Atuagagdliutit - 07.03.1996, Blaðsíða 13

Nr. 19 • 1996
13
GRØNLANDSPOSTEN
Grønlandsbanken aamma
Nuna Bank tamarmik
aningaaseriviugaluarlutik
assigiinngitsunik suleria-
aseqarput.
Det drejer sig om penge,
men de to banker, Grøn-
landsbanken og Nuna
Bank, har hver sin måde
at gribe den sag an på.
(Ass./Foto: Knud Josef-
sen).
Aningaaseriviit inunikkut
ilisamaatillit
Grønlandsbanken aamma Nuna Bank ajutooqqariarlutik iluarseqqilersut
NUUK(KK) - Arlaat portune-
ruva: Rundetårn kallerluun-
niit?
Arlaat pitsaaneruva: Grøn-
landsbanken imaluunniit Nu-
na Bank?
Imaalitsiaannaq akineqar-
sinnaanngitsut, nunatsinnili
nuannaarutigisariqarparput a-
ningaaserivinnik qinigassaqa-
ratta.
Inuiaqatigiinnimmi sullissi-
vinni pingaaruteqartuni ar-
laannut imaalitsiaannaq nuus-
sinnaanissatsinnut qinigassa-
qanngilagut.
Aningaaseriviit ukiumut
1995-imut naatsorsuutitik
saqqummiuteqqammerpaat.
Aningaaseriviit 1995-imut
angusaat 1980-ikkut naaler-
neranni nunatta aningaasa-
qarnerata nakkariarujussuar-
nerannut naleqqiullugu, uki-
uni makkunani aningaasalli-
orneq aamma eqqarsaatiga-
lugu sumut killinnertik paa-
sivaat.
Aalisarneq
sanaartomerlu
Grønlandsbanken 1967-imi
pilersinneqartoq ukiorpaalun-
ni nunatsinni aningaaserive-
qarnermi siuttuuvoq, Nuna
Bankimilli 1966-imi aallar-
nertumi Bikuben-imut im-
mikkoortortaalluni, 1989-imi
qaangemeqarpoq.
1980-ikkunni Nuna Bank
aalisamennut aningaaserivin-
ngorpoq.
Ukiuni taakkunani qulini
raajamiutit avataasiutit nam-
minersortunit pisiarineqaqaat,
Nuna Bankilu nunatta avataa-
ni aningaasanik taarsigassarsi-
sariaqarpoq aalisamerup ine-
riartomeranut malinnaaniarlu-
ni.
Aalisamerup annertusinera
politikkikkut aalajangersor-
neqarpoq, aalisarsinnaasalli
malinnaasinnaanngillat. Aali-
sarnerujussuarmut taarsiun-
neqarpoq angallatit ikiliartor-
neri, 1990-ikkunnilu kattusse-
qatigiinnernut, Nuna Banki-
mut kingunerluttoq.
1989-imit 1995-imut Nuna
Bankip 178 millioner kroner
immikkoortippai kiffartuus-
saminit annaasatut, taarserso-
runnaakkalluunniit, pingaar-
tumik aalisarnermit.
Grønlandsbanken sanaar-
tortut aningaaseriviattut naa-
tsorsuunneqalerpoq.
Namminersornerullutik O-
qartussat 1989-imi sipaarto-
rujussuanngormat sanaartor-
nerlu unitsillugu aningaaser-
vimmut ajoqutaavoq.
1989-imit 1995-imut Grøn-
landsbankenip 75 millioner
kroner immikkoortippai kif-
fartuussaminit annaasatut,
taarsersorunnaakkalluunniit.
Ajornartorsiorneruttaaq
nassataraa Nuna Bank 1989-
imilli akileraarutinut akiliisi-
mannginera, piffissami taas-
sumani Grønlandsbanken 30
millioner kroninik akileraarsi-
malluni.
Nuna Bank ukiuni sisama-
ni, 1991-1995 aktietilinnut
agguaassisimanngilaq, Grøn-
landsbanken ukiut tamaasa 10
procentit agguaattarlugit.
Aningaasanik
Danmarkimukaassuineq
Nuna Bankip siuttuunera
1989-imit 1992-imuinnaq i-
ngerlavoq, taamani Grøn-
landsbanken angusarissaar-
nerummat.
Ullumikkut Grønlands-
bankenimi angusat 310 millio-
ner kroninik amerlanerupput.
- Naak Kalaallit Nunaanni
aningaaserivinni tulliuginna-
raluarluta unnuakkut sinillu-
artarpugu, Nuna Bankip di-
rektøria Poul Erik Olsen o-
qarpoq. Nuna Bankimi ani-
ngaasat atugassaritinneqartut
naapertorlugit sulilluarusup-
pugut. Nalimmassaanermili
angusat arlaannaannulluun-
niit atorsinnaangilakka.
