Atuagagdliutit

Volume
Issue

Atuagagdliutit - 01.10.1996, Page 13

Atuagagdliutit - 01.10.1996, Page 13
Nr. 76 • 1996 13 GRØNLANDSPOSTEN - Nakkumut sanipoortaarujulluta isigirmaagirmassarmgilagut - Ukiumut timmisartut mittarfiisa arlallit nalinginut imertarpugut ikiaroortarlutalu, naalakkersuisunut siulittaasoq ammaanermini oqarpoq NUUK(JB) - Nunatta ineri- artornerani nakkummut sani- poortaarujuttarluni ikiarooru- saarluniluunniit isiginnaagin- naartuinnartut inissisimaqqi- lernissaq atorsinnaanngilaq, naalakkersuisut siulittaasuat tallimanngormat inatsisartut ataatsimiinnera ammarlugu oqalugiamermini oqarpoq. - Silarsuarmi ullumikkut i- nuuffigisatsinni soqutaanngit- sutut isigineqarsinnaanngilaq suli silattorsimanani suliartor- neq imaluunniit fiisterujun- nermik eqqaasaarunneq, Lars Emil Johansen oqarpoq. - Kingumut atuleqqissan- ngikkutsigu avataanit ineriar- tomeq suliartortunit inanger- neqartuarluta, atuleqqissan- ngikkutsigulu ineriartorneq nammineq aqussinnaanngi- sarput, taava nunatsinni imi- gassamik ikiaroomartumillu ingasappallaamik atuineq u- nittariaqarpoq. - Ajoraluartumik kisitsisiti- gut takuneqarsinnaavoq »mit- tarfiit« arlallit ukiut tamaasa imerlugit pujortarlugillu nu- nguttarigut. Tassa ukiumut nunatsinni imigassaq ikia- roornartorlu atorneqartartoq taama atsigivoq. Ukiumut milliartit affaat milliartillu ataatsip akornanni nunamit maanngaanit anisillugit akili- utigisarpagut immiaaralior- finnut, viinniliorfinnut sprit- siliorfinnullu imaluunniit Eu- ropami ikiaroomartuemiat al- lat sinnerlugit tuniniaasartu- nut. - Eqqarsaatigilaariartigu a- ningaasat taama amerlatigisut nunatsinni pitsanngorsaatinut qanoq annertutigisumik ilu- aqutaasinnaagaluartut ajoqu- taasunik pinngortitsinatik, Lars Emil Johansen piumaffi- ginnippoq. - Kisiannili saal- liutillugu eqqarsaatigisigu i- nuit qassit inuunertik iluaqu- taanngivissumik silattorpias- sanatik atorneraat, uffali ta- matumunnga taarsiullugu Ka- laallit Nunaata nutaap pissa- nganartumik, nukittuumik imminullu tatiginermik tun- ngavilimmik ineriartomissaa- nut peqataasinnaagaluarlutik. - Nammineq nalunngilara suna oqaluuseralugu, Lars Emil Johansen oqarpoq, ta- matumanilu innersuussutigaa nammineerluni imigassamik atomerluinerup timimut sun- niutigisartagaanik misilitta- gaqarsimanini. - Taamatut i- nuuneq unitsittariaqarpoq, ta- mannalu maanna pisariaqa- lerpoq. Akiuiniarneq Aammattaaq oqarpoq oqaa- siinnakkut pinaveersaartitsi- nermi piumassuseqameq an- nertusartariaqartoq, timitaqar- nerusumik aalajangersimasu- millu anguniagaqarfiusumik imigassap ikiaroornartullu atugaanerujussuanut sorsun- nermi, taakkuninngalu eqqu- gaasimasut ikiomiamerini. - Immaqa aallartissinnaa- galuarpugut imigassaq timer- somermit peerlugu. Imigas- saq aaqqissuussinemit pisor- tanit tapiiffigineqartunit ta- manit peerlugu, Lars Emil Johansen oqarpoq. - Nakor- saasamerit nutaat pilersillu- git, ministeriunermik isuma- qatiginnissimaneq malillugu politiit ikiaroomatut pillugit sulinermut inuttai amerlillu- git. Sunniiniamerit sakkortu- sillugit. Nammineq akunnit- sinni imminullu piumaffige- qatigiinneq pingaartillugu. - Siunissaq pissanganartoq sukkasuumik qanilliartorpar- put, Lars Emil Johansen oqa- lugiaanni naggaserlugu oqar- poq. Taanna takkuppat aala- kuussanngilagut, pissutigalu- gu siunissaq takkuttoq uagut aqussagatsigu allaniillu a- qunneqannginnerput pissuti- galugu malugisimaarnermit paasinnginnatsigu susoqar- nersoq. Pingaarutillit allat Taamaalillunilu naggasiussaa oqalugiaataani sakkortuner- saavoq. Aammattaaq naalak- kersuinermi tunngaviusut