Atuagagdliutit - 02.04.1996, Blaðsíða 11

Nr. 26 • 1996
11

GRØNLANDSPOSTEN
Amaq qaannamik Sisimiunit
Nunap Isuanut angalalersut
Anganeq qaammatinik pingasunik sivisussuseqassaaq
NUUK(PM) - Amat pingasut
majip qeqqata missaani Sisi-
miunit qaannamik aallassap-
put. Tusagassiortoq Lone
Madsen ukiut marluk matuma
sioma Sisimiunit Avanersuar-
mut qimussertoq, aamma
qaannamik ingerlaarnissa-
mut, Qajaq ’96, aaqqissuisuu-
voq. Ingiaqatigissavai illussa-
nik titartaasartoq Inngi Bis-
gaard, Nuuk aamma peqqis-
saasunut ikiorti Rina Broberg,
maanna Københavnimi naju-
gaqartoq.
Qajartornissamik Nunap
Isua anguniameqarpoq, naat-
sorsuutigineqarporlu augustip
naalemerani taqqavunga a-
puutissasut. Taamanikkornis-
saanut 2000 kilometerit i-
ngerlareersimassavaat. Anga-
laqataasussat nalunngilaat
Nunap Isua anguniassagunik-
ku iluatsitsisariaqarlutik.
Taamaattumik naammagissa-
vaat Nunatsinni nunaqarfiit
kujasinnersaat Aappilattoq
angugunikku.
Arnat taakku pingasut qa-
jartorusuttorujussuupput. U-
kiorpaalunni timersuummi
tassani misilittagaqarluarput,
Rina Broberg-illu nammineq
kalaallit qaanniorsimavoq.
Aasaruli kujammukalerunik
nutaalianik qajaqassapput.
Danmarkimi aallartipput
- Qaannat nutaaliat aalajangi-
uppagut nassataqarnerusin-
naagatta, Inngi Bisgaard AG-
mut oqaluttuarpoq. Ullut ta-
maasa sulereeraangami su-
ngiusartarpoq, perseraangalli
sungiusartanngilaq.
- Pingasuulluta tamatta im-
mikkut iganermut atortunik,
toqqinik siniffiullu puuinik
nassartussaavugut, silarlunne-
rani immitsinnut qimariataas-
sagaluarutta sillimmatissat-
sinnik. Tamakku kalaallit qa-
jaanni inissaqanngillal.
Inngi Bisgaard illussanik
titartaasartut ilinniarfianniil-
luni qaannamik soqutiginni-
lersimavoq, kalaallit angalla-
taat kusanarluinnartoq im-
mikkuullarissorlu. Aatsaalli
1992-imi Upemavimmiilluni
kalaallit qajaannut ikemgaar-
poq. Ukiut siuliini Danmarki-
mi qaannamik nutaaliamik
qajartortarsimavoq.
2000 kilometerit ingerlaffi-
gigunikkit qangarsuarli qajar-
torfiusartut aqqutigissavaat,
arnallu uiarteringaatsiartas-
sapput illoqarfiit nunaqarfiillu
sapinngisamik amerlasuut aq-
qusaamiarlugit. Qajartomer-
minni tamarmik immikkut
isumagisaqassapput. Lone
Madsen-ip oqaluttuassarta-
nik, piniartutoqqallu angala-
samerminni unikkaarutaannik
katersuissaaq. Rina Brobergip
nunamik assilineq soqutigil-
luaramiuk assiliisaqattaas-
saaq.
Oqaluffiit illoqarfiillu
qeqqi
- Suliffinnut tunngasunik ilaa-
tigut suliaqassaanga, Inngi
Bisgaard AG-mut oqarpoq.
Illussanik titartaasarfiup Sa-
nati-p Nuummi immikkoor-
tortaqarfiani atorfeqarpoq. -
Namminersomerullutik oqar-
tussat sinnerlugit Kalaallit
Nunaanni oqaluffiit nutarter-
neqamissaannut pilersaarusi-
ortussaavugut. Angalanitsinni
oqaluffiit qanoq inneri nalu-
naarusiussavakka, allattuk-
kakkalu nutarterinissami pi-
lersaarusiomermi atorneqas-
sapput.
- Illoqarfiit nunaqarfiillu qi-
terinikuusaat titartassavakka.
