Atuagagdliutit - 19.09.1996, Blaðsíða 3

Nr. 73 • 1996
3

GRØNLANDSPOSTEN
Daniel Skifte: - Akileraaratit
akitsuutillu nikisissanngilagut
Naalakkersuisut 1996-imi sinneqartoorujussuarusupput
NUUK(KK) - Suliagut tul-
luusimaarutigisinnaavagut.
Aningaasaqarnermut naa-
lakkersuisoq Daniel Skifte,
Atassut, taama oqarpoq, map-
persakkallu qorsuit sisamat
pattalaarpai, taakkua naalak-
kersuisut 1997-imut aningaa-
sanut inatsisissamut siunner-
suutigaa.
Qorsuk neriunnerup qali-
paatigaa.
Sioma upemaakkut qiner-
sisoqareermat Daniel Skiftep
1996-imut aningaasanut inat-
sisissaq saqqummiuppaa,
maannakkulli aningaasanut
inatsisissaq Daniel Skiftep
aallaqqaammulli malinnaaffi-
gisaani siullersaavoq, naalak-
kersuisut 6. februar isumasi-
oqatigiimmata imaqarnilior-
lugu saqqummiussaa, nagga-
tissaa tikillugu naalakkersui-
sut siulittaasuat Lars Emil
Johansen, Siumut, peqatiga-
lugu ippassaq pingasunngor-
nikkut naggataarutaasumik
tamanut saqqummiunnissaa
ilanngullugu.
- 1997-imut aningaasanut
inatsisissamut siunnersuutit
tupinnartuliartaqanngilaat,
Daniel Skifte nassuerpoq.
Siunnersuutit Atassut aamma
Siumut kingullermik inatsi-
sartunut qinersisoqareemera-
ni naalakkersuisooqatigiin-
nissami suleqatigiinnissamut
isumaqatigiissut tunngavigil-
luinnarpaa. Nangaanartoqan-
ngilaq, partiillu tamarmik Nu-
natsinni aningaasaqarnermut
politikki isumaqatigiissutigil-
luinnarpaat.
- Naatsumik nassuiameqar-
sinnaavoq »aningaasaqarnit-
sinnut nunanullu allanut akii-
tsutta taarsersomissaanut po-
litikki oqimaaqatigiissaarlu-
innartoq, ataatsimut isigalugu
aningaasaqarnermut pigin-
naasagut naapertorlugit Nu-
natsinni inuiaqatigiit aningaa-
saqarnikkut ineriartorneran-
nut patajaattuamissamut qu-
lakkeerisoq«.
- Naak ukialeraluartoq nu-
natta aningaasaqamera sikke-
riartorpoq, ukiunilu aningaa-
saqarnikkut unittooraluarsi-
manerup kingoma taamatut
ineritsitsiartornerup inger-
laannamissaa ilungersuutigis-
savarput, Daniel Skifte oqar-
poq. Aningaasaqameq pata-
jaatsumik ineriartinneqartari-
aqarpoq, taamaattumik naa-
lakkersuisut neriorsuipput a-
kileraarutit akitsuutillu niki-
sinneqassanngitsut.
Akiitsut ikiliartorput
1991-imi Lars Emil Johansen
naalakkersuisunut siulittaa-
sunngorami nunanut allanut
akiitsoqarneq aningaasaqar-
nermut akomutaasoq aamma
akisussaafftgilerpaa.
Aningaasaqarnikkut kiffa-
anngissuseqarneq kiffaan-
ngissuseqartumik iliuuseqar-
sinnaanermut apeqqutaalluin-
nartuummat, milliarderpaa-
lunnik nunanut allanut akiit-
soqamerup nungukkiartuaar-
nissaanut naalakkersuisut ilu-
ngersulerput.
Ullumikkut nunanut allanut
akiitsut 1,1 milliard kroniin-
nanngorput, ukiullu hundre-
dekkaat nikinneranni akiitsut
milliard kronit affaannan-
ngornissaat anguniarneqar-
poq.
Taamaammat naalakkersu-
isut siunniuppaat ukiut ta-
maasa 150 millioner kroninik
sinneqartoortarnissaq, taa-
maalilluni nunanut allanut
akiitsut taarsersomeri emiaal-
lu akissaqartinneqassammata.
Ukiuni ingerlanerini angunia-
gaq anguneqalivippoq, taa-
maalilluni ukiuni takkuttussa-
ni 150 millioner kroninik sin-
neqartoortamissamut piuma-
saqaat sakkukillisinneqarsin-
naalluni.
