Atuagagdliutit - 01.10.1996, Page 13

Nr. 76 • 1996
13
GRØNLANDSPOSTEN
- Nakkumut sanipoortaarujulluta
isigirmaagirmassarmgilagut
- Ukiumut timmisartut mittarfiisa arlallit nalinginut imertarpugut ikiaroortarlutalu,
naalakkersuisunut siulittaasoq ammaanermini oqarpoq
NUUK(JB) - Nunatta ineri-
artornerani nakkummut sani-
poortaarujuttarluni ikiarooru-
saarluniluunniit isiginnaagin-
naartuinnartut inissisimaqqi-
lernissaq atorsinnaanngilaq,
naalakkersuisut siulittaasuat
tallimanngormat inatsisartut
ataatsimiinnera ammarlugu
oqalugiamermini oqarpoq.
- Silarsuarmi ullumikkut i-
nuuffigisatsinni soqutaanngit-
sutut isigineqarsinnaanngilaq
suli silattorsimanani suliartor-
neq imaluunniit fiisterujun-
nermik eqqaasaarunneq, Lars
Emil Johansen oqarpoq.
- Kingumut atuleqqissan-
ngikkutsigu avataanit ineriar-
tomeq suliartortunit inanger-
neqartuarluta, atuleqqissan-
ngikkutsigulu ineriartorneq
nammineq aqussinnaanngi-
sarput, taava nunatsinni imi-
gassamik ikiaroomartumillu
ingasappallaamik atuineq u-
nittariaqarpoq.
- Ajoraluartumik kisitsisiti-
gut takuneqarsinnaavoq »mit-
tarfiit« arlallit ukiut tamaasa
imerlugit pujortarlugillu nu-
nguttarigut. Tassa ukiumut
nunatsinni imigassaq ikia-
roornartorlu atorneqartartoq
taama atsigivoq. Ukiumut
milliartit affaat milliartillu
ataatsip akornanni nunamit
maanngaanit anisillugit akili-
utigisarpagut immiaaralior-
finnut, viinniliorfinnut sprit-
siliorfinnullu imaluunniit Eu-
ropami ikiaroomartuemiat al-
lat sinnerlugit tuniniaasartu-
nut.
- Eqqarsaatigilaariartigu a-
ningaasat taama amerlatigisut
nunatsinni pitsanngorsaatinut
qanoq annertutigisumik ilu-
aqutaasinnaagaluartut ajoqu-
taasunik pinngortitsinatik,
Lars Emil Johansen piumaffi-
ginnippoq. - Kisiannili saal-
liutillugu eqqarsaatigisigu i-
nuit qassit inuunertik iluaqu-
taanngivissumik silattorpias-
sanatik atorneraat, uffali ta-
matumunnga taarsiullugu Ka-
laallit Nunaata nutaap pissa-
nganartumik, nukittuumik
imminullu tatiginermik tun-
ngavilimmik ineriartomissaa-
nut peqataasinnaagaluarlutik.
- Nammineq nalunngilara
suna oqaluuseralugu, Lars
Emil Johansen oqarpoq, ta-
matumanilu innersuussutigaa
nammineerluni imigassamik
atomerluinerup timimut sun-
niutigisartagaanik misilitta-
gaqarsimanini. - Taamatut i-
nuuneq unitsittariaqarpoq, ta-
mannalu maanna pisariaqa-
lerpoq.
Akiuiniarneq
Aammattaaq oqarpoq oqaa-
siinnakkut pinaveersaartitsi-
nermi piumassuseqameq an-
nertusartariaqartoq, timitaqar-
nerusumik aalajangersimasu-
millu anguniagaqarfiusumik
imigassap ikiaroornartullu
atugaanerujussuanut sorsun-
nermi, taakkuninngalu eqqu-
gaasimasut ikiomiamerini.
- Immaqa aallartissinnaa-
galuarpugut imigassaq timer-
somermit peerlugu. Imigas-
saq aaqqissuussinemit pisor-
tanit tapiiffigineqartunit ta-
manit peerlugu, Lars Emil
Johansen oqarpoq. - Nakor-
saasamerit nutaat pilersillu-
git, ministeriunermik isuma-
qatiginnissimaneq malillugu
politiit ikiaroomatut pillugit
sulinermut inuttai amerlillu-
git. Sunniiniamerit sakkortu-
sillugit. Nammineq akunnit-
sinni imminullu piumaffige-
qatigiinneq pingaartillugu.
- Siunissaq pissanganartoq
sukkasuumik qanilliartorpar-
put, Lars Emil Johansen oqa-
lugiaanni naggaserlugu oqar-
poq. Taanna takkuppat aala-
kuussanngilagut, pissutigalu-
gu siunissaq takkuttoq uagut
aqussagatsigu allaniillu a-
qunneqannginnerput pissuti-
galugu malugisimaarnermit
paasinnginnatsigu susoqar-
nersoq.