Sissiukkami pisuttuaraangatta
eqqarsaatigisanngilarput sooq
taamak alianaatsigisoq. Qa-
ngaanerusoq nunaqarfiliorto-
qaraangami pinngortitaq pis-
susialu eqqarsaatigineqartar-
put, maanna taamaattoqas-
saarluni. Taamak iliortame-
rup kinguaassatsinnut inger-
lateqqinnissaa pigiinnarnis-
saalu pingaarsorivippara, taa-
maattumik angalanitsinni ti-
tartaassaanga, immaqalu ki-
ngusinnerusukkut atuakkia-
ralugit.
Sissami paaqqaarpoq
Inngi Bisgaard oqaluttuarpoq
1992-imi Upernavimmi nam-
mineq qajartaarluni. - Nalaa-
tsomerinnamik angut qaanna-
minik tuniniaasoq naapippa-
ra. Angeqqatigiingajappugut
oqimaaqatigingajallutalu, qa-
jaalu pisiarigakku iluatsitse-
qaanga. Qajaq aagakku piuk-
kooruttorama kjoleraluunnit
taarsinngilara.
- Kalaallit qajaannut ikeq-
qaarluni misigisar immik-
koorpoq. Amikkami aalassa-
rippoq, sissamilu ikkattumi
sungiussinissara tikillugu su-
ngiusaqqaarpunga.
- Inuit arlallit qajartorner-
mik sungiussisimasut oqalo-
qatigaakka, ilaatigut uillar-
nerup utoqqaap qaannamit pi-
niamermik oqaluttuutingaat-
siarpaanga. Uillaramigooq pi-
niartutut inuussutissarsiortari-
aqalersimavoq.
Inngi Bisgaard-ip Upema-
viup eqqaani isorartuumut a-
ngalanissi eqqarsaatersuutigi-
sarsimavaa. - Angalariaaseq
tupinnaannartuuvoq, uumasut
pinngortitarlu qanimut atas-
suteqarfigisarlugit. Lone
Madsen qajartornissamik pi-
lersaamteqartut tusarakku i-
laaniarlunga nalunaarpunga.
Suna tamarmi
ilassuummat
Aasaru qajartomissaq eqqar-
saatigalugu Inngi Bisgaard si-
omali sungiusalerpoq. Tinin-
nganerani ulinnganeranilu
sarfat paasianiartarsimavai,
aqqutaanilu silarlummik
naammattoorseriassagaluaru-
nik piareersimaniarluni mal-
lertumi sungiusartarpoq. -
Taamaassappat nunap tungaa-
nukapallattariaavoq. Kinngu-
saameq aamma sungiusareer-
para, qaajarlu immassagaluar-
pat imaarsamissaanut sungiu-
sareerpunga.
- Ullut ilaanni silageqigaa
ajorluinnartumik misigisaqar-
punga. Imaq manilluinnar-
poq, Kangerluarsunnguup
paava napillugu ingerlaarpu-
nga, qeqqatalu missaaniilerlu-
nga qaqqat imarlu paatsivee-
rullugit ilassuutsilerakkit.
Suut tamarmik ilassuummata
paatsiveeruppakka suna i-
maanersoq sunalu nunaaner-
soq. Malugisinnaanngilara-
luunniimmi napparillunga i-
ngerlanerlunga, imaluunniit
suup tungaanut ingerlanerlu-
nga. Annilaangarsuataalera-
luarpunga, tamannalu navia-
naqaaq, annilaangaleraannimi
timi qerattartarpoq. Taamaa-
ligaanni kinngunissaq anni-
laanganarsisarpoq. Imminut
eqqissisarniarlunga sequn-
ngeriarl'unga arlaleriarlunga
anersaartorpunga. Uikkama
sineriak takusinnaanngorpa-
ra, tuaviinnarlu nunap tungaa-
nukapallappunga. Angerla-
mut sineriak alamaveersaar-
para qimannaveersaarlugulu.
- Taamatut misigisaqamera
nukittorsaatigalugu misigaa-
nga. Qajartorneq timersuutaa-
voq nuannerluinnartoq, inum-
mut misigissutsikkut nukit-
torsaataalluartartoq.
Qallunaat qajaat usisinnaa-
nerummata Sisimiuniit
Nunatta Isuta tungaanut
angallatigineqassapput. Inn-
gi Bisgaard oqarpoq tamar-
mik tupermik, iganissamut
atortussanik sinngup puui-
nillu usissapput.
