forøge antallet af ansøgere genopslås herved stillingen påny til snarlig besættelse. SISAK er på 140 bruttoton, og efter bemandingsregler- ne skal føreren have bestået eksamen som sætteskipper af 1. grad. Aflønning som skibsfører sker i henhold til over- enskomst af 15. april 1993 mellem Grønlands Landssty- re og Grønlands Skibsfører- og Styrmandssammenslut- ning af 1966 og som er tiltrådt af Finansministeriet den 8/12-1993 for så vidt angår skibsførere og styrmænd, der er ansat i statens tjeneste i Grønland. Nærmere oplysninger om stillinges indhold kan fås ved henvendelse til politiinspektør Abel Egede, tlf. 21448. Ansøgning bilagt dokumentation for uddannelse og tid- ligere beskæftigelse indsendes til: Politimesteren i Grøn- land, Postbox 1006, 3900 Nuuk, senest den 18. marts 1996. POLITIMESTEREN I GRØNLAND P. H. Lundsteensvej 1 ■ Postboks 1006 • 3900 Nuuk Tlf. 2 14 48 Telefax 2 41 94

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.