Pingaarutillit allat
Taamaalillunilu naggasiussaa
oqalugiaataani sakkortuner-
saavoq. Aammattaaq naalak-
kersuinermi tunngaviusut eq-
qartoqqippai, tassanilu oqaa-
tigaa aningaasartuutinik killi-
lersuineq aammalu ilaquta-
riinnut meerartalinnut taper-
siissutaasartunik amerliliineq
aqqutigalugu akissarsiat pi-
sissutaasinnaanerisa qaffat-
sinneqarnissaat naalakkersui-
sut kissaataasa annersarigaat,
Nuummi mittarfissualiorto-
qassanersoq ersarinneruler-
soq aammalu peqqinnissaqar-
fik nukittorsameqassasoq. Ki-
ngulliullugu taaneqartoq suli-
assaqarfiit allat missingersuu-
taanni 2 procentimik sipaami-
artoqarnissaanik eqqomeqas-
sanngilaq.
Naalakkersuisunut siulit-
taasup Kalaallit Nunaata siu-
nissaata qaamanerulerneranut
ersiutaasut erseqqissaatigaa.
Inuiaqatigiinni isertitatigut
tunngavigisat annertuumik
pitsanngoriarsimapput inger-
latseqatigiiffiillu aningaa-
saqarnikkut inissisimanerat
pitsanngoriarsimalluni. Ani-
ngaasat pisissutaasinnaaneri-
sa naleqassusiat suli annikil-
lisimanngilaq, tamatumuuna-
lu qaffakkiartortitseqqinnis-
samut avammullu tunisaqar-
tarnikkut unammillersinnaas-
suseq patajaallisarneqarpoq.
Nunanut allanut avammut tu-
nisaqartarneq pitsanngoriar-
torpoq, kiisalu pisortat ani-
ngaasaqamerisa nakkutigine-
qarnerat patajaappoq, taman-
nalu aqqutigalugu ukiut tulli-
uttut aningaasatigut qanoq ili-
oriarsinaassuseqameq anner-
tusameqarpoq aammalu inui-
aqatigiinni atugarissaamikkut
ineriartortitsineq qajannaalli-
sameqarluni.
Naalakkersuisunut siulit-
taasup ammaalluni oqalugiar-
nermini ersiutaasutut taak-
kartukkani tunngavigalugit
siunissap qaamanerusoq naa-
pissinnaaleripput, naalakker-
sueriaasissaq piareersarsin-
naaleripput aammalu innutta-
nut, suliffeqarfmnut pisorta-
nullu iluaqutaasunik suliniuti-
nik nutaanik ineriartortitsineq
qularnaarsinnaaleripput isu-
maqamerarpoq.
Angallanneq
- Suluusalinnut mittarfissat
siulliit sisamat sananeqale-
reerput, tamannalu ukiut mar-
luk ingerlanerinnaanni sine-
rissami angallannikkut periar-
fissanik annertuumik allan-
ngortitsisussaavoq, naalak-
kersuisunut siulittaasoq oqar-
poq. - Tamannali aallaqqaa-
taannaavoq nunatsinni nam-
minermi angallannerup ta-
makkiisumik allanngortiter-
neqameranut.
- Ineriartomerlu kissaatigi-
sarput qulakkeerumallugu pi-
sariaqarluinnarpoq Atlanti-
koq qulaallugu timmisartut
atorlugit angallassinermi al-
lannguuteqartoqamissaa, taa-
maalilluta usinik assartuiner-
mi ilaasunillu angallassinermi
iluanaarutaasinnaasut ersaris-
sumik takussutissaqareersut
uagutsinnut iluaqutaalemias-
sammata tammakaaginnarun-
naarlutik.
- Taamaammat naalakker-
suisut ilungersuutigalugu pi-
ngaartillugulu sulissutigaat i-
natsisitigut suliniutaasaria-
qartut qulaajarniarlugit, taa-
maaliornikkut anguniarlugu
silaannakkut angallassinerup
kisermaassiffiunngitsumik i-
ngerlanneqalersinnaanera pi-
lersinniarlugillu nuna tamak-
kerlugu angallassinikkut sul-
lissinermi periarfissanik nu-
taanik ammaassinissaq, maan-
nangaarli ersarereerpoq nu-
natsinni timmisartuutileqati-
giit unammillerluarsinnaassa-
sut piumassuseqarunik.
Ilinniartitaaneq
teknikilu
- Inuiaqatigiit suliffissuaqar-
nermik nutaaliaasumik tun-
ngaveqartussanngorlugit ine-
riartortinnerata qulakkeemis-
saanut atatillugu puigussan-
ngilarput tamatuma iluatsin-
nissaanut nukissaq pingaar-
nerpaaq minnerunngitsumillu
maani nunaqavissut sulisorlu-
git ingerlanneqarnissaanut
tunngaviliisussaq, Lars Emil
Johansen oqarpoq.