Sinneqartoorujunneq
Landskarsip 1996-imi sinne-
qartoorujussuamissaa ilima-
narpoq.
Missingersuusiani sinne-
qartoorutit 243 millioner kro-
niussangatinneqarput, kisian-
nili Ilassutitut aningaasaliis-
sutinut inatsisartut Inatsisaat
II ukiaanerani ataatsimiin-
nermi, akunnermi tullermi
aallartittussaq, iluarsissappat,
sinneqartoorutit 363 millioner
kroniunissaat anguneqassaaq.
Tamanna landskarsimut
rekordiussaaq.
Daniel Skifte-p oqaatiger-
usuppallaanngilaa qanoq ilil-
luni sinneqartoorutit 129 mil-
lioner kroninik ilaneqarsin-
naasut. Ilassutitut anigaasa-
liissutinut inatsisartut inatsi-
saat inatsisartunit oqallisigi-
neqareernera utaqqimaagin-
nartariaqarpoq.
Eqqoriarneqarsinnaavoq
namminersomerullutik oqar-
tussat suliffeqarfiisa ilaat a-
taaseq landskarsimut akiitsu-
ni tamakkerlugit taarsissagai.
1995-imi Tele Greenland taa-
maaliorpoq, imaassinnaavoq
ukioq manna KNI taamaalior-
toq.
Sinneqartoorujussuamerup
nassatarissavaa ukiuni takkut-
tussani ukiumut 150 millioner
kroninik pinngitsoomani sin-
neqartoomissamut piumasa-
qaat piviusunngortinneqan-
ngitsoq.
1996-imi sinneqartoorujus-
suarnissaq tunngavigalugu
Naalakkersuisut naatsorsuu-
tigaat sinneqartoorutit imaas-
sasut: 1997-imi 1998-imilu
35 millioner kroner, kiisalu
1999-imi 2000-imilu sinne-
qartoorutit 88 millioner kroni-
nut amerlissasut.
Ataatsimut tapiissutit
Ataatsimut tapiissutit nammi-
nersornerullutik oqartussat
kommuninut suliakkiuttakka-
minnut tunniuttagaat pillugit
piffissami kingullermi eqqar-
torneqangaatsiarput, soorlu
illuatungeriit isumaqatigiissu-
taanni nunaqarfiit suliassallu
agguataarnissaannut atugas-
sat.
Naalakkersuisunut ilaasor-
tap Daniel Skiftep ilumuun-
nginnerarpaa namminersor-
nerullutik oqartussat kisitsi-
saataannut kusanartunut peq-
qutaasoq, namminersomerul-
lutik oqartussat aningaasati-
gut ajomartorsiutit kommuni-
nut ingerlateqqiinnarai.
- Kommuninut ataatsimut
tapiissutigisartakkat nammi-
nersornerullutik oqartussat
kommunillu suliassaannik
agguataarinermut atatillugu i-
kilisinneqamavianngillat, Da-
niel Skifte neriorsuivoq.
10. april 1996 kommune-
qarfiit kattuffiat namminer-
sornerullutillu oqartussat mis-
singersuusiomissanut isuma-
qatigiissuteqarput. Angunia-
gaavoq paasineqassammat
suliassanut nunaqarfinnullu
aningaasaliinermi agguaqati-
giittamerit ilumut ullumikku-
mut tulluunnersut. Siunissami
missingersuusiortarnermut
suleqatigiinnissamut illuatu-
ngeriit sukumiinerusumik
malittarisassiussapput. Aap-
paagu upemaakkut malittari-
sassatut tunngavigisassat
naammassineqariissapput,
1998-imut aningaasanut inat-
sisissap suliarineqarnerani
atuutilersinnaassallutik.
- Paasiniaanigut ingerlallu-
arput, iluaqutaanngilarli suli-
aqamemp ingerlanerani kom-
munit aningaasanik amerla-
Aningaasartuutini
pingaarnerni
ingerlatsinermi
aningaasartuutit
ineriartorneri
Udviklingen i centrale
udgifsposter
Driftsudgifter
nernik pissarsiniarsaralutik
saaffiginnittaqattaartuarpat.
Paasiniaaqqissaartoqarpoq,
taamaattumillu inernissaa
utaqqisariaqarparput, Daniel
Skifte oqarpoq.
Mittarfiliomissat
sanaartomissanut
aningaasat ikilitippaat
- Illuliornissanulli
aningaasassaqarluarpugut,
Daniel Skifte neriorsuivoq
NUUK(KK) - Mittarfili-
omerit sanaartomissamut
landskarsip aningaasaa-
taanik artukkiipput.