eq- qartoqqippai, tassanilu oqaa- tigaa aningaasartuutinik killi- lersuineq aammalu ilaquta- riinnut meerartalinnut taper- siissutaasartunik amerliliineq aqqutigalugu akissarsiat pi- sissutaasinnaanerisa qaffat- sinneqarnissaat naalakkersui- sut kissaataasa annersarigaat, Nuummi mittarfissualiorto- qassanersoq ersarinneruler- soq aammalu peqqinnissaqar- fik nukittorsameqassasoq. Ki- ngulliullugu taaneqartoq suli- assaqarfiit allat missingersuu- taanni 2 procentimik sipaami- artoqarnissaanik eqqomeqas- sanngilaq. Naalakkersuisunut siulit- taasup Kalaallit Nunaata siu- nissaata qaamanerulerneranut ersiutaasut erseqqissaatigaa. Inuiaqatigiinni isertitatigut tunngavigisat annertuumik pitsanngoriarsimapput inger- latseqatigiiffiillu aningaa- saqarnikkut inissisimanerat pitsanngoriarsimalluni. Ani- ngaasat pisissutaasinnaaneri- sa naleqassusiat suli annikil- lisimanngilaq, tamatumuuna- lu qaffakkiartortitseqqinnis- samut avammullu tunisaqar- tarnikkut unammillersinnaas- suseq patajaallisarneqarpoq. Nunanut allanut avammut tu- nisaqartarneq pitsanngoriar- torpoq, kiisalu pisortat ani- ngaasaqamerisa nakkutigine- qarnerat patajaappoq, taman- nalu aqqutigalugu ukiut tulli- uttut aningaasatigut qanoq ili- oriarsinaassuseqameq anner- tusameqarpoq aammalu inui- aqatigiinni atugarissaamikkut ineriartortitsineq qajannaalli- sameqarluni. Naalakkersuisunut siulit- taasup ammaalluni oqalugiar- nermini ersiutaasutut taak- kartukkani tunngavigalugit siunissap qaamanerusoq naa- pissinnaaleripput, naalakker- sueriaasissaq piareersarsin- naaleripput aammalu innutta- nut, suliffeqarfmnut pisorta- nullu iluaqutaasunik suliniuti- nik nutaanik ineriartortitsineq qularnaarsinnaaleripput isu- maqamerarpoq. Angallanneq - Suluusalinnut mittarfissat siulliit sisamat sananeqale- reerput, tamannalu ukiut mar- luk ingerlanerinnaanni sine- rissami angallannikkut periar- fissanik annertuumik allan- ngortitsisussaavoq, naalak- kersuisunut siulittaasoq oqar- poq. - Tamannali aallaqqaa- taannaavoq nunatsinni nam- minermi angallannerup ta- makkiisumik allanngortiter- neqameranut. - Ineriartomerlu kissaatigi- sarput qulakkeerumallugu pi- sariaqarluinnarpoq Atlanti- koq qulaallugu timmisartut atorlugit angallassinermi al- lannguuteqartoqamissaa, taa- maalilluta usinik assartuiner- mi ilaasunillu angallassinermi iluanaarutaasinnaasut ersaris- sumik takussutissaqareersut uagutsinnut iluaqutaalemias- sammata tammakaaginnarun- naarlutik. - Taamaammat naalakker- suisut ilungersuutigalugu pi- ngaartillugulu sulissutigaat i- natsisitigut suliniutaasaria- qartut qulaajarniarlugit, taa- maaliornikkut anguniarlugu silaannakkut angallassinerup kisermaassiffiunngitsumik i- ngerlanneqalersinnaanera pi- lersinniarlugillu nuna tamak- kerlugu angallassinikkut sul- lissinermi periarfissanik nu- taanik ammaassinissaq, maan- nangaarli ersarereerpoq nu- natsinni timmisartuutileqati- giit unammillerluarsinnaassa- sut piumassuseqarunik. Ilinniartitaaneq teknikilu - Inuiaqatigiit suliffissuaqar- nermik nutaaliaasumik tun- ngaveqartussanngorlugit ine- riartortinnerata qulakkeemis- saanut atatillugu puigussan- ngilarput tamatuma iluatsin- nissaanut nukissaq pingaar- nerpaaq minnerunngitsumillu maani nunaqavissut sulisorlu- git ingerlanneqarnissaanut tunngaviliisussaq, Lars Emil Johansen oqarpoq. - Taamaattumik inuiaqati- giit iluanni suliffeqarfmni pi- oreersuni nutaanilu, soorlu mittarfiliortiternermut uulia- siornermullu lunngasuni ataa- vartumik ilinniartitaanikkut aaqqissuussinerput ineriartor- tittariaqarp arput. - Pinngortitaleriffiup Katu- allu pilersinneratigut