Aningaaseriviit tamarmik
aningaasanik taarsigassassa-
leqinngillat.
Aningaaservinni marlunni
milliardit missaat taarsigas-
sarsiaasinnaagaluit inuiaqati-
giinni kaavijaartinneqanngil-
lat.
Tamarmik oqarput aningaa-
sat suliniutinut pitsaasunut a-
tukkiussinnaagaluarlugit, ul-
lumikkulli nunatsinni pitsaa-
sunik suliniuteqartoqanngilaq.
Taamaattumik aningaase-
riviit milliardit tre kvartit qal-
lunaat pappiliaannut atorsi-
mavaat, ukiullu arlallit qaa-
ngiuppata aatsaat pitsanngori-
artoqarsinnaassagunarpoq.
- Kalaallit Nunaanni inuia-
qatigiinni ukiuni qaninnerni
aningaasaqarnerup qaffan-
nissaa ilimananngilaq, Nuna
Bankimit oqarput.
- Kalaallit Nunaanni ani-
ngaasaqarnerup 1996-imi
qaffannissaa ilimananngilaq,
Grønlandsbankenimit oqar-
put.
Aningaasanik nalilinnik
tuniniaasarfik
Akitiet naleqassusiat aningaa-
sanik pigisat namminerlu ani-
ngaasanik pigisat naleqqiullu-
git naatsorsorneqartarpoq.
Qallunaat aningaaserivii ani-
ngaasanik nalilinnik tuniniaa-
sarfmni allattorsimasut ani-
ngaasaataasa nalingi aningaa-
seriviup naleqassusianut na-
leqqiullugu maannakkut ag-
guaqatigiissillugu 70 procen-
tit missaanniippoq.
Grønlandsbanken 1989-i-
mi tassunga ilannguppoq, a-
ningaaserviup pappi liaataasa
nalingi taamanikkut 350-iu-
sut. Naleq taanna sivisu-
ngaanngilaq taamaattumillu
1989-imilli Grønlandsban-
kenip aningaasaatai nalillit
nikerarsimaqaat.
Ukiut marlussuit matuma
siorna 121-mut apparujussu-
arput, ullumikkut 263-imut
qaffassimallutik.
Grønlandsbankenip nali-
linnik aningaasaateqarpoq 60
3/3 millioner kroninik, silli-
matigalugillu 228 3/4 millio-
ner kroner. Nammineq pigi-
sai 289 1/2 millioner kronit
eqqarsaatigalgit aningaaseri-
viup immini naleqassusia
467-iuvoq.
Taamaattumik qallunaat a-
ningaaseriviisa nalinginut
naatsorsuuttagaq malissa-
gaanni, 70 procentip mis-
saanniittoq, nalingi 350-ius-
sagaluarput. 263-iinnaavorli,
55 procentiulluni.
Assigiinngissut Grønlands-
bankenip taavaa »kalaallit
nunaanni pissarsiassaq« ima-
luunniit »kalaallit nunaannut
sillimaniarneq«, Danmarki-
mimi ingerlatsiviit nunatsin-
neersut aktiennik pisinissaq
mianersuunneqartarpoq.
Suli Danmarkimi naala-
gaaffeqatiginnermi Savalim-
miut Kalaallit Nunaallu pillu-
git tusatsiagarpassuaqarpoq.
- Aningaasanik nalilinnik
tuniniaasarfimmut ilanngun-
neq isumassarsiaalluarpoq,
Grønlandsbankenimi direktør
Frank Kristensen oqarpoq.
- Sulinerput ullut tamaasa
nalinemeqartarpoq, avatangii-
sittalu Kalaallit Nunaannik
isiginninnerat nalilemeqartar-
luni, tamannalu pitsaavoq.
Aktietigut amerlanerit niueru-
tigerusukkaluaipagut. Qallu-
naat aningaaserivii Grøn-
landsbankenimik piginnittuu-
nerusut pappilissat tuniniar-
usuppallaanngilaat, akerlianil-
li 1.600-t aktieteqarput, nant-
rninneq akunnerminni tunini-
artagaaq.
- Aningaasanik nalillit tuni-
niameqartarfiani ukiut arfineq
aappassaani allattorsimavu-
gut, sulinitsinnut iluaqutaa-
soq, soorlu Kalaallit Nunaata
avataani kiffartuussagut taar-
sigassarsitinniarutsigit. Taa-
maalluta saniatigut aningaa-
sanik pissarsiussagutta ani-
ngaasalersuisunit tusaama-
saalluarpugut, namminerlu a-
ningaasaatigut sapemanngin-
nerusumik amerliseriaannaal-
lugit, Frank Kristensen oqar-
poq.