1997-imut aningaasa-
nut inatsisissanut siunner-
suummi naalakkersuisu-
nut siulittaasup Lars Emil
Johansen-ip tulliatalu Da-
niel Skiftep ippassaq saq-
qummiussaani, 1997-i-
mut sanaartomissamut a-
ningaasat kronit quliugaa-
ngata sisamat mittarfilior-
nissanut nakkartarput.
Aningaasanut inatsim-
mi 1997-imut sanaartor-
nermut aningaasartuutis-
sat 653 millioner kroniup-
put - ukiup mannatut.
1997-imi illoqarfinni
ukunani mittarfiliornissa-
nut:Maniitsoq, Sisimiut,
Aasiaat aamma Uum-
mannaq, 162 millioner
kronit atomeqassapput.
Sinneruttut 491 millio-
ner kroner pilemgunne-
qarput.
- Inissaaleqinerup qaa-
ngeriartornissaa ingerla-
teqqissavarput, Daniel
Skifte neriorsuivoq. Sa-
naartomissamut aningaa-
sartuutit kronit quliugaa-
ngata pingasut inissialior-
nissanut atomeqartarput,
sanaartorfigissaanerillu i-
lanngukkaanni sanaartor-
nissamut aningaasartuu-
tissatut missingersuusiani
inissialiomermut 40 pro-
cent angussavaat.
- 1997-imi inissiat 300-t
sananeqassapput, ukiunilu
pingasuni 1998-imit2000-
imut saniatigut inissiat
826-t sananeqassapput.
Ukiuni sisamani tulliut-
tuni naalakkersuisut inis-
siat 1.126-t sanatissama-
arpaat.
- Inissialiortitsineq pi-
sariaqartitsineq naaper-
torlugu pingaartinneqas-
saaq. Illoqarfiit inissaa-
leqiffiunerusut salliutin-
neqassapput. Illoqarfik-
kaani suliffissaqartitsini-
amerinnaq qulakkeemiar-
lugu inissialiassat aggua-
atissanngilagut, utaqqi-
sulli amerlaneri eqqarsaa-
tigalugit anguniagalim-
mik suliniuteqassaagut,
Daniel Skifte oqarpoq.
Meerallit aningaasaat amerleriassapput
Meerartaareernermi sulinngiffeqarneq sap. ak. pingasunik sivitsussaaq
NUUK(KK) - Naalakkersui-
sut 1997-imut aningaasanut
inatsisissani siunnersuutigini-
arpaat meerallit aningaasaasa
atoriaannaat amerlinissaat.
Tamanna pissaaq meeqqa-
nut tapit 25 millioner kroninik
amerlinerisigut, taamaalilluni
meeqqat inuusuttullu 0-imit
18-inik ukiullit 70 procentii
tapiiffigineqartarnissamut i-
laassapput.
- Namminersomerullutik
Oqartussat aamma S1K sioma
nutaamik isumaqatigiissusi-
orput ukiumut aningaasarsiat
procentimik ataatsimik amer-
lisassasut, naalakkersuisut si-
ulittaasuata tullia Daniel Skif-
te oqarpoq.
Piffissalli ingerlanerani pi-
siassat 1,6 procentimik akit-
soreerput. Aningaasarsiat taa-
maalillutik amerlinissaraluan-
nut kinguaattoomerat naalak-
kersuisut ilaqutariinnut mee-
ralinnut tapiliuttakkat 25 mil-
lioner kroninik ilanerisigut
matussusemiarpaat.
Meeqqereernermi
sulinngiffeqarneq
Naalakkersuisut siunnersuuti-
gissamaarpaat meeqqereer-
nermi sulinngiffeqartameq si-
vitsomiarlugu, ullumikkut a-
ngajoqqaajusunut tamanut
katillugit sapaatit akunnerini
21-ni sivisussuseqartoq.
- Pingasoriarluni sivitsueri-
artoqassaaq, sulinngiffeqar-
tameq 1997-imi sapaatit a-
kunnerinut 22-nut sivisus-
suseqalertillugu, Daniel Skif-
te oqarpoq.
1998-imi sapaatit akunneri-
nut 23-nut, 1999-imilu 24-nut
sivitsomeqassalluni.
Nunatsinni meeqqat 1.000-it
missaanni ukiumut inunngor-
tarput, angajoqqaallu aappa-
riikkuutaat taamak amerlatigi-
sut emereemermi sulinngiffe-
qamerap sivitsomera iluaquti-
gissavaat.
Oqaatsinik ilinniarfik
Meeqqat meeqqat atuarfiini
atuartinneqareeraangamik i-
linniagaqartassapput.