De tre kvindelige ekspediti-
onsdeltagere valgte den
moderne kajak til ekspediti-
onen, fordi der er mere stu-
veplads i den. De skal alle
tre have et telt, kogegrej og
sovepose med i kajakken.
(Ass./Foto: Vivi Møller-
Olsen ).
Mersortarfik namminersortunit
pigineqalerluni suliaqamerulissaaq
Lagen og Stof-iusimasoq massakkut Greenland Textil-imik ateqalerpoq
NUUK(PM) - Kommunip
mersortarfia Nuummiittoq,
Lagen og Stof martsip qiteq-
qunnerani namminersortunit
pigineqalerpoq. Birthe L.
Hansen suliffeqarfimmik tas-
sannga, Nuup Kommuneata
ukiut sisamat matuma sioma-
tigut illoqarfimmi suliffissat
amerlanerulersinniarlugit aal-
lartissimasaanik tigusisuu-
voq. Mersortarfiup ingerlan-
nissaanut tunngavigineqarsi-
mavoq oqorutinut qaliUneru-
sunik allarutinillu napparsi-
maviit pilersornissaannut
peqqinnissaqarfimmut aam-
ma nerriviit qaliinik pilersui-
nissamut akunnittarfinnut
isumaqatigiissutaasimasut.
Suliffeqarfik Lagen og
Stof-imik ateqarsimagaluaq
tunniunneqamermini Green-
land Textil-imik atsemeqar-
poq, kisiannili suli napparsi-
mavinnut akunnittarfinnullu
pilersuisuusussaavoq. Tuni-
sassianillu nutaanik takkut-
toqassaaq. Mersortarfimmik
piginnittoq Birthe L. Hansen
suliffimmilu indkøbsassisten-
tiusoq Leif Mikkelsen saagu-
nik KNI-p sinerissami pisini-
arfiinit tuniniameqartussanik
pilersuinissamut KNI-mut
isumaqatigiissuteqaqqam-
merput.
Kangerlussuarmi
niuerniameq
- Kangerlussuarmi KNI-p pi-
siniartartuisa katersuunneran-
nut peqataavugut. Tassaniin-
nitsinni saagunik KNI-p pisi-
niarfiinit tuniniagassanik pi-
lersuinissaq isumaqatigiissu-
teqarfigaarput, Leif Mikkel-
sen AG-mut oqarpoq. Dan-
markimi suliffeqarfimmit
»Emil A«-mit annoraaminer-
nik pilersorneqassaagut, tas-
sanilu annoraamerngit assi-
giinngitsut assigiinngitsunik
allallit qalipaatillillu 75-it qi-
nigassaapput.
Greenland Textil ajornann-
gitsuaqqamik saaguliorsinna-
assaaq. Saagussat nivinngaa-
vissaleriigaapput. Taakku
1,40 aamma 2,10 meterin-
ngorlugit pisiarineqarsinnaas-
sapput, pisisussalli aamma
nammineerluni takissusiler-
sinnaassallugit. Saagussat qa-
noq takitigissanersut paaseri-
araanni annoraamineq atugas-
sarinngisaq qiorlugu peeriar-
lugu qulluffissaanut qaleq
manissarlugu nipitinneqas-
saaq. Saagussat saniatigut
Greenland Textil igalaamut
saagussanik ikersittartunik
saagunillu imusartunik, saa-
gussat qalipaataannut tulluut-
tunik pisiniartussaavoq.
- Aammattaaq »Emil A«-
mut pilersuisussatut isuma-
qatigiissuteqarpugut, Leif
Mikkelsen oqaluttuarpoq. -
Ukioq manna nerriviit qalii-
nik juullerpaluttunnik 40.000-
inik tunisivigisussaavagut,
taamatullu amerlatigisunik
nerinermi atortunut allequtta-
nik nerriviillu qaleeraanik
juullip inuata ilisamaataanik
allalinnik tunisivigisussaallu-
gu. Tunisat tamarmik immik-
kut akitsuuteqartinneqassap-
put, taakkunanngalu isertitat
inunnut ikiuutissatut atorne-
qassallutik. Taamaalillunilu
Argentina-mi meeqqanut aq-
qusiniinnarni inuusunut 1
million kronit tunniunneqar-
sinnaalissapput.