- Taamaattumik inuiaqati-
giit iluanni suliffeqarfmni pi-
oreersuni nutaanilu, soorlu
mittarfiliortiternermut uulia-
siornermullu lunngasuni ataa-
vartumik ilinniartitaanikkut
aaqqissuussinerput ineriartor-
tittariaqarp arput.
- Pinngortitaleriffiup Katu-
allu pilersinneratigut marlun-
nik ataqatigiissunik pilersitsi-
susaavugut nunarsuatsinnut
tamarmut tunngasunik ilinni-
artitaanikkut ilisimatusamik-
kullu qitiusussanik, tamatu-
mani ilinniarluarsimasut si-
larsuaat piinnarnagu aammali
assersuutigalugu Naalagaaf-
fiit Peqatigiit nunat inoqqaavi
pillugit suliniutai eqqarsaati-
galugit.
Aningaasanut inatsit
1997-imut aningaasanut inat-
sisissatut siunnersuutit sior-
natigutulli naalakkersuisut a-
ningaasanik sukannersumik
aqutsinissamik kissaateqarne-
rannit tatisimaneqarpoq. Ta-
matumani qulakkeerniarne-
qarpoq nunatta aningaasaasa
atugassiissutaanngitsut ilua-
naamarnerpaamik inissinne-
qamissaat, suliassaqartitsine-
rulernissaq qulakkeerniarlu-
gu-
Inuiaqatigiinni paaqquta-
rinninnikkut pisariaqartitsi-
nerit isumaginiarlugit ilaquta-
riit meerartallit atugaasa pit-
sanngortinneqarnissaat naa-
lakkersuisunit pingaartinne-
qarpoq, angajoqqaat meeq-
qallu angerlarsimaffimmi, su-
liffimmi sunngiffimmilu ata-
qatigiinnerulemissamut peri-
arfissaat qulakkeemiameqas-
sallutik.
Akileraarutit akitsuutillu
qaffanneqassanngillat, aam-
malu angajoqqaat marluullu-
tik meerartaamermut atatillu-
gu sulinngiffeqartamerisa si-
vitsoriartortinneqamissaa si-
unnersuutigineqarpoq.
Nunatsinni peqqinnissaqar-
fiup katsorsaasinnaanermut
periarfissai annertusameqas-
sapput, aammalu napparsima-
sut suli Danmarkimut aallar-
tinneqarnissaannut pisaria-
qartitsiffiusut atugaasa pitsaa-
nerulernissaat anguniarneqar-
poq.
Aningaasanik aqutsinerup
sukannersuutinneqarnerata
kingunerisaanik ilaatigut
Namminersornerullutik Oqar-
tussat allaffiisa sipaamiarner-
tik ingerlatiinnassavaat, mas-
sakkullu sipaarutissat 2 pro-
centiussapput. Sioma 5 pro-
centiupput, ukiorli manna
peqqinnissaqarfik, isumagin-
nittoqarfik ineqamerlu ilaa-
tinneqanngillat.
Taamatut anguniagaqar-
nenni naalakkersuisut akis-
sarsiat pisissutaasinnaanerat
qulakkeemialugu meeqqanut
tapiisarnerup pitsanngorsar-
neqamissaanut 25 millioner
kroninik, isumaginninnikkut
suliffeqarfiit, meeqqat atuar-
fiisa pilersuinermullu atuarfii-
sa pilersuinermullu atortuler-
suutit iluarsaassiffiginissaan-
nut 30 millioner kroninik
aammalu soorlu akunnittar-
frnnut tapiissuteqamissaq mi-
sileraallunilu aalisameq siu-
nertaralugu suliniutinut 20
millioner kroninik aningaa-
saliisoqarnissaa siunnersuu-
tigaat.
Nunaqarfiit
Nunaqarfiit, piffissami unga-
sinnerusumi ataavarnerusu-
mik siunissaqartussat naalak-
kersuisunit immikkut eqqu-
maffiginiameqarput.
Nunaqarfinni suliassaqar-
fiit arlallit siumut ingerlallua-
reerput, taamatulli ingerlallu-
amerat ingerlaannassaaq, pi-
ngaartumik inermik pilersui-
nerup qulakkeemeqamissaa-
nut atatillugu, ullumikkut taa-
maattoqanngilluinnarmat.
Taamaammat ataatsimiin-
nermi angallassinerup ilusaa
oqallisigineqassaaq, nunaqar-
finnut pilersuinennut atatillu-
gu assartuinerup nutaamik
pitsaanerusumillu taarserne-
qamissaa qulakkeemiarlugu.
- Nunaqarfinnut pilersuineq naammaginngilarput, naalakkersuisunut siulittaasoq oqarpoq. - Arlaannik iliuuseqarfigisaria-
qarparput.
- Vi er ikke tilfredse med bygdeforsyningen, sagde landsstyreformanden. - Den skal vi have noget gjort ved.
ASS./ FOTO: KNUD JOSEFSEN