Ukiunili takkuttussani tun-
ngaviusumik ilinniamerit ani-
ngaasanik amerlanemik im-
mikkoortitsiffigineqassan-
ngillat. 1997-imili amerlanin-
ngortitsinermut peqqutaavoq
oqaatsinik ilinniarfimmik kii-
salu Ilisimatusarfimmut ata-
tillugu palasissanut ilinniar-
fimmik pilersitsisoqamissaa.
- Nunarsuaq tamakkerlugu
inooqataavugut, taamaattu-
mik oqaatsinik ilinniamissaq
pingaartipparput, Daniel Skif-
te oqaatsinik ilinniarfissaq eq-
qarsaatigalugu oqarpoq, ta-
mannalu naalakkersuisut siu-
littaasuata Lars Emil Johan-
sen-ip sioma upemaakkut qi-
nersinermi neriorsuutaasa ila-
gaat.
Nunatsinni palasissaaleqiso-
qaqaaq, tamannalu qaangemi-
arlugu palasissanik ilinniarfik
pilersinneqartussaalluni.
Maannakkorpiaq palasinik
amerlanemik pisariaqartitsi-
neq naalakkersuisut ikiorser-
niarpaat immikkut palasissa-
nik ilinniartitsinikkut.
Utoqqaat amerlipput
- utoqqalinersiutit
amerlissapput
Ukioq 2006-ip tungaanut 60-
inik ukioqalereersimasut
1,450-inik amerleriassapput,
Nunatsinni naatsorsueqqis-
saartarfik unnerpoq.
Utoqqalinersiutinut ani-
ngaasartuutit amerlingaatsiar-
tussanngorlutik.
- 1997-iinnarmi utoqqali-
nersiutit 22 millioner kroninik
amerlissapput, Daniel Skifte
oqarpoq. Utoqqartatsinnullu
angerlarsimaffiit amerlisami-
arpagut, tamakkununngalu a-
ningaasanik immikkoortitsi-
soqarpoq.
- Innarluutillillu puigortari-
aqanngilagut, anguniarpar-
pullu Nunatsinni tamakku-
nunnga angerlarsimaffiit a-
merlisamiarpagut, taamaalil-
luta innarluutillit Danmarki-
mi suleqatigisartakkatsinnut
aallartittariaamllutigit, Daniel
Skifte oqarpoq. Danmarkili-
artitsisarneq pinngitsuuissin-
naanngilarput, immikkorluin-
nartulli Nunatsinni aaqqissin-
naanngisagut taamaallaat aal-
lartittarsinnaallugit.
- Innaluutilippassuit im-
minnut ikiorsinnaapput, naa-
lakkersuisullu aningaasanut
inatsisissami innarluutillit a-
tugaannik oqilisaaniarluni a-
ningaasanik immikkoortitsi-
sassaaq, Daniel Skifte neri-
orsuivoq.
Peqqinnissaqarfik
nammineertariaqarpoq
Paarlattuanik peqqinnissaqar-
fik uparuartittuartoq amerla-
nemik aningaasanik tunine-
qassanngilaq,. ukioq aallar-
timmat aningaasanik sipaar-
niuteqarlersoq, ilaatigut nap-
parsimasunik nerisitsisarneq
eqqugaalluni.
Aningaasanulli inatsisissa-
mut siunnersuummi isumal-
luutissaqanngilaq.
- Naalakkersuisut aalaja-
ngerput peqqinnissaqarfik
maannakkutut issasoq, Daniel
Skifte oqarpoq. Peqqinnissa-
qarfimmi amerlanemik ani-
ngaasartuuteqamiarunik, pi-
sariissillisaanikkut piariilli-
saanikkullu iluminnit pissar-
siarisariaqarpaat.
Paarlattuanik naalakkersui-
sut pinngortitamik avatangii-
sinillu sullissineq sakkortu-
samiarpaa, ullumikkut Peq-
qinnissaqamermut Pisorta-
qarfimmut atasoq.
Ukiuni takkuttussani uulia-
mik aatsitassanillu ujarlemerit
kiisalu piiaalersinnaaneq eq-
qarsaatigalugu immikkut nam-
mineq aquttumik Avatagiisi-
nut Pisortaqarfeqalissaaq.
Pisortaqarfittaaæp sulias-
saasa ilagaat illoqarfinni nu-
naqarfinnilu eqqagassanik pi-
tsaanemsumik isumaginnin-
neq, naalakkersuisullu pitsaa-
sumik peqqinnartumillu atu-
gaqarnissamut soqutiginnin-
nerat aningaasanut inatsisis-
sami erseqqarippoq.