marlun- nik ataqatigiissunik pilersitsi- susaavugut nunarsuatsinnut tamarmut tunngasunik ilinni- artitaanikkut ilisimatusamik- kullu qitiusussanik, tamatu- mani ilinniarluarsimasut si- larsuaat piinnarnagu aammali assersuutigalugu Naalagaaf- fiit Peqatigiit nunat inoqqaavi pillugit suliniutai eqqarsaati- galugit. Aningaasanut inatsit 1997-imut aningaasanut inat- sisissatut siunnersuutit sior- natigutulli naalakkersuisut a- ningaasanik sukannersumik aqutsinissamik kissaateqarne- rannit tatisimaneqarpoq. Ta- matumani qulakkeerniarne- qarpoq nunatta aningaasaasa atugassiissutaanngitsut ilua- naamarnerpaamik inissinne- qamissaat, suliassaqartitsine- rulernissaq qulakkeerniarlu- gu- Inuiaqatigiinni paaqquta- rinninnikkut pisariaqartitsi- nerit isumaginiarlugit ilaquta- riit meerartallit atugaasa pit- sanngortinneqarnissaat naa- lakkersuisunit pingaartinne- qarpoq, angajoqqaat meeq- qallu angerlarsimaffimmi, su- liffimmi sunngiffimmilu ata- qatigiinnerulemissamut peri- arfissaat qulakkeemiameqas- sallutik. Akileraarutit akitsuutillu qaffanneqassanngillat, aam- malu angajoqqaat marluullu- tik meerartaamermut atatillu- gu sulinngiffeqartamerisa si- vitsoriartortinneqamissaa si- unnersuutigineqarpoq. Nunatsinni peqqinnissaqar- fiup katsorsaasinnaanermut periarfissai annertusameqas- sapput, aammalu napparsima- sut suli Danmarkimut aallar- tinneqarnissaannut pisaria- qartitsiffiusut atugaasa pitsaa- nerulernissaat anguniarneqar- poq. Aningaasanik aqutsinerup sukannersuutinneqarnerata kingunerisaanik ilaatigut Namminersornerullutik Oqar- tussat allaffiisa sipaamiarner- tik ingerlatiinnassavaat, mas- sakkullu sipaarutissat 2 pro- centiussapput. Sioma 5 pro- centiupput, ukiorli manna peqqinnissaqarfik, isumagin- nittoqarfik ineqamerlu ilaa- tinneqanngillat. Taamatut anguniagaqar- nenni naalakkersuisut akis- sarsiat pisissutaasinnaanerat qulakkeemialugu meeqqanut tapiisarnerup pitsanngorsar- neqamissaanut 25 millioner kroninik, isumaginninnikkut suliffeqarfiit, meeqqat atuar- fiisa pilersuinermullu atuarfii- sa pilersuinermullu atortuler- suutit iluarsaassiffiginissaan- nut 30 millioner kroninik aammalu soorlu akunnittar- frnnut tapiissuteqamissaq mi- sileraallunilu aalisameq siu- nertaralugu suliniutinut 20 millioner kroninik aningaa- saliisoqarnissaa siunnersuu- tigaat. Nunaqarfiit Nunaqarfiit, piffissami unga- sinnerusumi ataavarnerusu- mik siunissaqartussat naalak- kersuisunit immikkut eqqu- maffiginiameqarput. Nunaqarfinni suliassaqar- fiit arlallit siumut ingerlallua- reerput, taamatulli ingerlallu- amerat ingerlaannassaaq, pi- ngaartumik inermik pilersui- nerup qulakkeemeqamissaa- nut atatillugu, ullumikkut taa- maattoqanngilluinnarmat. Taamaammat ataatsimiin- nermi angallassinerup ilusaa oqallisigineqassaaq, nunaqar- finnut pilersuinennut atatillu- gu assartuinerup nutaamik pitsaanerusumillu taarserne- qamissaa qulakkeemiarlugu. - Nunaqarfinnut pilersuineq naammaginngilarput, naalakkersuisunut siulittaasoq oqarpoq. - Arlaannik iliuuseqarfigisaria- qarparput. - Vi er ikke tilfredse med bygdeforsyningen, sagde landsstyreformanden. - Den skal vi have noget gjort ved. ASS./ FOTO: KNUD JOSEFSEN

x

Atuagagdliutit

Direct Links

If you want to link to this newspaper/magazine, please use these links:

Link to this newspaper/magazine: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link to this issue:

Link to this page:

Link to this article:

Please do not link directly to images or PDFs on Timarit.is as such URLs may change without warning. Please use the URLs provided above for linking to the website.