Ullumikkut
pisariaqarititsinngilaq
- Ullumikkut akiliisinnaassu-
serput eqqarsaatigalugu ani-
ngaasanik amerlanernik pisa-
riaqartitsinngilagut, Nuna
Bankimi direktør Poul Erik
Olsen oqarpoq.
- Akerlianik aningaasanik
nalilinnik tuniniaasarfimmi
allatsinnissarput ukiut arlallit
qaangiuppata iluaqutaasin-
naavoq, aalisarneq, takorna-
riartltsineq aatsatassarsior-
nerlu qaffariarpata.
Nuna Bankip aktietini
nammineq nalilertarpai.
Aktietit 150 millioner kro-
niusut 43 millioner kroninil-
lu sillimmateqarluni nammi-
neq pigisarai 193 millioner
kroner. Aningaaseriviup im-
mineq naleqassusia 128-ullu-
ni.
Kisitsisit 1994-imeersut
malillugit Nuna Bankip aktie-
tai 115-inut nalilemeqarput,
aprilimili generalforsamli-
ngimi qaffanneqassapput.
Ilisarnaataat
Aningaaseriviit nunatsinni
inuiaqatigiinni ilisarnaataat
assigiinngeqaaq.
- Inuiaqatigiinni oqallise-
qataanissarput pisariaqartinn-
gilarput, Poul Erik Olsen
oqarpoq. Nuna Bank aningaa-
serivimmik ingerlatsivoq, po-
litikkerit politikkimik inger-
latsillutik. Imaanngilaq politi-
kerinik oqaloqateqartanngi-
tsugut, tusagassiuutillit aqqu-
tigalugit oqallinneq ajorpugut.
Isumatsinnik annissisinnaavu-
gut, pifFissanngoraangallu i-
nuinut apuuttarpagut.
Akerlianik Grønlandsban-
ken oqalliseqataanissamut qu-
nunngilaq. Direktørit marluk
Svend Erik Danielsen aamma
Frank Kristensen isumma-
minnik saqqummiussisarput,
aningaasaqamermut ilisima-
tooq Martin Paldam akuliuffi-
gissagunikku imaluunniit
Nuummi mittarfissualiomis-
saq akuliuffigigunikku.
- Inuiaqatigiit oqallinne-
ranni peqataarusuppugut, i-
sumaqarluinnarpugullu anin-
gaaseriviit Kalaallit Nunaan-
ni inuiaqatigiinnut pingaaru-
teqartut, kiisalu oqallissutaa-
suni inuit isummernissartik
pisussaaffigaat, Frank Kri-
stensen oqarpoq.
Bankerne i 1995 / 1995-imi animaaseriviit
(1 AAA O
Grønlandsbanken Nuna Bank
Renteindtægter Ernianit isertitat 111.025 83.294
Renteudgifter Ernianut aningaasartuutit 41.436 29.762
Netto renteindtægter Ernianit isertitat ilanngarlugit 69.589 54.162
Netto rente- og gebyrindtægter Ernianit akiliutinillu isertitat ilanngarlugit . 81.404 61.194
Kursregulering Aningaasat nalingisa aaqqiissutaat + 32.157 + 6.680
Resultat af finansielle poster Aningaasaliissutit inerneri 116.321 70.277
Personale og administration Sulisut allajftssornerlu 35.378 31.932
Andre driftsudgifter Ingerlatsinermut aningaasartuut allat 10.609 9.399
Afskrivninger og hensættelser Nalikilliliinerit immikkoortitallu 2.355 -3.641
Ordinært resultat Naatsorsuutit inerneri 63.937 29.417
Resultat før skat Akileraannginnermi inerneri 64.098 29.609
Skat Akileraarutit 15.408 0
Årets resultat Ukiumi naatsorsuutit inerneri 48.690 29.609
Udlån Taarsigassarsiarititat 409.356 445.475
Garantier Qularnaveeqqutit 180.020 138.009
Indlån Taarsigassarsianut akilikkat 1.155.376 1.040.197
Obligationsbeholdning Obligationit uninngasuutit 564.126 192.742
Egenkapital Nammineq aningaasaatit 289.489 193.047
Solvensprocent Akiliisinnaasutsip procentia 48,4 26,8
Medarbejdere Sulisut 62 56
Udbytte 1995 1995-imi iluanaarutit 10% 5%